Fiksu ja innovoiva yrityskulttuuri vaalii nälkää
Innovaatiot eivät synny itsestään eivätkä pakottamalla. Niiden tekemiseksi tarvitaan ihmisiä, yhteistyötä, osaamista ja oikeanlaista kulttuuria. Tarvitaan nälkää. Tuskin mieleen tulee kovinkaan montaa uutta innovaatiota, jotka olisivat syntyneet leipiintyneiden työntekijöiden toimesta tai äärimmäisen byrokraattisen ja kontrolloivan yrityksen käsistä.
Kirjassaan Abundance: The Future is Better than You Think (2012) Peter H. Diamandis ja Steven Kotler määrittelevät neljä keskeistä motivaattoria, jotka toimivat innovaatioiden ajureina. Näitä ovat uteliaisuus, pelko, halu luoda vaurautta sekä halu tehdä jotakin merkittävää.
Yrityksissä tämä tarkoittaa sellaisen kulttuurin luomista, jossa uteliaisuudesta palkitaan ja työn tekemiselle luodaan sellainen missio ja suunta, johon jokainen työntekijä palaa halusta sitoutua.
Innovatiivisen yrityksen maineeseen on päässyt muun muassa Google, jossa innovatiivisuutta vaalitaan Laszlo Bockin Googlen yrityskulttuuria käsittelevän Work rules! -kirjan (2015) mukaan esimerkiksi siten, että työntekijöille annetaan mahdollisimman paljon vapautta ja työn tekemisestä pyritään tekemään hauskaa. Myös statussymboleista on luovuttu. Samalla kun ihmisiltä odotetaan paljon, heidän annetaan muokata sekä omaa työtään että koko yhtiötä.
Google on ollut pitkään tunnettu työn järjestämisen tavasta, jossa työntekijöille on allokoitu 20 prosenttia työajasta omiin projekteihin uusien innovaatioiden kehittämiseksi. Googlella innovatiivisuus on siis vahvasti strategian ytimessä ja se on viety hyvin konkreettisesti työn tekemisen tasolle. Uusien innovaatioiden kehittäminen on kuitenkin pitkäjänteistä puuhaa.
Esimerkiksi Gmailia kehittänyt insinööri Paul Buchheit työskenteli sähköpostipalvelun kanssa kaksi ja puoli vuotta, ennen kuin se lanseerattiin.
Pitkällä aikavälillä yksittäisten innovaatioiden sijaan merkitykselliseksi muodostuukin innovatiivisuus, kyky tuottaa innovaatioita tehokkaasti ja tehdä sitä jatkuvasti paremmin.
