Vaikuttaminen

Suomea johtavat 30-vuotiaat naiset, ketä se voi nyppiä?

Suomea johtavat nyt uuden ajan poliitikot, millenniaalit. Kabinettivaikuttamisen aikakausi on kuopattu ja sehän monia hirvittää. Ellun Kanojen muutoksen tekijät Nea Hjelt ja Jari Järvenpää analysoivat muuttunutta poliittista ilmapiiriä.

Suomea johtavat 30-vuotiaat naiset, ketä se voi vituttaa?

Kuuntele 15 minuutin keskustelu tästä: 

Tuomas Lähteenmäki: Nea Hjelt, kotimaan politiikassa mannerlaatat ovat liikkuneet tällä viikolla: ollaan puhuttu Marinin hallituksen haasteista ja “viisikosta”. Mitä tämä kertoo Suomen politiikan muutoksesta?

Nea: Me haemme ja haluamme muutosta. On kiinnostavaa, uudenlaista ja poikkeuksellistakin, että meillä on hallitus, jota johtavat naiset. Riippumatta siitä, mistä puoluetaustasta tulee, mediassa on puhuttu jopa siitä, että tämä on voimaannuttavaa ja inspiroivaa. On tärkeää, että meillä on “isoilla paikoilla” naisia ja erityisesti nuoria naisia tekemässä päätöksiä. 

Jari: Tällä hetkellä politiikassa ja tässä ajassa tuntuu, että nousevat tähdet ovat naispoliitikkoja. Nainen koetaan, erityisesti media-analyyseissa, valovoimaiseksi tähdeksi, joka liidaa puoluetta.

TL: Hieno asia on se, että uusi hallitus on päässyt aloittamaan painimisen ja muun kiemurtelun jälkeen. Kenes hermoja tämä nyt repii kaikkein eniten tällä hetkellä? 

Nea: Jos mediaa ja sosiaalisia medioita seuraa, tuntuu, että keski-ikäiset miehet ovat ottaneet tästä kaikista eniten itseensä. Hirveän moni nuori nainen tai ylipäätään nainen ei ole kommentoinut, että “onpa tämä nyt perseestä“. Somessa ollaan huolestuneita siitä, ovatko nämä naiset ylipäätänsä päteviä ja voivatko he tehdä yhtään mitään. Olen yllättynyt siitä, millä tavalla ihmiset kommentoivat ja puhuvat ihmisistä, joita he eivät tunne ja joiden taustoja saatikka toimintatapoja he eivät luultavasti tiedä. Kielenkäyttö on ollut myös todella törkeää.

TL: Mistä tämä epävarmuus johtuu? 

Jari: Varmasti oman statuksen menettämisen pelosta. Kun miehet ovat hallinneet politiikkaa ja puhutaan patriarkaatin vaihtumisesta matriarkaatiksi, pelko on kuitenkin ennenaikainen. Kaikista Suomen ministereistä 87 prosenttia on ollut miehiä, ja nyt on saatu muutama prosentti naisiakin ja jopa kolmas suomalainen naispääministeri. Tämä kertoo siitä, että maailma on muuttunut sitten 1980- ja 90-luvun, ja se näkyy nyt ympäri Suomen. Ainahan muutos pelottaa. Pelko näkyy ihmisten reaktioissa ja siinä, kuinka tilannetta tulkitaan. Naiseus, nuoruus ja millenniaalipolven nousu nostetaan tulkintaviitekehykseen. Eli kaikki nähdään sen kautta, kuinka naissukupuoli näkyy päätöksenteossa, esimerkiksi. 

Nea: Komppaan Jaria. Puhummehan mekin paljon Ellun Kanoissa siitä, kuinka muutos on ylipäätään vaikeaa, uutta ja pelottavaa, ja että tämä on tosi poikkeuksellista, tällaista ei ole ollut. Kun tekemisen perusta muuttuu, saatetaan hetken olla hukassa siitä, mihin suuntaan tästä nyt sit lähetään. 

Jari: Samaan aikaan puskee päälle iso kaupungistumiskehitys ja työn murros. Poliittinen representaatio alkaa nyt heijastella näitä muutoksia. Nyt tulee joka puolelta niin paljon erilaisia vinkkejä siitä, että asiat alkavat muuttua, ja se saattaa pelottaa.

TL: Marinin kabinetti ja varmaan hän itsekin on saanut haastattelupyyntöjä maailmalta ja tilanteesta on uutisoitu BBC:llä ja kansainvälisessä mediassa. Maakuvatyölle tämä on varmasti myös ollut positiivinen kilahdus. Mutta milloin politiikka alkaa maistua betonilta ja niin sanottu ruusuinen tie lakkaa?

Nea: Kyllä tältäkin hallitukselta ruusuinen tie nopeasti katoaa. Tältä hallitukselta, jos joltakin, odotetaan paljon tekoja ja näyttöjä, vielä enemmän kuin normaalisti. Arkeen palataan nopeasti, ja karu totuus tulee vasten kasvoja. Käsillä on isoja kysymyksiä, joihin pitää löytää vastauksia. On myös annettu paljon lupauksia, jotka odotetaan täytettävän pikaisesti. Vielä tämän vuoden puolella saadaan laittaa hanskat käteen ja alkaa oikeasti hommiin. 

Jari: Jossakin arvioitiin, että nämä poliittiset tapahtumat ovat olleet arvokkaampia kuin maatyöbrändin kahden vuoden työ minkään asian parissa. Elämme hypen ja odotusten nousun aikaa. Kun nuoret naiset nousevat johtaviin asemiin, odotukset ovat valtavat. Näiden odotusten managerointi on yksi asia, mutta toinen on se, että nyt pitää tapahtua. Sen kaltaiset asiat kuin sote-uudistus ja väestön ikääntyminen eivät katso, kuka niitä tekee, vaan ne pitää tehdä.

