Mitä tapahtuu huomenna ihmisten kohtaamiselle?
Kaipaamme tulevaisuudessakin toisiamme livenä, totesivat Ellun Kanojen panelistit Helsingin Kirjamessuilla.
Pitäisikö ihmisten yrittää kohdata vain sellaisia ihmisiä, joiden tapaamisesta tulee hyvä fiilis, kysyi Ellun Kanojen perustaja ja hallituksen puheenjohtaja Kirsi Piha Helsingin Kirjamessuilla. Keskustelijoina olivat Heikki Aittokoski, Suvi Auvinen, Anni Lintula ja Frank Martela.
Voiko kohtaaminen somessa olla yhtä hyvä kuin kasvokkain?
Voiko ikävä kohtaaminen muuttua jälkikäteen oivallukseksi ja ymmärrykseksi jostakin asiasta?
Näin panelistit vastasivat tulevaisuuden kohtaamisista.
Frank Martela, filosofi
”Olen miettinyt viimeksi, millainen on hyvä kohtaaminen vanhuksen ja hoitajan välillä. Kohtaaminen on hyvä silloin, kun molemmat osapuolet ovat avoimia ja haluavat kohdata toisensa. Joskus toinen haluaa, toinen ei. Hyvässä kohtaamisessa molemmat tunnustavat toisensa ihmisenä, ja heidän välilleen muodostuu jaettu tila ja hetki. Nyt ollaan tässä yhdessä.
Kasvokkain kohtaaminen on nonverbaalista, ja siinä on kehonkieli mukana.
Kykyä asettua toisen asemaan ja tuntea myötätuntoa on kehittynyt jo savannilla: taitoa tarvittiin, kun kohdattiin. Ei ollut nettiä silloin.
Seuraan sosiaalisessa mediassa vanhoja koulukavereita, joiden kanssa minulla on erilainen poliittinen näkemys. On mielenkiintoista katsoa, miten he postaavat ja millaisia linkkejä he jakavat. Jos ihminen suuttuu jostakin sisällöstä, hän jakaa sitä kaikkein todennäköisimmin.
Jos ihminen suuttuu jostakin sisällöstä, hän jakaa sitä kaikkein todennäköisimmin.
Somen ongelma on se, että äärimmäiset mielipiteet on nykyään helppo jakaa. Se on demokratian kannalta huolestuttavaa.
Ihmisen perusluonne pysyy samana. Uskon, että esimerkiksi viiden vuoden päästä on vielä Kirjamessuja, koska ihmisellä on edelleen tarve kohdata toinen kasvokkain.”
Heikki Aittokoski, toimittaja, Helsingin Sanomat:
”Hyvällä kohtaamisella on kaksi kriteeriä: joko saa itse uusia ajatuksia tai tukea vanhoille ajatuksille – siksi tapaammekin useimmiten samoja ihmisiä – tai sitten kohtaamisesta jää itselle hyvä mieli.
Tiedämme kaikki, mitä tapahtuu somessa, jos yrittää keskustella herkästä aiheesta. Valikoin tarkasti, mihin keskusteluihin lähden mukaan. On riski, että keskustelussa menee koko päivä ja vielä jää paha mieli, koska jankkausfaktori on jäänyt kehiin.
Mutta koska sometodellisuus on täynnä ristiriitoja, kasvokkain tapahtuvista kohtaamisista tulee arvokkaampia.
Mutta koska sometodellisuus on täynnä ristiriitoja, kasvokkain tapahtuvista kohtaamisista tulee arvokkaampia.
Toisaalta, kun kirjoitin Narrien laiva -kirjaani, sain somesta ihmisiltä valtavasti kommentteja ja sen seurauksena kohtasin ihmisiä, jotka olivat samasta aiheesta kiinnostuneita.
Ajattelen, että suurimmalla osalla meistä elämässä tulee riittävästi ikävähenkisiä kohtaamisia, jotta niitä täytyisi erityisesti etsiä.
Kommunikoinnin teknologinen vallankumous on ihan alkuvaiheessa. Ääniohjaus tulevaisuudessa tekee mahdolliseksi esimerkiksi sen, että suomalainen ja kiinalainen voivat tulevaisuudessa puhua keskenään omia kieliään – ja ymmärtää toisiaan. Toivon mukaan seuraukset ovat kohtaamisten kannalta hyvät.
