Kaikki, mitä olet halunnut tietää puoluekokouksista (mutta et ole kehdannut kysyä)
Puoluekokoukset voivat politiikkaa ulkopuolelta seuraaville näyttää tylsiltä ja merkityksettömiltä. Miksi ihmiset vaivautuvat matkustamaan puoluekokouksiin? Mitä merkittäviä päätöksiä siellä tehdään? Ellun Kanojen Aina on vaalit -podcast tarjoaa mahdollisuuden sukeltaa syvälle neljän puolueen puoluekokouksiin. Pääsemme kuulemaan suoraan kolmen innokkaan puoluekokoustajan suusta, miksi politiikan hevijuuserit viettävät kesäviikonloppunsa ahtautuneina kokoustiloihin. Tässä jutussa on puoluekokousten teemaan sopien kolme pointtia siitä, mitä ulkopuolisten pitää ymmärtää puoluekokouksista.
1. Puoluekokouksessa ollaan omien joukossa
Puoluekokoukset eivät ole vain virallisia kokouksia, vaan ne ovat myös kokoustajille merkittäviä yhteisöllisiä tapahtumia. ”Sitä on vaikea selittää ihmisille, jotka eivät ole puoluekokouksiin osallistuneet, että miten merkittävä henkinen painoarvo sillä on, että pääsee omiensa joukkoon. Totta kai siellä on aina asiakysymyksiä, jotka jakaa ihmisiä puolueen sisällä. Niin kuuluukin olla, tämä on juuri se areena, jolla näkemykset taistelee toisiaan vastaan. Mutta silti ollaan omien joukossa ja siihen liittyy se sellainen lämpö ja into, joka on tosi motivoivaa”, sanoo Ellun Kanojen vaikuttamisen asiantuntija Silja Silvasti keskustan puoluekokouksen jälkitunnelmissa.
2. Valiokunnista löytyy ystäviä – tai sitten ei
Puoluekokouksissa työskentely on usein erittäin intensiivistä. Esimerkiksi aloitevaliokunnassa käsitellään satoja puolueen jäsenten tekemiä poliittisia aloitteita, mikä vaatii huomattavaa kokousteknistä osaamista ja sitkeyttä
Vasemmistoliiton puoluesihteeri Anna Mäkipää puhuu yhdessä tekemisen voimasta: ”Kun sä vietät siellä yön linjaamassa valiokunnan esitystä, niin se hitsaa ihmisiä yhteen. Että sitten on sellaisia vanhoja kavereita, että hei, me oltiin kuusi vuotta sitten siellä valiokunnassa.”
Silvasti toteaa, että yhdessä työskentely voi toisaalta hajottaa linjoja: ”Itsehän toimin tuossa viikonlopun puoluekokouksessa aloitevaliokunnan puheenjohtajana ja joukkueeni kanssa käsittelimme yli 250 poliittista aloitetta kokoukselle. Kyllä siinä täytyy kestää sen perseen vähän merivettä. Kyllä siellä niin sanotusti napakampiakin sanoja vaihdeltiin, kyllä se on kaikin puolin tunteellinen kokemus.”
3. Puoluedemokratian voima
Puoluekokoukset eivät välttämättä avaudu ulkopuolisille, koska yksi niiden keskeisimmistä piirteistä on viestintä omille joukoille. Puoluekokouksissa onkin kyse paitsi politiikan suunnan määrittelystä myös siitä, että jäsenet tuntevat olevansa osa suurempaa yhteisöä, jolla on yhteiset tavoitteet ja arvot. Tämä sisäinen viestintä on tärkeää paitsi motivaation ylläpitämiseksi myös sen varmistamiseksi, että puolueen jäsenet ovat yhtenäisiä ja sitoutuneita yhteisiin päämääriin.
Ellun Kanojen vaikuttamisen johtava asiantuntija Tuomas Nurmela summaa tätä ilmiötä kokoomuksen puoluekokouksen jälkeen: ”Luin puolueiden valittujen puheenjohtajien linjapuheenvuorot. Kaikki oikeastaan keskittyivät hyvin pitkälti siihen omille joukoille puhumiseen. Esimerkiksi Petteri Orpolla oli selkeästi sellainen pääministeripuolueen puheenjohtajan tulokulma, jossa osittain kerrottiin, että me yhdessä olemme päättäneet niistä asioista, joita nyt hallituksessa tehdään. Oli semmoinen hyvin henkeä nostettava puheenvuoro.”
Kuuntele podcast ja sukella politiikan kuumaan ytimeen
Aina on vaalit -podcastissa Tuomas Nurmela ja Silja Silvasti ruotivat puoluekokouksien laavankuumaa ydintä. Vieraana vasemmistoliiton puoluesihteeri Anna Mäkipää.
