Vaikuttaminen

Puolueiden pintaremontti ei muuta maailmaa – megatrendit muuttavat

Liisa Hyssälän ja Jouni Backmanin työpaperin suurin ongelma on, että se uhraa vain puoli sivua niille megatrendeille, jotka muokkaavat maailmaamme.

”Kansalaisten vaikutusvallan kasvu ohi perinteisten toimijoiden luo jännitteitä kansalaisyhteiskunnan ja päättävän eliitin välille. […] Eliitin mahdollisuus säädellä yhteiskunnallista agendaa murentuu.”

Tämä ajatuskulku tuntuu olleen se ongelma, jota veteraanipoliitikot Liisa Hyssälä ja Jouni Backman ovat lähteneet ratkaisemaan Sitralle kirjoittamassaan työpaperissa Kansanvallan peruskorjaus. Työpaperin tarkoitus on hyvä, mutta samalla… siitä tulee tunkkainen olo.

ONKO SAMA ASIA PELASTAA KANSANVALTA KUIN PELASTAA PUOLUEET?

Luottamus politiikkaan on murentunut. Mutta kansalaiset ovat fiksuja ja arvioivat politiikkaa sen tuottamien tulosten perusteella. Moni kokee, että politiikka ei nykyisellään tuota heidän elämänsä kannalta myönteisiä asioita. Järjestelmää halutaan ravistella isolla shokilla.

Pew Research Center on tutkinut asiaa. Esimerkiksi Ranskassa vain 9 prosenttia kansalaisista uskoo siihen, että asiat tulevat olemaan heidän lapsillaan paremmin. Länsimaissa itse asiassa enemmistö (58 prosenttia) uskoo siihen, että asiat menevät seuraavilla sukupolvilla huonommin. Politiikan onkin ratkaistava juuri tämä ongelma: miksi kansalaiset ovat näin tyytymättömiä nykypolitiikan tuloksiin?

Poliitikoiden olisikin syytä katsoa peiliin. Trumpista ja Bannonista Fire and Fury -kirjan kirjoittanut Michael Wolff on kiteyttänyt poliittisten toimijoiden keskuudessa tapahtuneen muutoksen seuraaviin sanoihin: ”The new politics was not the art of compromise but the art of conflict.”

Poliitikot ovat lähteneet ottamaan valtaa poliittisen järjestelmän sisällä ruokkimalla vastakkainasettelua, aivan kaikkien asioiden kohdalla. Voimaa tälle ovat antaneet sosiaalisen median megafonit. Polarisoiville mielipiteille on helpompi saada tykkäyksiä ja jakoa kuin rakentaville, eri vaihtoehdot tasapuolisesti huomioiville julkaisuille, jotka hautautuvat unohdettuina somen algoritmien hallitsemiin syövereihin.

Poliitikot ovat lähteneet ottamaan valtaa poliittisen järjestelmän sisällä ruokkimalla vastakkainasettelua, aivan kaikkien asioiden kohdalla.

Hyssälän ja Backmanin työpaperin suurin ongelma kumpuaa siitä, että se uhraa vain puoli sivua niille megatrendeille, jotka oikeasti muokkaavat maailmaamme ja joihin ehdotettuja lääkkeitä pitäisi testata. Työpaperin lopusta löytyy kyllä laaja listaus megatrendeistä, mutta osa niistä on enemmän seurausta kuin syytä.

TÄNÄ PÄIVÄNÄ VALLITSEE LAAJA YHTEISYMMÄRRYS SIITÄ, ETTÄ VIISI MEGATRENDIÄ MUUTTAA MAAILMAA

Ensinnäkin, maailmassa on käynnissä laaja kaupungistuminen. Se nostaa myös ratkaisut paikallisiin ongelmiin vahvasti poliittiselle agendalle. Samalla kaupungeista on tulossa globaalien ongelmien ratkaisijoita, koska ne ovat pragmaattisia, verkottuneita toimijoita, joista puuttuu oppositio. Puhutaan kaupunkien uudesta valtakaudesta ja samalla kansallisvaltioiden kuolemasta.

Toinen megatrendi on demografia. Toisaalla väestö vanhenee, toisaalla syntyy paikkaansa maailmassa etsivien nuorten pullistuma. Mistä esimerkiksi Intian miljoonat ja taas miljoonat nuoret löytävät merkitykselliset eväät elämäänsä? Tällä demografian muutoksella tulee olemaan suuria vaikutuksia. Samoin kuin sillä, että länsimaissa äänestämässä käyvät yhä vanhemmat ihmiset.

