Kapitalismin mannerlaatat liikkuvat – mitä tämä tarkoittaa yrityksille?

Seuraava askel vastuullisuudessa on yritysaktivismi, jossa vastuullisuus muodostaa koko yrityksen liiketoiminnan ytimen.

Talouslehti Financial Times vetoaa tuoreessa numerossaan kapitalistisen talousjärjestelmän resetoimisen, eli “nollaamisen”, puolesta. Päätoimittaja Lionel Barber toteaa eilen ilmestyneessä pääkirjoituksessa, että finanssikriisin jälkeisen vuosikymmenen aikana vapaaseen markkinatalouteen nojaava kapitalismi on joutunut yhteiskunnallisesti ahtaalle, sillä yritykset ovat keskittyneet voittojen ja omistaja-arvon maksimointiin. Nämä hyvän liiketoiminnan vanhat periaatteet eivät enää Barberin mukaan riitä.

Lehden uusi ohjelmalinjaus tulee amerikkalaisia suuryrityksiä laajasti edustavan US Business Roundtablen julistuksen vanavedessä. Muun muassa Amazonin Jeff Bezosin ja Applen Tim Cookin allekirjoittamassa julistuksessa todettiin, että yritysten olemassaolon tarkoitus (purpose) on palvella myös työntekijöidensä, asiakkaidensa ja koko yhteisön etua. Tämä oli merkittävä irtiotto taloustieteilijä Milton Friedmanin vanhasta opista, jonka mukaan yritysten ainoa tehtävä on tuottaa omistajilleen voittoa.

Financial Timesin painoarvoa globaalille talouselämälle on vaikea yliarvioida. Yhteenlaskettuna printtilehden ja digilehden levikki yltää lähes miljoonaan, mutta tätä oleellisempaa on, että lehti tavoittaa keskeiset yritys- ja talouspäättäjät maailmanlaajuisesti. Lehti on ollut vapaan markkinatalouden ja talouden globalisaation airut vuosikymmenten ajan. Sillä, mitä Financial Times linjaa ja kirjoittaa, on merkitystä.

No mitä tämä sitten tarkoittaa?

Seuraava askel on yritysaktivismi

Vaikka toistaiseksi julistukset ovat lähinnä symbolisia, ne muuttavat nyt myös julkilausutusti sitä, mitä ihmiset yrityksiltä jo odottavat. Tänä vuonna julkaistun Edelman Trust Barometerin mukaan 76 prosenttia ihmisistä ajattelee, että toimitusjohtajien tulisi johtaa muutosta, eikä odottaa poliitikkojen ja hallitusten linjauksia.

Yritysten vastuullisuus ei enää tyhjenny pelkkään lakisääteiseen vastuullisuusraporttiin, jossa kerrataan menneen vuoden paperinkulutus ja työntekijöiden sukupuolijakauma, vaan niiden täytyy kyetä ottamaan ohjat paljon suuremmista kysymyksistä.

Seuraava askel vastuullisuudessa ehkä onkin yritysaktivismi

Oikeastaan aika on jo ajamassa ohi yritysvastuullisuudesta. Hieman kuvaavampi ajatus siitä, mitä yrityksiltä tätä nykyä vaaditaan, kiteytyy yrityskansalaisuuden käsitteeseen. Yrityskansalainen on yhteisön jäsen, jolla on oikeuksia ja velvollisuuksia. Eivätkä yritysten velvollisuudet – tai koko olemassaolon tarkoitus – voi olla enää yksinomaan suhteessa osakkeenomistajiin, kuten amerikkalaisten suuryritysten johtajat vastikään itse linjasivat.

Yrityskansalaisuuden käsite ei ole kuitenkaan kovin uusi, vaan siitäkin on puhuttu jo vuosikymmeniä. Seuraava askel vastuullisuudessa ehkä onkin yritysaktivismi, jossa vastuullisuus muodostaa koko yrityksen liiketoiminnan ytimen. Yritysaktivisti pyrkii jatkuvasti muuttamaan paitsi omaa toimintaansa, myös koko toimialaansa ja ympäröivää maailmaa parempaan suuntaan. Olemaan osa ratkaisua, ei osa ongelmaa.

Joskus täytyy uudistua, jotta voi säilyttää

Parhaillaan käytävissä Yhdysvaltain demokraattien esivaaleissa keskustelun agendan ovat asettaneet suuryrityksiin erittäin kriittisesti suhtautuvat Bernie Sanders ja Elizabeth Warren, jotka ovat kiinnittäneet huomiota muun muassa yritysten voittojen ja palkkojen epäsuhtaiseen kehitykseen. Kyynisesti ajateltuna niin amerikkalaisten yritysjohtajien kuin Financial Timesinkin linjaukset ovat vain pieniä myönnytyksiä pakon edessä. Kuten FT:n päätoimittaja Barber lainaa historijoitsija, runoilija ja poliitikko Thomas Babington Macaulayta: joskus täytyy uudistaa, jotta voi säilyttää.

Joka tapauksessa on selvää, että ilmastonmuutoksen ja muiden globaalien haasteiden edessä yritykset eivät voi enää ajatella olevansa irrallaan muusta maailmasta. Yritysten täytyy paitsi olla jatkuvassa vuorovaikutuksessa yhteiskunnan kanssa myös varmistaa, että liiketoiminnan ydin ja syy olla olemassa palvelevat laajempaa joukkoa kuin niiden omistajia.

Yritykset eivät voi enää ajatella olevansa irrallaan muusta maailmasta

Muussa tapauksessa voi käydä niin, että ei jää jäljelle liiketoimintaa sen enempää kuin omistajiakaan.

Samalla tässä on monelle yritykselle suuri mahdollisuus: toimimalla yritysaktivisteina ne lunastavat kuluttajien toiveita ja rakentavat kestävälle pohjalle tulevaisuuden liiketoimintansa, kannattavuutensa ja koko olemassaolonsa tarkoituksen.