Anni Lintula, nuorten medioiden liiketoimintajohtaja, A-lehdet
”Hyvä kohtaaminen liikauttaa jotakin sisimmässä. Työni kautta näen myös sosiaalisen median kohtaamisten hyvän puolen. Nuorten monenlaiset äänet ja mielipiteet pääsevät esiin. Nuorilla on somessa uudenlaisia roolimalleja ja samastumisen kohteita, he kohtaavat siis aivan uudenlaisia ihmisiä.
Digimaailma ja fyysinen maailma sekoittuvat tulevaisuudessa keskenään entistä enemmän. Nuoret eivät ajattele olevansa somessa tai fyysisessä maailmassa, se on samaa maailmaa.
Ja kyllähän nuoret haluavat tavata tubettajia, meet and greet, halutaan halata, mikä kuuluu heidän kulttuuriinsa.
Olen kyllä huolissani algoritmien manipuloimisesta esimerkiksi YouTubessa. Voi syntyä ikäviä tilanteita lapsille, jos algoritmi tyrkyttää lastenohjelman perään ohjelmaa, jossa kiva hahmo tapetaan. Algoritmeja ei enää hallitse kukaan.
Kommunikoinnin välineet muuttuvat todella nopeasti. Esimerkiksi Facebook ei ole enää relevantti alusta edes kolmekymppisille.
Kommunikoinnin välineet muuttuvat todella nopeasti. Esimerkiksi Facebook ei ole enää relevantti alusta edes kolmekymppisille. Kommunikaatio siirtyy kahdenkeskisille ja suljetuille alustoille, WhatsAppiin ja Snapchatiin. Nuoret haluavat olla tekemisissä etenkin sen ryhmän kanssa, jonka he tuntevat.
Somekuplat? Uuden sukupolven mielestä termi somekupla saattaa olla jo epärelevantti.”
Suvi Auvinen, yrittäjä
”Hyvä kohtaaminen on vastavuoroisuutta. Ei sitä, mitä itselle jäi käteen vaan myös sitä, mitä saa jaettua omasta ajattelusta toiselle. Muuten se ei ole kohtaamista.
Pidän suureen osaan ystävistäni yhteyttä lähinnä digimuodossa. He ovat siis arjessani läsnä. Koska tunnen heidät, osaan ja tiedän heidän nonverbaalisen viestintänsä ja keskinäisen kommunikaatiomme ”säännöt”, ja juuri siksi voimmekin olla WhatsAppissa aamiaisella yhdessä.
Twitteriä parjataan suotta. Sanotaan, että siellä ei voida käydä keskusteluja, mutta kyllä voidaan, kunhan ymmärtää, että kommunikaatiolle on siellä vain toisenlaiset metodit. Pitää ymmärtää, että somessakin voi valita keskusteluseuransa. Ei tarvitse ”vääntää” kaikkien kanssa. Minulle some on tarjonnut sellaisia kohtaamisia, joita en olisi muualla saanut.
Pitää ymmärtää, että somessakin voi valita keskusteluseuransa.
Ongelma ei olekaan somealustoissa. Ongelma on siinä, että keski-ikäiset miehet eivät osaa käyttäytyä sosiaalisessa mediassa. He menettävät ymmärryksen siitä, miten toisille ihmiselle puhutaan.
Somessa ei pyydetä anteeksi, mutta siellä voi blokata ihmisen pois omasta todellisuudesta.
Mutta ei somessa täydy siitä lähteä, että aina oltaisiin samaa mieltä. Myös konflikti voi joskus olla merkityksellinen kohtaaminen.”
Ellun Kanat julkaisee WSOY:n kanssa yhdessä Mitä tapahtuu huomenna -väitekirjasarjaa. Kirjoissa syvennytään ajankohtaisiin aiheisiin. Helsingin Kirjamessujen paneelikeskustelussa pohdittiin sitä, mitä tapahtuu huomenna kohtaamiselle.
Ellun Kanojen MTH-väitekirjat löytyvät esimerkiksi BookBeat-palvelusta.