Tiivistelmä Tuplarytmihäiriö-raportista
Tuplarytmihäiriö – mitä jokaisen yrityksen pitää tietää tulevaisuudesta -raportti kokoaa yhteen näkemyksen kaikkia yrityksiä ja organisaatioita kohtaavasta murroksesta, tuplarytmihäiriöstä sekä niistä muutoksen ajureista, joista jokaisen yrityksen ja organisaation tulisi 2020-luvulla tietää.
Muutoksen ajurit
Olemme listanneet raporttiimme seuraavat muutoksen ajurit ja käymme ne läpi syvällisesti ja ymmärrettävästi, dataan, tutkimukseen ja aiheesta käytäviin kiinnostaviin tulevaisuuskeskusteluihin nojaten. Lisäksi esitämme näkemyksen siitä, mitä tuplarytmihäiriö sekä muutoksen ajurit tarkoittavat yritysten strategiatyölle ja kommunikaatiolle tulevaisuudessa.
Globalisaatio: epävarma, shokkialtis maailma.
Globaalit valtarakenteet ovat murroksessa monin tavoin. Maailmanlaajuinen toimintaympäristö on arvaamaton sekä altis shokeille ja yllätyksille, joilla voi olla laajoja vaikutuksia. Globaalia politiikkaa luonnehtii vallan keskittyminen. Kiinan ja Yhdysvaltojen välinen suurvaltakilpailu ja niiden tarjoamat arvot ja maailmankuvat vaikuttavat kokonaisuuteen merkittävästi. Samaan aikaan valta myös hajautuu. Sitä käyttävät uudenlaiset toimijat, jotka pystyvät haastamaan vallitsevia valtarakenteita täysin uusin tavoin.
Politiikka: liike haastaa koneiston.
Politiikan tulevaisuutta määrittävät yhä enemmän arvoihin ja identiteettiin liittyvät tekijät, jotka saavat ihmiset liikkeelle. Tämä arvojakauma ei ole uusi, vaan se on kehittynyt jo 1960-luvulta asti. Arvojakauman voima on kuitenkin toden teolla tullut näkyväksi vasta kommunikaatiovallankumouksen myötä 2010-luvulla. Perinteiset poliittiset instituutiot kuten puolueet ovat kadottaneet aidon yhteyden niihin ihmisiin, joiden elämään ne pyrkivät vaikuttamaan. Ne ovat tyhjentyneet ihmisistä ja toimivat yhä enemmän kuin koneistot. Luottamus ja demokratia ovat koetuksella politiikan mannerlaattojen liikkuessa.
Teknologia: nopeus ja radikaali näkyvyys muuttivat kaiken. Älypuhelimet aiheuttivat 2010-luvun taitteessa yleistyessään valtavan disruption, joka läpäisi lähes kaiken elämässämme. Radikaali läpinäkyvyys, nopea jatkuva reaaliaikaisen kommunikaation mahdollisuus ja informaation moninkertaistuminen loivat uuden todellisuuden, johon yritykset, organisaatiot ja yhteiskunnat yrittävät edelleen sopeutua. Muutos on mittakaavaltaan verrattavissa kirjapainotaidon syntyyn, ja olemme vasta tuon muutoksen alussa.
Maapallon ekologinen kantokyky: ilmastokriisi ja resurssien niukkuus määrittävät tulevaa.
Maapallon ekologinen kantokyky on tulossa vastaan. Sekä ilmastokriisin että resurssien rajallisuuden vuoksi seuraavan kymmenen vuoden aikana ihmiskunta joutuu tekemään mittakaavaltaan valtavan käännöksen, mikäli se haluaa rajata lämpenemisen 1,5 tai edes 2 asteeseen. Tulevaisuudessa on neljä erilaista skenaariota, jotka ovat ilmastokatastrofi, vihreä diili, ekologinen jälleenrakennus ja absoluuttinen irtikytkentä. Suuren haasteen aiheuttaa se, että tällä hetkellä muutoksen vauhti on liian hidas.
Talous: merkitykselliset yritykset luovat kestävää arvoa. Nykymuotoisen kapitalismin kritiikki on lisääntynyt samalla, kun varallisuus jakautuu yhä voimakkaammin ja maapallon ekologista kantokykyä koetellaan. Teoriassa on mahdollista luoda talous, joka on sosiaalisesti oikeudenmukainen, ekologisesti kestävä ja kasvava. Käytännössä ilmastokriisin kannalta tässä ollaan jo myöhässä. Tulevaisuudessa on pakko miettiä, mitkä olisivat kokonaan uudenlaiset tavat luoda arvoa. Yritykset, jotka kykenevät toimintansa reunaehtojen muuttuessa kirkastamaan selkeästi oman merkityksensä ja kykynsä luoda arvoa, tulevat pärjäämään tulevaisuudessa.
Ihminen: kantokyky kovalla koetuksella.
