Viestinnäntekijät ovat nyt kiireisempiä kuin koskaan – ja se on hyvä se

Koronakevät on pakottanut yritykset ymmärtämään viestinnän merkityksen. Kommunikaatio on paras työkalu muutoksessa, ja tuplarytmihäiriön maailmassa sitä tarvitaan entistä enemmän.

Koronakevään aiheuttama työrytmin muutos on parasta, mitä viestinnän työnkuvalle on tapahtunut pitkään aikaan.

Maaliskuussa meni uusiksi monen viestinnän ammattilaisen päivärytmi. Työpäivät ovat kuluneet johdon ja HR:n kanssa varautumispalavereissa. Viestintästrategian uudistamisen sijaan on tehty nopealla aikataululla poikkeustilan viestintäsuunnitelma, on autettu johtoa pitämään tilannekatsauksia, kuvattu ohjevideoita ja päivitetty kymmeniä, jollei satoja Q&A-dokumenttiversioita päivästä toiseen.

”Kuin junan alle olisi jäänyt”, kommentoi tilannetta rehellisesti useampi viestinnän ammattilainen.

Eikä ihme, sillä korona on samalla tuonut viestinnän aivan organisaatioiden strategiseen ytimeen. ProCom – Viestinnän ammattilaiset ry:n ja Jyväskylän yliopiston yhteistyössä tekemän kyselyn mukaan viestinnän tehtävät lisääntyivät organisaation sisällä merkittävästi COVID-19-pandemian vuoksi. 75 prosenttia kyselyyn vastanneista vastasi työn määrän lisääntyneen huomattavasti ja 24 prosenttia vastasi sen lisääntyneen jonkin verran.

Se on hyvä se!

Sillä jopa 80 prosenttia Procomin tutkimukseen vastanneista kertoo, että kriisi on edellyttänyt tiiviimpää vuorovaikutusta johdon ja viestinnän välillä.

Koronan tuoma muutos on ollut dramaattinen, mutta se ei varmasti jää ainoaksi mullistukseksi. Tuplarytmihäiriön maailmassa, jossa teknologian aiheuttama murros on kohdannut maapallon ekologisen kantokyvyn rajat, vastaavanlaiset muutospaineet ovat jatkossa osa arkeamme (siitä huolimatta, ettei ihan kaikki elämässämme pyörähtäisi koronan tapaan aivan ylösalaisin). Miten toimimme ja viestimme, kun lainsäädäntö edellyttää hiilineutraaliutta tai kuluttaja ei osta enää muovipussiin pakattua tuotetta?

Yritysten on luotava itsensä uudelleen ja siinä kommunikaatio, viestintä, on maailman tehokkain muutostyökalu. 

Kaikki haluavat nyt viestinnäntekijän

Tässä ajassa viestintä ei ole oma irrallinen toimintonsa vaan organisaatioiden toimintakyvyn näkökulmasta välttämättömyys ja olemassaolon edellytys.

On ollut mahtava seurata, kuinka koronan aikaan taistelupareja viestintään on löytynyt uusista paikoista. Niitä on löytynyt sellaisista johtoryhmistä, joissa viestintä on aikaisemmin ollut vain tukitoiminto ja niitä on löytynyt oman organisaation ulkopuolelta, kun oma ajattelu on ollut mössöä.

Kun soitimme Ellun Kanoista asiakkaillemme, soittokierroksen aikana kävi ilmi, että koronakevät on pakottanut muutokseen sellaisissakin organisaatioissa, joissa johtoryhmän neuvottelupöytään ei viestinnän tekijöillä ennen ole ollut asiaa.

Yrityksissä on saatu uusia ihmisiä viestimään, kun tarve viestinnälle on ollut kova. Siilot ovat vähentyneet. Uudet hankkeet ovat edenneet huimalla vauhdilla verrattuna entiseen. Monelle yritykselle poikkeuksellinen korona-aika on tarjonnut brändin näkökulmasta myös erottautumismahdollisuuden ja aihetta viestiä. Ajatus siitä, että kaikki ovat viestijöitä, on vahvistunut.

Viestijät: Ei hukata hyvää kriisiä, sillä nyt jos koskaan, on viestinnän hetki näyttää muutosvoimansa.

Viestijät: Ei hukata hyvää kriisiä, sillä nyt jos koskaan, on viestinnän hetki näyttää muutosvoimansa

Nyt syntyy uudenlaista viestintää

Tuplarytmihäiriön hälyssä viestiemme läpimenoa vaikeuttavat niin maapallon kuin ihmisenkin kantokyky, valtava vauhti ja informaatioähky. Niiden läpi päästäkseen viestinnän pitää herättää huomiota. Sen pitää tehdä yrityksestä merkityksellinen ja kiinnittyä ympärillä oleviin tapahtumiin entistäkin voimakkaammin.

On katsottava rohkeammin organisaatiosta ulospäin ja toisaalta syynättävä omaa toimintaa ulkoapäin, luotava itsensä uudelleen niin, että ihmiset haluavat sitoutua yritykseen ja sen arvoihin.

Parhaimmillaan tästä syntyy ihan uudenlaista viestintää. Sitä syntyy, kun maailman muutosta tulkitaan näkökulmasta, jossa yhdistyvät tuplarytmihäiriön meille asettama agenda ja organisaation strategiset tavoitteet.

Parhaimmillaan tästä syntyy ihan uudenlaista viestintää. Sitä syntyy, kun maailman muutosta tulkitaan näkökulmasta, jossa yhdistyvät tuplarytmihäiriön meille asettama agenda ja organisaation strategiset tavoitteet

Kun ihmisten kantokyky on koetuksella, voi oman viestinsä ripustaa esimerkiksi juuri kantokyvyn tukemiseen. Siis olla läsnä tavoilla, jotka vastaavat ihmisten tarpeisiin ja luovat merkityksellisyyttä.

Tästä erinomainen esimerkki on Verohallinto, jonka Instagram-tilillä on voinut elvyttää koronakriisissä koetukselle joutunutta kantokykyään seuraamalla pentuliven pörröisiä koiranpentuja. Viestinnällisesti ihailtavan asian pentulivestä tekee erityisesti se, ettei se ole irtoidea, vaan tiukasti organisaation viestintästrategiaan ja yhteiskunnallisiin ilmiöihin sidottua viestintää.

Verohallinnon viestintäpäällikkö Nilla Hietamäki kommentoi toteutusta LinkedInissä sanoin: ”Mielenrauha ei ole asia, joka tulee ensimmäisenä mieleen veroasioita pähkiessä. Silti – ja ehkä juuri siksi – Verohallinnon viestinnässä mielenrauhaa-teemaa on käytetty onnistuneesti jo pitkään… Teema laajeni luontevasti koirien suuntaan, kun yhden sometekijämme koira sai yhdeksän pentua… Vaappuvat ja pörröiset, elämäänsä aloittelevat pennut tarjosivat pienen tauon kaikesta ympärillämme kuohuvasta. Taustalla oli, kuten aina, veroasiat.”   

Lopuksi, koronakevät on osoittanut, että kommunikaatio ja tosiasioihin perustuva oivaltava viestintä tekevät elämästä pikkuisen siedettävämpää niin työyhteisöissä kuin niiden ulkopuolellakin. Tuplarytmihäiriön ajassa tätä tarvitaan enemmän kuin koskaan.