TL: Jos verrataan Rinteen ja Marinin hallitusten alkuja, niin onko Marinin hallitukselle asetettu suuremmat odotukset? 

Jari: Odotukset voivat olla suuremmat, mutta Rinteen hallitus ei saanut vastaavanlaista honeymoonia oman kautensa alkuun. Nyt on selkeästi positiivinen klangi. Toki odotuksia on paljon ja Marinilla on näytön paikka, koska häntä on tituleerattu kokemattomammaksi pääministeriksi kuin aikaisempia. Myös Juha Sipilä nousi pääministeriksi yhden kansanedustajakauden kokemuksella, mutta hän oli yritysjohtaja, joka ilmeisesti monien mielestä valmentaa poliittiseksi johtajaksi. Toisaalta, näillä nykyisillä ministereillä, naisministereillä ja muillakin ministereillä on paljon kokemusta esimerkiksi nuorisojärjestöistä ja he ovat olleet pitkään politiikassa mukana. Nyt he pääsevät todistamaan, onko taustalla katetta. 

Nea: On varmasti totta, että nyt pitää todistella omaa paikkaansa enemmän kuin aikaisemmin. Helpoiten todistaminen tapahtuu, kun saadaan tuloksia. Tulospaine on kaikilla, jotka hallituksessa istuvat. Nyt odotamme toimia, jotta voidaan lähteä eteenpäin ja saamme kuopattua ne tietynlaiset epäilykset, joita tätä hallitusta kohtaan on. Mutta ainakin ulospäin huokuu tunnelma siitä, että hallitus lähtee yhdessä kohti yhteistä päämäärää.

TL: Nea, toimit Ellun Kanojen muutoksen tekijän töiden ohella Porvoon kaupunginvaltuutettuna ja Uudenmaan kokoomuksen varapuheenjohtajana vuodesta 2020 alkaen. Mitä 2020-luvun poliitikolta odotetaan? 

Nea: Uudenlaista tapaa toimia, mikä onkin osuvasti tullut tämän hallituskriisin aikana esille. Vanhanaikainen kabinettipolitiikka on taakse jäänyttä aikaa. Nyt peräänkuulutetaan avoimuutta. Ihmiset haluavat tietoa ja sitä heille tulee antaa. Tarvitaan konkreettisia näyttöjä. Ihmiset arvostavat tekemistä ja esillä olemista.

Jari: On olemassa jonkin verran selvityksiäkin siitä, että poliitikkojen ja äänestäjien suhde on muuttunut. Suuren yleisön näkökulma, keskustelut ja sosiaaliset odotukset synnyttävät tarvetta tietynlaiselle politiikalle. Se, mistä Twitterissä kohistaan tai lehtien palstoilla kirjoitetaan, vaikuttaa tänä päivänä politiikkaan paljon. Ja se, että odotuksia tulee julkisuudesta, vaikuttaa myös yritysten toimintaedellytyksiin. Ennenhän yrityksilläkin oli paljon mahdollisuuksia vaikuttaa asioihin suoraan päättäjätapaamisilla ja kabinettilobbauksella. 

TL: Minkälaisia signaaleja, hiljaisia tai sitten ihan punaisia ja kirkuvia, yritysmaailman ja elinkeinoelämän pitäisi ottaa pelikirjoihinsa? 

Nea: Yritystenkin pitää tunnustaa, että kabinettipolitiikka on nyt taakse jäänyttä aikaa. Nykyään vaikutetaan eri tavalla.

Jari: Pidetään nimenomaan pelikirja avoimena. Jos yrityksillä on jonkinlaisia tarpeita sen suhteen, mitä heidän mielestään olisi hyvä tapahtua, enää ei mennä kabinettiin valkoisen paperin kanssa vaan pelataan avoimilla korteilla ja käydään keskustelu julkisuudessa. Silloin voidaan myös luoda vastauksia ajankohtaisiin isoihin kysymyksiin, kuten huoltosuhteeseen tai ilmastonmuutokseen.

Nea: Yritykset ovat aktiivisesti mukana julkisessa keskustelussa ja yrittävät muuttaa ilmapiiriä. On tehokkaampaa yrittää vaikuttaa yleiseen ilmapiiriin kuin käyttää aikaa ja rahaa kabinettipolitiikkaan.

TL: Te seuraatte aktiivisesti Twitteriä ja olette kartalla siitä, mistä keskustellaaan. Oletteko tällä viikolla nähneet jonkin erityisen threadin tai keskustelun, joka on osunut silmään ja jonka haluatte jakaa? 

Jari: Emmi Venäläinen, ilmeisesti entinen kokoomusaktiivi, tviittasi aiheesta. 

Kun jopa kansainvälinen media on nostanut näin isosti esille sen, että käytännössä aikaisemmin pääministereinä on ollut vain miehiä, niin on tämä aika iso juttu. Tilanne kestää nyt hetken ja pian kyllä siirrytään sisältöihin, ei tarvitse kenenkään huolehtia siitä. 

Nea: Yleisestä keskustelusta on noussut esiin huoli nuorista naisista ja ulkonäkökeskeisyydestä. Täytyy sanoa, että olen oikeasti huolestunut siitä, jos keskustelumme fokuksessa on se, miltä meidän pääministerimme näyttää tai minkä ikäinen hän on. Kyllä meillä ovat prioriteetit sekaisin. Jos tasa-arvokeskustelu vielä velloo näin vahvasti tällaisissa huolissa, tasa-arvokysymykset eivät siinä tapauksessa ole vielä valmiita. 

 

Meitä kiinnostaa yhteistyö kanssasi!

Otathan yhteyttä, niin voimme auttaa!