Kuluneen vuosikymmenen aikana paljon on muuttunut hyvin lyhyessä ajassa. Huolestuttava trendi länsimaissa on uupuminen ja kuormitus. Kun työvoimaa on yhä vähemmän tarjolla, on yritysten kyettävä rakentamaan yrityskulttuuria, joka tukee ihmisten kokemusta hyvästä työstä. Keinoja tähän tarjoavat yhdessäohjautuvuus, ihmiskeskeisyys ja näitä tukevat rakenteet sekä johtaminen.
Muista myös nämä: kaupungistuminen, demografia ja sosiaalinen muutos, jotka ovat kaikki jättimäisiä megatrendejä ja joiden eri ilmiöillä on valtavia vaikutuksia yrityksille ja organisaatioille. Väestön ikääntyminen ja kaupungistuminen muuttavat sitä sosiaalista kudosta, joiden varaan moni nykyinen asia yhteiskunnassa ja taloudessa on rakentunut.
Miten muutos vaikuttaa yrityksiin?
Muutoksen ajurit vaikuttavat yrityksiin ja organisaatioihin monin tavoin. Näistä muutoksen ajureista nousee kuitenkin kaksi megatrendiä ylitse muiden, jotka määrittävät tulevaisuutta ylitse muiden. Ensimmäinen niistä on teknologinen muutos, joka 2010-luvulla aiheutti kommunikaatiovallankumouksen ja ensimmäisen rytmihäiriön, joka disruptoi tiedon, hierarkiat, politiikan, vallan, läpinäkyvyyden, julkisen keskustelun, arjen, kulttuurin, bisnesmallit, ansaintalogiikan ja sen, miten yritykset ja organisaatiot voivat ylipäänsä toimia maailmassa. Yritykset ja organisaatiot opettelevat edelleen elämään ensimmäisen rytmihäiriön maailmassa.
Nyt toinen jättimäinen megatrendi, maapallon ekologisen kantokyvyn rajojen vastaan tuleminen, luo uuden rytmihäiriön, joka tulee disruptoimaan talouden, arvonluonnin, kulutuksen, yhteiskunnan, kulttuurin, politiikan, resurssien käytön, merkityksen ja arjen. Yhdessä muiden muuttujien kanssa nämä megatrendit luovat yritysten ja organisaatioiden näkökulmasta tuplarytmihäiriön. Sen myötä maailman muutosnopeus tulee haastamaan yritysten muutoskyvykkyyden perinpohjaisesti. Joko muutos tapahtuu talouden siirtyessä ekologisen kantokyvyn rajoihin tai se tapahtuu yritysten toimintaympäristön dramaattisen huonontumisen myötä, jos kestävyyden rajoihin ei päästä. Valinnat tehdään seuraavan vuosikymmenen aikana.
Mitä tuplarytmihäiriö ja muutoksen ajurit tarkoittavat yritysten strategiatyölle ja kommunikaatiolle?
Tuplarytmihäiriön myötä yritysten ja organisaatioiden suurimmaksi megatrendiksi 2020-luvulla nousee muutoskyvykkyys. Jotta tuplarytmihäiriön maailmassa voi menestyä, on oltava valmis muuttumaan rohkeasti. Muutos näkyy ennen kaikkea strategiatyössä ja kommunikaatiossa.
Strategiatyössä on omaksuttava uudenlainen tapa tehdä strategiaa jatkuvassa liikkeessä. On kyettävä kirkastamaan oman olemassaolon merkitys ja osattava ennakoida niitä muutosvoimia, jotka yrityksen tulevaisuuteen voivat vaikuttaa. On varauduttava yllätyksiin. On osattava rakentaa yhteistä tulevaisuuskuvaa koko organisaation voimin ja kyettävä juurruttamaan muutosta aidosti. Kaikki tämä vaatii organisaatiokulttuuria, jossa muutos ja yhdessä muutoksen eteen toimiminen on mahdollista.
Kommunikaatio puolestaan mahdollistaa kaiken tämän, sillä se on kaikkein paras muutostyökalu, olipa kyseessä organisaation sisäinen tekeminen tai ulkoinen olemassaolo. Viestintä on prosessi, jossa paitsi rakennetaan ja vastaanotetaan sanomia, ennen kaikkea luodaan merkityksiä. Kommunikaatio ja viestintä nivoutuvat tänä päivänä kaikkeen. Kommunikaatiota tarvitaan rytmihäiriön maailmassa kaikilla muutoksen eri tasoilla, olipa kyse yrityksen tai organisaation merkityksestä, merkityksen todeksi tekemisestä organisaation sisällä, merkityksen näkyväksi tekemisestä ulkoisesti tai yrityksen vuoropuhelusta yhteiskunnan ja ympäristön kanssa.
Yritykset, jotka kulkevat etujoukoissa ja katsovat rohkeasti tulevaisuuteen tulevat olemaan niitä, jotka uskaltavat kuvitella paremman tulevaisuuden. Tulevaisuususko ja toisin tekeminen ovat asioita, joiden avulla tuplarytmihäiriön aikana voi sekä selviytyä, erottua että loistaa. Menestyvimmät yritykset katsovat urheasti tulevaan, myös kriisin keskellä.
