Uutiset

Ellun Kanojen selvitys: järjestöt osaavimpia lobbaajia

Lobbaus on Suomessa poliitikkojen mukaan muuttunut yhä ammattimaisemmaksi
ja samanlainen kehitys jatkuu tulevaisuudessakin. Järjestökenttä keräsi kehuja
toiminnastaan, kun taas monien yritysten lobbausta moitittiin. Tiedot selviävät
Ellun Kanojen Ajatushautomon tuoreesta selvityksestä, joka selvitti lobbauksen
kohteiden näkemyksiä vaikuttamistyöhön.

>> Lue koko selvitys tästä.

Tärkeimmiksi hyvän lobbauksen ominaispiirteiksi päättäjät nimesivät rehellisyyden, uskottavuuden ja reiluuden. Hyvinä ja vaikuttavina keinoina pidettiin ajankohtaisen tiedon tuottamista, henkilökohtaista yhteydenpitoa ja verkostojen luomista niin päättäjien kuin toimialan muidenkin toimijoiden kanssa. Yleisimmin sudenkuopiksi päättäjät mainitsivat poliittisten prosessien heikon tuntemuksen, liiallisen yhteydenpidon sekä yritykset selittää musta valkoiseksi.

”Yritykset ovat usein niin kaukana siitä todellisuudesta, missä päätöksenteot tapahtuvat”, totesi selvitykseen osallistunut päättäjä. Ongelmana nähtiin myös se, ettei asioita osattu tai haluttu kiinnittää osaksi laajempaa yhteiskunnallista kehystä. Ei riitä, että asia on jollekin yritykselle tärkeä.

Yritysten lobbausosaamista pidettiinkin järjestötoimijoita huomattavasti heikompana.
Kiitosta saivat toimijat, jotka olivat omalla pitkäjänteisellä ja ratkaisukeskeisellä
toiminnallaan olleet aidosti auttamassa päätöksentekijöitä.

Avoimuutta kaivataan, mutta sääntelyä ei

Vaikka paine lobbaamisen avoimuutta kohtaan on koko ajan kasvanut, kansanedustajat eivät koe tarpeelliseksi asettaa tarkkoja sääntöjä lobbaukselle. Selvityksen mukaan 71 prosenttia kansanedustajista ei koe, että lobbaamista pitäisi Suomessa säännellä enemmän. Sen sijaan lobbareiden rekisteröintijärjestelmän luominen sai hieman positiivisemman vastaanoton: 37 prosenttia kansanedustajista näki tämän tarpeelliseksi 49 prosentin vastustaessa sitä. Rekisteröinti on käytössä EU:ssa, ja neljä viidestä haastatellusta suomalaisesta euroedustajasta olikin sitä mieltä, että samankaltainen järjestelmä tarvittaisiin myös Suomeen.

Lobbaamisen tullessa yhä järjestelmällisemmäksi, haastatellut kaipasivat keskustelua lobbauksen eettisistä periaatteista. “Mystifiointi ei tee millekään hyvää. Selvityksemmekin todistaa, että paras lobbaus on avointa ja läpinäkyvää”, sanoo Ellun Kanojen Ajatushautomon vetäjä Liisa Poussa.

Lobbausta ei kannata ulkoistaa

68 % kansanedustajista myös halusi, että lobbaus tapahtuu yrityksen tai järjestön itsensä toimesta eikä esimerkiksi ulkopuolisen konsultin kautta. Eräs vaikuttaja toteaakin, että ”uskottavuusongelma on suuri, jos sama ihminen ottaa yhteyttä milloin mistäkin asiasta.” Tätä tulosta odotimmekin. Yritys tai yhteisö, joka kuvittelee voivansa ulkoistaa vaikuttajaviestintänsä ulkopuoliselle taholle heikentää uskottavuuttaan ja ulkoistaa samalla suhteensa päättäjiin, mikä on tyhmää. Vaikka ulkoistaminen ei kannata, lobbauksen sudenkuoppiin putoamisen voi välttää hakemalla ulkopuolista apua viestien rakentamiseen sekä poliittisen päätöksentekojärjestelmän ja prosessien tuntemiseen”, muistuttaa Ellun Kanojen toimitusjohtaja, itsekin poliitikkona toiminut Kirsi Piha.

Tutkimus toteutettiin sähköisellä kyselyllä sekä henkilöhaastatteluilla. Verkkokyselyyn vastasi neljäsosa kansanedustajista ja 6 euroedustajaa. Henkilöhaastatteluissa haastateltiin yhdeksää vaikuttajaa virkamiehistä ministereihin.

 

Meitä kiinnostaa yhteistyö kanssasi!

Otathan yhteyttä, niin voimme auttaa!