Ellun Kanat rekrytoi joukon uutta virtaa ja teräviä ajatuksia – viestintätoimistoon 11 harkKanaa

Vuodesta 2011 asti toiminut trainee-ohjelma pyörähti tänä vuonna käyntiin yhdeksättä kertaa. Uusin vuosikerta viestinnän harjoittelijoita aloitti Kanalassa 9. tammikuuta.

Vaalivuoden 2019 aikana 11-päinen parvi pääsee mukaan konfliktoimaan, analysoimaan ja ideoimaan mitä luovimpia muutoksen mahdollisuuksia. Kantavina teemoina tänä vuonna ovat arvoliittolaisuus ja #ykspilkkuviis – eli ilmastotyön tekeminen yhdessä. Kanalan untuvikot tarttuivat epäröimättä asiallisiin hommiin, joita vuoden 2018 viestintätoimistoksi valitulla Ellun Kanoilla riittää.

Kanalan untuvikot tarttuivat epäröimättä asiallisiin hommiin, joita vuoden 2018 viestintätoimistoksi valitulla Ellun Kanoilla riittää.

– Saimme Kanalaan jälleen ison joukon tuoretta energiaa ja terävää ajattelua. Ellun Kanojen trainee-ohjelmaan on perinteisesti haettu ihmisiä mitä erilaisimmilla taustoilla ja vahvuuksilla, ja näin oli myös viime syksyn hakijoiden kohdalla. Viestintään ja muutokseen tarvitaan monenlaisia osaajia, ja juuri tällainen monipuolinen, eri opintojen parista tuleva joukko on myös vuoden 2019 harjoittelijatiimimme, Ellun Kanojen HarkKana-ohjelmaa vetävä Unna Reitamo kertoo.

HarkKanoja yhdistää maailmanparantajuus ja näkemys siitä, että viestintä on muutoksen moottori. Muutoin heistä muodostuu varsin kirjava parvi:

Niko Ylä-Poikelus ei malttanut istua kauppatieteellisen penkillä edes vuotta ennen Kanalaan saapumista. Kasassa on vasta 28 opintopistettä, mutta loput täyttyvät varmasti helpommin kanssaKanojen opinto-ohjauksessa. Vinkkejä saa ainakin Taneli Rajalalta, joka on kasvattanut opintomuskeleitaan senkin edestä. Neljästä eri tiedekunnasta kertyneet yli 500 pojoa viestivät rakkaudesta lajiin ja pitävät huolen näkemysten monialaisuudesta.

Silva Mertsola lähti tutustumaan Tanskan malliin ja koulutustarjontaan, jolloin skandinaavisten kielten osaaminen kehittyi – jopa suomen kielen kustannuksella. Hän pystyy siis väittelemään työmarkkinapolitiikasta niin ruotsiksi kuin tanskaksikin, mutta suomen kielen sijamuodot saattavat laittaa kielen solmuun. Kun yhdyssanat tuottavat Silvalle ja muille (hark)kanoille päänvaivaa, rientää Alina Ek apuun. Tällä suomen kielen taitajalla on äikänopekoulutuksensa ansiosta niin kielitajua kuin hyvät hermotkin, ja hän tulee varmasti viettämään tulevan vuoden aikana paljon aikaa oikolukien ja vastaillen visaisiin kielikysymyksiin.

Kanalan monipuoliset palvelut vaativat harkKanoilta sitäkin monipuolisempaa osaamispalettia. Nuorisojärjestöissä vapaaehtoisia johtanut kasvatustieteiden opiskelija Juuso Kurttila käy kuumana yrityskulttuurin kiemuroihin ja konfliktoi sujuvasti kohti muutosta. Organisaatioiden sisäinen viestintä sujuu siis päällä seisten, mutta visuaalisen näkemyksen kanssa sormen mennessä suuhun apuun rientää Veera Kortelainen. Veera on rasavilli rajojen rikkoja ja realitysarjoille syttyvä graafisen suunnittelun opiskelija, jonka intohimona on terävien ydinviestien pukeminen visuaalisiksi kokonaisuuksiksi. HarkKana-parven Tampereen vahvistus Antti Simi on kiinnostunut etenkin vaikuttajaviestinnästä ja ratkaisujen etsimisestä yhteiskunnan pirullisiin ongelmiin. Tätä valtio-opin opiskelijaa vaivaa ehtymätön tiedonjano ja haave oppia ymmärtämään ympäröivää yhteiskuntaa.

Journalistiikasta brändien ja palvelumuotoilun pariin ajautunut Aino-Maija Kupias puhuu sujuvaa muutoksen kieltä; harkKana-hommien myötä hän muutti elämänsä aikana jo 20. kerran. Jatkuvaan rytmihäiriöön hän sopeutuu terävän kynän ja maailmaan kytketyn puhelimen keinoin. Letkeämpää tekemisen meininkiä hänelle demonstroi aikaansa ajoittain aistiärsykkeettömässä suolavesitankissa viettävä Juho Rautiainen. Juhon akateeminen tausta pitää sisällään opintoja niin johtamisesta ja organisaatioista, taloustieteestä, teoreettisesta filosofiasta kuin sosiaalipsykologiastakin. Pöytälaatikosta on vuosien mittaan lähtenyt tekstejä useampaankin lehteen, mutta tällä hetkellä suurimman osan laatikon tilasta vie vielä vaiheessa oleva matematiikan filosofian gradu.  

Jyväskylän yliopiston kasvatti Jenna Vuorela on jokaista sulkaansa myöten viestintätieteilijä, joka uppoutuisi mielellään päiväkausiksi suuriin asiakokonaisuuksiin. Viime aikoina hän onkin huomannut haaveilevansa salaa tutkijan urasta. Alun perin pohjoisesta Kanalaan lennähtänyt Jenna viestii tarvittaessa sujuvasti myös Lapin murteella, kun taas Varsinais-Suomen maaseudulta kotoisin oleva Siiri Nieminen kommunikoi luontevammin niin Loimaan kuin Turunkin murteilla. Tämän tiedonjanoisen valtiotieteilijän haaveena on työskentely vauhdikkaassa ja muuttuvassa työympäristössä yhteiskunnallisista asioista viestien.

Kuva: Niko Pikkuaho
Kuvassa vasemmalta oikealle: Aino-Maija Kupias, Siiri Nieminen, Silva Mertsola, Jenna Vuorela, Taneli Rajala, Juho Rautiainen, Niko Ylä-Poikelus ja Antti Simi. Sohvalla Juuso Kurttila, Veera Kortelainen ja Alina Ek.

Kaipaatko uutta sulkaa hattuun?

Harjoitteluvuoteen sisältyy roppakaupalla uutta kokemusta ja ennen kaikkea asiallisia hommia, opiskelujen oheen joustavasti sovitettuna. Kiinnostuitko? Seuraavaa untuvikkoparvea etsitään taas #HarkKana2020-haussa loppusyksystä!

Ellun Kanat on strategisesti ajatteleva yritys, jonka olemassaolon tarkoituksena on ravistella muutokseen, tehdä muutoksesta ymmärrettävää ja tehdä maailmasta parempi. Työkaluinamme ovat viestintä, yrityskulttuuri, vaikuttajaviestintä ja moderni arvoliittolaisuus.

Eihän siinä mitään järkeä olisi, että asiat olisivat ennallaan tekemisemme jälkeen.

Twitter: @sokeakana, Facebook: Ellun Kanat, Instagram: ellunkanat