Kolmas megatrendi on teknologian ripeä kehitys. Poliittinen järjestelmä on perustunut hitaalle ja vakaalle evoluutiolle. Teknologista kehitystä taas ajaa startup-ideologia, joka pyrkii yhden asian disruptioon tai tietyn ongelman ratkaisemiseen. Uberin ja Airbnb:n kaltaiset yritykset hakevat ennen kaikkea kumousta, eikä niiden agendalle kuulu muutosten laajempien vaikutusten pohdinta. Uusien teknologioiden kehitys tekee monista vanhoista työtehtävistä turhia. Samalla ne tekevät työn johtamisesta ja sen pilkkomisesta tehokasta. Perinteinen työsuhde on häviämässä uusien työn tekemisen muotojen tieltä.

Neljäs megatrendi on ympäristökysymykset, kuten luonnonvarojen rajallisuus ja ilmastonmuutos. Valtiot olivat vielä 1990-luvun alussa muutoksen tekijöitä. Sittemmin aloite on siirtynyt muille tahoille, kuten kaupungeille tai edelläkävijäyrityksille, joille vastuullisuus on paitsi vastuunkantoa myös hyvää bisnestä. Ympäristökriisit voivat johtaa hallitsemattomiin pakolaisaaltoihin.

Valtiot olivat vielä 1990-luvun alussa muutoksen tekijöitä. Sittemmin aloite on siirtynyt muille tahoille, kuten kaupungeille tai edelläkävijäyrityksille, joille vastuullisuus on paitsi vastuunkantoa myös hyvää bisnestä.

Viides megatrendi on vaurauden uusjako. Sitä tapahtuu maiden välillä ja yhteiskuntien sisällä. Globalisaatio on maapallon mittakaavassa menestystarina. Se on nostanut miljoonat ja taas miljoonat absoluuttisesta köyhyydestä. PRC:n tutkimuksessa enemmistö (56 prosenttia) luotti siihen, että asiat tulevat olemaan heidän lastensa kohdalla paremmin. Globalisaatio on myös tuonut käsiimme edulliset laitteet, joilla pitää yhteyttä, viestiä ja vaikuttaa. Länsimaissa keskiluokan kutistuminen ja kurjistuminen on poliittisesti iso haaste.

VANHAN JÄRJESTELMÄN PERUSKORJAUS EI RIITÄ

Aiemmin poliittinen järjestelmä on reagoinut muutoksiin. Kaksipuoluejärjestelmät muualla kuin Yhdysvalloissa ovat sirpaloituneet. Uusia puolueita on syntynyt monessa aallossa sitten 1980-luvun: hyvinä esimerkkeinä ympäristöpuolueet, uusvasemmistolaiset puolueet, maahanmuuttokriittiset puolueet ja populistiset reformiliikkeet.

Uusin ilmiö on varakkaiden liike-elämästä politiikkaan siirtyneiden ihmisten ympärille syntyneet vaaliorganisaatiot, jotka pitävät meteliä vanhan järjestelmän korruptiosta. Vähemmän puolueita on kadonnut. Luova tuho ei ole koskettanut puolueita, joiden vanhalta ideologialta ja yhteiskunnalliselta tehtävältä on pohja murentunut.

Kansanvallan sovittaminen yllä kuvattujen megatrendien maailmaan ja niistä yhteiskuntien sisälle kumpuaviin ristipaineisiin tarkoittaa kunnon disruptiota, ei pitäytymistä pelkässä vanhan järjestelmän peruskorjauksessa, kuten Hyssälä ja Backman ehdottavat.

Kansanvallan sovittaminen yllä kuvattujen megatrendien maailmaan ja niistä yhteiskuntien sisälle kumpuaviin ristipaineisiin tarkoittaa kunnon disruptiota, ei pitäytymistä pelkässä vanhan järjestelmän peruskorjauksessa.

Tulevaisuuden kannalta tärkein asia on kuitenkin… ihmiset. Vielä 1960- ja 1970-luvuilla politiikka näyttäytyi houkuttelevana vaihtoehtona niille, jotka halusivat muuttaa maailmaa. Nyt näin ei enää ole. Tänä päivänä vaikka startup-skene on paljon kiinnostavampi, nopearytmisempi ja palkitsevampi niille, jotka haluavat muuttaa maailmaa.

Politiikka ei pelastu, ellei se pysty rekrytoimaan parhaita ihmisiä yhteiskunnalliseen päätöksentekoon. Puolueet voivat halutessaan olla osa tulevaisuutta, mutta samalla se edellyttää kunnon irtiottoa niiden omasta menneisyydestä. Nähtäväksi jää, onko niistä siihen.

Meitä kiinnostaa yhteistyö kanssasi!

Otathan yhteyttä, niin voimme auttaa!