Oletko koskaan miettinyt, miksi yrityksesi tekee sitä mitä se tekee?

Miksi yritys valmistaa vaatteita, tekee ruokaa, tarjoaa konsulttipalveluita tai toimittaa nostolaitteita? No, tietysti ihmiset tarvitsevat uusia vaatteita ja ruokaa pitää syödä. Aina jollain on tarvetta konsultin neuvoille tai siirtää tavaraa paikasta toiseen.

Maailmassa on monia yrityksiä, jotka tarjoavat samoja tuotteita tai palveluita. Mikä tekee toisesta yrityksestä halutumman kuin toisesta?

Miksi Teslan sähköautoja jonotetaan vuosia, vaikka Nissan Leafin saisi suoraan kaupasta? Miksi ihmiset leiriytyvät Applen kauppojen eteen päiviksi saadakseen ensimmäisten joukossa jälleen uuden version vanhasta puhelimesta? Entä miksi nyhtökaurasta tuli ilmiö ennen kuin kenelläkään oli pienintäkään hajua siitä, miltä tuote maistuu?

Vastaus on olemassaolon tarkoitus.

Kuulostaa filosofiselta, mutta on varsin pragmaattinen. Nämä yritykset ovat houkuttelevia siksi, että niillä on itseään ja omaa toimialaansa suurempi tarkoitus. Ne kaikki ovat määritelleet, miksi ne ovat olemassa. Ennen kaikkea ne ovat vastanneet kysymykseen, mitä maailma menettäisi, jos niitä ei olisi olemassa.

Tesla on olemassa, koska Elon Musk haluaa pysäyttää ilmastonmuutoksen. Se on niin suuri missio, että edes Muskin väitetty hirviömäisyys pomona ei estä työntekijöitä työskentelemästä tavoitteen eteen. Apple perustettiin, koska se halusi haastaa vallitsevan status quon ja parantaa ihmisten elämää. Nyhtökauraa valmistava Gold&Green haluaa olla mukana ratkaisemassa ruuantuotantoon liittyviä eettisiä ja ekologisia ongelmia.

HALUAMME YRITYKSILTÄ RATKAISUJA VIHELIÄISIIN ONGELMIIN

Maailmalla tällaisista yhtiöistä puhutaan ”purpose driven” -bisneksenä.

Se tarkoittaa, että viivan alle jäävää summaa enemmän liiketoimintaa ohjaa yrityksen toiminnan arvot ja vaikutukset.

Kuulostaako new age -hörhöilyltä? Suurimmalle osalle maailman yrityksistä se onkin sitä – määrittelihän monetaristisen taloustieteen isä Milton Friedman jo 1970-luvulla, että yritysten tärkein tehtävä on maksimoida voitto.

Maailma on onneksi muuttunut 40 vuodessa. Nalle Wahlrooskin kuulostaa nykyään menneen maailman jäänteeltä hokiessaan, että yrityksillä ei ole muuta tehtävää kuin tuottaa omistajilleen mahdollisimman paljon voittoa.

Kävi nimittäin niin, että me kuluttajat rupesimme vaatimaan yrityksiltä enemmän. Kuten vastuullisuuteen erikoistunut Fast Companyn toimittaja Ben Schiller kirjoittaa, enää meille ei riitä, että yritykset tekevät hyvää, me haluamme niiden olevan hyviä. Me haluamme, että yritykset ovat osa ratkaisua, eivät osa ongelmaa. Me haluamme niiden tarjoavan ratkaisuja maailman viheliäisiin ongelmiin.

Siksi bisnesguru Simon Sinekin kuuluisa oppi ”Start with why” ei enää riitä.

Miksi-kysymyksen lisäksi yritysten on kysyttävä itseltään, mitä vaikutuksia niiden toiminnalla on ihmisiin, osakkeenomistajiin, asiakkaisiin, ympäröivään yhteiskuntaan.

Sillä kuten Sinek opettaa: ”The goal is not to do business with everybody who needs what you have. The goal is to do business with people who believe what you believe.”

MIKSI YRITYKSEN TARKOITUKSESTA KANNATTAA OLLA KIINNOSTUNUT?

Ihan yksinkertaisesti siksi, että muuten yrityksellä ei ole tulevaisuutta. Paitsi että kuluttajat ja muut sidosryhmät lakkaavat olemasta kiinnostuneita, myös potentiaalisten työntekijöiden kiinnostus lopahtaa.

