Vituttaako, ettei ole aikaa ajatella? Siinä tapauksessa olet tullut oikeaan paikkaan: Hyvän työn laboratorioon!

Ellun Kanat kutsuu kaikki parantamaan (työ)tapansa ja rimpuilemaan eroon laiskasta ajattelusta. Hyvän työn laboratorio alkaa tänään. Siirry valittamisesta tekoihin!

Ärsyttää aina, kun joku toteaa, kuinka parhaat ideat tulevat suihkussa tai lenkillä ja sen takia työn tekemisen sijaan pitäisi olla enemmän lenkillä tai suihkussa. Parhaat ideat eivät putoa päähän puusta pyytämättä ja yllättäen, eikä paras ajattelu tipahda lahjaksi sohvalla maaten. Paras ajattelu syntyy kovasta työstä.

Paras ajattelu syntyy kovasta työstä.

En kiistä sitä, etteikö ajatus voisi tiristä kun tuon kovan työn jälkeen hellittää hetkeksi vaikkapa nyt sitten lenkillä, mutta sitä edeltää kova ajatustyö, yhteinen ajattelu, palaverit, ongelman määrittely, eri näkökulmien punnitseminen, ratkaisukeskeinen ajattelu, hullut ja tyhmät ajatukset työpajassa sekä koko työuran aikainen kokemus, joka tuo ajatteluun pohjavirtaa.

Sitten, ja vasta sitten, syntyvät parhaat ideat ja paras ajattelu.

AJATTELU ON RASKASTA

Useimmat meistä tuskailevat sitä, että ajatteluun ei ole tarpeeksi aikaa. Entä jos näin ei olekaan? Entä jos kyse onkin siitä, että keskittyminen ja mielen hallinta eivät olekaan kunnossa nopeassa työrytmissä. Että aikaa kyllä on, mutta on vaikea keskittyä, kun useat pallot lentävät ilmassa yhtä aikaa.

Ja vaikka sitten olisi varannut aikaa ajatteluun, aika tuhraantuukin sähköposteihin, tulipalojen sammutteluun (olivatko kaikki oikeasti niin kiireisiä?), sosiaalisessa mediassa roikkumiseen ja vanhaan ystäväämme vetkutteluun, prokrastinaatioon, lykkäämiseen.

Vaikeiden ongelmien ratkaiseminen ajattelemalla on epämukavaa.

Ajattelu on raskasta. Vaikeiden ongelmien ratkaiseminen ajattelemalla on epämukavaa. On eri asia lueskella bisneskirjoja huvikseen viikonloppuna kuin pyrkiä ratkaisemaan jokin tietty ongelma. Molemmat ovat ajattelua. Molempia tarvitaan. Mieli on kuitenkin mieluummin vapaa kuin kahlittu ja siksi meistä tuntuu, että meillä ei ole aikaa ajatella, kun pitää tehdä sitä powerpointtia – mikä on ajattelua.

Ajattelu vaatii joskus rauhaa, joskus sytykettä, joskus painetta, joskus taas väljyyttä. Ajattelu vaatii levännyttä mieltä, ja toisaalta uuden ajattelu vie epämukavuusalueelle. Nimittäin kun eteen tulee vaikea tilanne, mielelle on miellyttävämpää paeta Twitteriin kuin puskea itsensä hankalan tilanteen läpi.

UUDEN AJATTELU VAATII SYTYKETTÄ

Entä jos ajattelemme huonosti siksi, että olemme laiskoja ajattelijoita? Mitä jos aika ei olekaan ongelma, vaan se, että sorrumme helposti vanhoihin kaavoihin, rutiineihin ja tapoihin ajatella? Kopioimme eilisen ajatukset tähän päivään edes päivittämättä niitä kovin hyvin.

Kuinka usein haastat itsesi ajattelemaan uusia asioita?

Entä jos meidän täytyykin haastaa itseämme parempaan? Kuinka usein haastat itsesi ajattelemaan uusia asioita? Kuinka usein luet artikkeleita, jotka eivät suoraan liity työhösi tai tehtävääsi? Kuinka usein kuuntelet puheenvuoroja, jotka ovat oman osaamisalueesi ulkopuolella? Käytätkö enemmän aikaa perehtymällä selfhelppiin kuin viimeisimpään kiinnostavaan tiedeartikkeliin? Ei selfhelpissä mitään vikaa ole, mutta jos haet ajattelua, joka on “out of the box” pitäisi siellä laatikon ulkopuolella ehkä viipyillä itsekin aivojensa kanssa enemmän?

AJATTELU KAIPAA RYTMITYSTÄ

Joskus on hyvä ajatella yksin, joskus ryhmässä. Joku tykkää ajatella kirjoittaen, toinen piirtää. Yksi haluaa olla hiljaa, toinen höpöttää ajatuksensa ulos. Ajattelua olisi hyvä rytmittää tarpeen mukaan.

Rytmihäiriön maailmassa olisi myös tarpeellista rytmittää omaa ajattelua. Kuinka monta isoa asiaa oikeasti on kaistaa ajatella yhdessä päivässä? Ja olisiko järkevää tehdä ajattelutyötä aamusta ja suorittavampaa työtä iltapäivästä? Kiihkeästä rytmistä on vaikea laskeutua ajattelurytmiin kun pään kakofonia pitää kiinni edellisessä palaverissa. Työrytmit kannattaa laittaa kuntoon.

JOS KAIPAAT HAASTAMISTA OMAAN AJATTELUUSI JA TAPAASI AJATELLA, TERVETULOA ELLUN KANOJEN HYVÄN TYÖN LABORATORIOON! 

Ellun Kanat järjestää tänä vuonna kuusi Hyvän työn laboratoriota eri teemoilla. Tavoitteena on siirtyä valittamisesta tekoihin.

Työnantajamme ei ole koskaan täydellinen – ja joskus ihan perseestä – mutta aika paljon voimme tehdä myös itse. Me konfliktoimme Ellun Kanojen laboratoriossamme muun muassa ajattelua, aikaa, palavereita, rytmiä ja yhteisöä. Jokainen Ellun Kanojen kuudesta ryhmästä sitoutuu neljäksi viikoksi yhteisesti sovittuihin ”sääntöihin”.

On tutkittu, että ihminen tarvitsee minimissään 21 päivää toistoa, jotta hänelle syntyy tapoja tai uusi tapa. Me pyrimme neljän viikon ajan parantamaan tapojamme ja katsomme kokeilun jälkeen mikä toimii ja mikä ei, mikä pääsee jatkoon ja mikä ei. Olisi hienoa, jos testaisit näitä kanssamme.

Hyvän työn laboratoriolla on oma Facebook-ryhmä, josta löydät periaatteet ja ”säännöt” sekä keskustelun. Kerromme kokeilustamme aktiivisesti myös Twitterissä ja Instagramissa.

Olet tervetullut mukaan yhteisöön, joka haastaa itsensä luomaan hyvää työtä ja soluttaa sitä parhaimmillaan myös työpaikalleen.

Aloitamme ajattelusta tänään. Koska parhaimmillaan ajattelu on paitsi työtä myös mielenkiintoisinta, mitä työssämme on.