Tekoäly: renessanssi

Olemme eläneet poikkeuksellisten muutosten aikoja viime vuosina. Historiallisesta perspektiivistä katsottuna kuitenkaan sellaiset arkeamme mullistaneet asiat kuten sota Euroopassa tai pandemia eivät ole poikkeuksellisia. Vaikka tapahtumat ovat mullistavia meille, aikakautemme ei jää historiaan niiden vuoksi. 

Sen sijaan tekoälyjen yleistyminen ihmisten arkielämässä ja niiden räjähdysmäisesti kasvanut saavutettavuus on mittakaavaltaan valtava muutos. Tekstiä ja kuvaa tuottavat tekoälyt ChatGPT, Midjourney, DALL-E ja muut tekoälysovellukset eivät ole teknologisesti aivan uudenlaisia. Ne ovat kuitenkin täysin uudella tavalla siirtyneet insinöörien työpöydiltä meidän tavallisten kuolevaisten arkeen.

Kiinnostaako aihe? Lue Tekoäly: renessanssi -sarjan ensimmäinen blogi ja kuuntele haastattelu Spotifyista. 

Tekoäly on muuttanut käsitystämme siitä, mitä on taide, kuka on taiteilija ja mikä saa näkyvyyttä tulevaisuudessa. Nopean muutoksen keskellä on hyvä muistaa, että tämänkin näytelmän ohjaaja on edelleen ihminen.

Luovat tekoälyt haastavat taiteen ja tekijyyden käsitteitä. Ne nostavat pintaan perimmäisiä kysymyksiä luovuudesta ja estetiikasta. Vaikka avoimesti saatavilla olevia luovia tekoälyjä on ollut olemassa vasta vähän aikaa, tekoälyn avulla tuotettua taidetta nähdään jo niin museoissa kuin markkinointimaailmassakin. Tekoälyteokset ovat voittaneet myös kuvitus- ja jopa valokuvauskilpailuita.

Haluatko syventää tietämystäsi tekoälyn vaikutuksesta taiteeseen ja kulttuuriin? Lue Tekoäly: renessanssi -sarjan toinen blogi ja kuuntele haastattelu Spotifyista. 

Google, Meta, ja OpenAI:n suursijoittaja Microsoft eivät ole enää vain pörssiyhtiöitä. Ne ovat muuttuneet globaaleiksi voimatekijöiksi, joiden vaikutusvalta ulottuu talouden, politiikan ja kulttuurin alueille. Samoin kuin renessanssiaikaan kaupunkivaltiot kilpailivat keskenään, nämä teknologiayritykset kilpailevat nyt vallasta ja markkinaosuuksista kiihdyttäessään tekoälyn kehitystä. Samalla ne määrittävät tulevaisuuden suuntaa. Onko Apple uuden renessanssiajan Firenze ja Amazon Venetsia?

Mitä voimme oppia renessanssiajan valtataisteluista ja miten ne liittyvät tekoälyyn? Lue Tekoäly: renessanssi -sarjan kolmas blogi ja kuuntele haastattelu Spotifyista. 

Renessanssista sai alkunsa löytöretkien aika – ja sitä kohti mekin kuljemme. Olemme hitaasti mutta vakaasti lähdössä seikkailuun aivan uudenlaiseen, moniulotteisen internetin aikaan. Kun teknologia pian tarjoilee meille ennennäkemättömiä maailmoja, on yhä vaikeampaa perustella koulutuksen merkitys ja valita opiskeltavat asiat.

Maailmassa, jossa kaikki tieto on saatavilla nappia painamalla ja auktoriteettien määrittelyvallasta irrallaan, joutuu koulutusjärjestelmä perustelemaan merkityksensä oppijoille uudelleen.

Miten tulevaisuudessa opitaan ja koulutetaan? Lue Tekoäly: renessanssi -sarjan neljäs blogi ja kuuntele haastattelu Spotifyista. 

Tekoälyn esiinmarssi on tuonut mukanaan runsaan määrän suureellisia, kilpailevia tulevaisuusvisioita. Proletarisoituminen, joutilas paratiisi, maailmanloppu, robottikommunismi ja hyperkapitalismi – siinä muutama villi tekoälyvisio. Valinnanvaraa on. Visioille on yhteistä se, että ne perustuvat useimmiten pikemminkin vahvaan itseluottamukseen kuin tutkittuun tietoon.

Miten suhtautua tekoälyn taloudellisiin vaikutuksiin? Lue Tekoäly: renessanssi -sarjan viides blogi ja kuuntele haastattelu Spotifyista. 

Muuttuuko toimittaminen lähinnä tuottajan työksi? Tarvitaanko haastatteluihin enää ihmisiä? Tiedonvälityksessä on nyt käynnissä yhtä suuri murros kuin  1400-luvulla kirjanpainotaidon keskimisen jälkeen. Tekoälyjen yleistyminen tuottaa maailmaan loputtoman määrän disinformaatiota ja uusia mediainnovaatioita. Teknologinen muutos haastaa perinteisen tavan tehdä uutisjournalismia. Journalismi kohtaa eksistentiaalisia kysymyksiä: mitä roolia ihmiset näyttelevät muuttuvassa mediaympäristössä ja pitäisikö journalismin roolia ylipäätään määritellä uudelleen?

Laittaako tekoäly journalismin palaamaan juurilleen? Lue Tekoäly: renessanssi -sarjan kuudes blogi ja kuuntele haastattelu Spotifyista.

Nyt saatavilla olevat tekälytyökalut ovat vielä tämän päivän kehruu-jennyjä. Tekoäly voi kuitenkin muuttua teknointoilijoiden visioista uudeksi maailmanjärjestykseksi hyvin nopeasti. Puolet tekoälyasiantuntijoista ennakoi ihmisen kyvyt ohittavan tekoälyn toteutuvan ennen vuotta 2061. Historiassa renessanssi edelsi teollista vallankumousta – ja niin on käymässä nytkin.

Laittaako tekoäly journalismin palaamaan juurilleen? Lue Tekoäly: renessanssi -sarjan seitsemäs blogi ja kuuntele haastattelu Spotifyista.

Tekoäly pystyy nopeuttamaan ja tehostamaan prosesseja, joihin ihmiseltä saattaisi mennä päiviä. Kaikkeen ei tekoälykään kuitenkaan pysty: ihmistä tarvitaan vielä syvällisempään ymmärtäjän rooliin.

Mitä meidän ihmisten pitää ymmärtää tulevaisuudesta, jotta emme päädy vain harhailemaan tekoälyn luomien visioiden keskelle? Lue Tekoäly: renessanssi -sarjan kahdeksas blogi ja kuuntele haastattelu Spotifyista.