Tutkimus toisensa perään, tuoreimpana mm. Deloitten Millennial Survey 2016, osoittaa, että milleniaalit valitsevat työpaikkansa yrityksen tarkoituksen perusteella.

Yli puolet nuorista uskoo perustavansa oman yrityksen ja suurin osa on sitä mieltä, että yrityksen bisneksen ajuri pitää olla joku muu kuin voitontavoittelu. Työmarkkinoiden uusi sukupolvi ei halua työskennellä vanhojen jäärien perustamissa firmoissa, mikä luonnollisesti on merkittävä uhka maailman suurimmille yhtiöille.

ENTÄ NE SIJOITTAJAT SITTEN?

Ajatus siitä että yrityksen liiketoiminta perustuisi jollekin muulle kuin voitontavoittelulle, on yhä suurimmalle osalle maailman yrityksistä täysin vallankumouksellinen. Se johtuu siitä, että yritykset tarvitsevat sijoittajien rahaa, ja sijoittajat haluavat rahoilleen vastinetta.

Kapitalismikritiikin kuningatar Naomi Klein muun muassa väittää uusimmassa kirjassaan ”Tämä muuttaa kaiken”, että ilmastonmuutosta ei saada pysäytettyä siksi, että markkinafundamentalistit kieltävät sen olemassaolon tietoisesti ja systemaattisesti.

Maailma muuttuu tässäkin asiassa. Sijoittajat ovat nimittäin yhä useammin huomioon vastuullisuuden ja vastuuttomuuteen liittyvät riskit tehdessään sijoituspäätöksiä.

Siinä on myös taloudellista järkeä: tutkimusten mukaan vastuulliset yritykset menestyvät muita paremmin ja niihin tehdyt sijoitukset tuottivat enemmän.

Sijoittajien näkökulma maailmaan on muuttunut. Maailman vaikutusvaltaisimpien johtajien joukkoon listattu Peter H. Diamandis toteaa kirjassaan ”Bold”: ”Maailman suurimmat ongelmat tarkoittavat maailman suurimpia bisnesmahdollisuuksia”.

Toinen hyvä esimerkki tästä on brasilialainen kosmetiikkayhtiö Natura. Siitä tuli ensimmäinen pörssiyhtiö, joka hyväksyttiin niin sanottujen B Corporationsien eli Benefit Corporationsien joukkoon. ”B Corpsit” ovat yksi kiinnostavimmista esimerkeistä tulevaisuuden vastuullisuudesta.

B Corporations on globaali vastuullisuusohjelma, jonka on kehittänyt B Lab -niminen yhtiö. Saadakseen B Corp -sertifikaatin, yrityksen täytyy pystyä osoittamaan toimintansa positiiviset vaikutukset huomattavasti nykyistä vastuullisuusraportointia laajemmin ja perusteellisemmin.

Ohjelmassa on tällä hetkellä mukana noin 2 000 yhtiötä 50 maasta. Suurin osa niistä on pieniä yrityksiä, mutta mukana on myös esimerkiksi Kickstarter ja energiayhtiö Green Mountain Power.

Esimerkiksi Unileverin pääjohtaja Paul Polman, joka tutkii parhaillaan yhtiönsä mahdollisuuksia liittyä B Corpsien joukkoon, on sanonut, B Corpsien lähettävän maailmalle ”vahvan signaalin siitä, että bisneksen tarkoitus ei ole vain voitontavoittelu, vaan positiivisen vaikutuksen aikaansaaminen sekä yhteiskuntaan että ympäristöön”.

YKSINKERTAINEN ON KAUNISTA

Me tiedämme, että yrityskulttuurit muuttuvat hitaasti, ja sen myötä maailmakin. Mutta loppujen lopuksi kyse on hyvin yksinkertaisesta asiasta. Tunteesta. Me ihmiset kun emme tee päätöksiä tilastojen, vaan tunteen perusteella.

Strategiaguru Graham Kenny on laatinut yrityksensä tarkoitusta etsiville yksinkertaisen ohjenuoran: ”If you’re crafting a purpose statement, my advice is this: To inspire your staff to do good work for you, find a way to express the organization’s impact on the lives of customers, clients, students, patients — whomever you’re trying to serve. Make them feel it.”