Mitä ihmettä eurovaaleissa tapahtui?
Kun ennakkoäänet lävähtivät televisioruutuihin, unohdettiin puolueiden vaalivalvojaisissakin hurrata. SDP:n ja perussuomalaisten valvojaisissa yleisö tuijotti ruutua hiljaa – ja vasemmistoliiton valvojaisissa yleisöllä kesti tovi tajuta, millaisen murskavoiton puolue oli saanut. Mutta mitä vaaleissa lopulta tapahtui ja onko muutos pysyvä?
Eurovaalit olivat samaan aikaan yllätyksettomät ja erittäin yllättävät. Yllätyksetöntä oli se, että kaikki puolueet käyttivät paljon aikaa, rahaa ja tupakkaa – ja sen jälkeen Petteri Orpon luotsaama kokoomus voitti vaalit. Vaalien todellinen yllätys oli kuitenkin vasemmistoliiton jytky – tai LItku, kuten sitä jo kutsutaan. Vasemmisto kiilasi historiallisen kovalle paikalle ja nappasi toiseksi suurimman kannatuksen.
Suomessa on totuttu siihen, että gallupit pitävät suhteellisen hyvin paikkansa. Hämmennys vaalivalvojaisissa johtuikin siitä, että eurovaaleissa ennusteet menivät kuitenkin metsään tasapuolisesti kaikilla. Mistä tällainen ennusteiden epäonnistuminen johtui?
”Loppujen lopuksi gallupeilla mitataan sitä, kuinka innokkaasti ihmiset ilmoittavat menevänsä äänestä. Ja sitten sitä suhteutetaan erilaisilla korjauskertoimilla siihen, miten tutkimuslaitokset ovat aikaisemmin nähneet, että ihmiset todellisuudessa menevät äänestämään. Ja tällä kertaa taisi käydä sillä tavalla, että perussuomalaisten äänestäjät jäivät kotiin, eivätkä menneet äänestämään vaikka niin ilmoittivatkin”, toteaa Ellun Kanojen vaikuttamisen liiketoimintajohtaja Tuomas Nurmela.
Li Anderssonista tuli kaikkien Suomen historian eurovaalien ylivoimaisin ääniharava yli 247 000 äänellä. Onko vasemmiston kannatus tosiaan näin valtava? Vai olisiko tässä voinut käydä niin, että ihmiset, jotka sanoivat äänestävänsä sosiaalidemokraattia, katsoivat demareiden listaa ja totesivat, että ei täällä ole mitään nähtävää?
“Luulen, että aika moni sosiaalidemokraattien perinteinen äänestäjä itse asiassa kävi näissä vaaleissa äänestämässä Li Anderssonia. Ja nimenomaan Anderssonia ehkä enemmän vielä kuin vasemmistoliittoa. Andersson onnistui erinomaisesti vaaliväittelyissä ja hänen esiintymistään myös presidentinvaaleissa kehuttiin koko ajan. Hän on onnistunut esiintymään ja viestimään sellaisella tavalla, että se on selvästi mennyt suomalaisten sydämiin.”
“Ja ajattelen niin, että jotenkin tuossa punavihreässä kuplassa on nyt sellainen meno, että näiden puolueiden arvoja kannattavat ihmiset näyttävät aika iloisesti vaihtavan puoluetta vaaleista toisiin. Onkin kiinnostavaa nähdä, miten puolueet reagoivat tähän ilmiöön. Että jos niillä on kerran yhteistä äänestäjäkuntaa, niin löytäisivätkö ne jonkin tavan tehdä yhteistyötä sellaisella tavalla, että siitä hyötyisivät kaikki puolueet vaaleissa? Vai jatketaanko tämmöisellä metatason puheella ja sitten jännitetään, että kuka kolmesta aina missäkin vaaleissa pärjää”, sanoo Ellun Kanojen toimitusjohtaja Taru Tujunen.
Ennakkoon maalailtu äärioikeiston voitto jäi isossa kuvassa euroopanlaajuisesti eurovaaleissa toteutumatta. Myös perussuomalaisten tulos jäi merkittävästi kyselyistä ja puolueen aiemmasta kannatuksesta. Mistä perussuomalaisten heikko tulos johtui? Mitä tämä kaikki tarkoittaa liike-elämän kannalta? Tuleeko komission politiikka muuttumaan jotenkin? Ja millainen haavoitettu eläin perussuomalaiset on tappionsa jälkeen?
Kuuntele Silja Silvastin, Tuomas Nurmela ja Taru Tujusen koko vaalianalyysi Aina on vaalit -podcastista!