Viestintä

10 tiukkaa väitettä ihmisyydestä: “Myötätunto on aikamme radikalismia”

Ellun Kanojen uudessa Mitä tapahtuu huomenna ihmiselle -väitekirjassa tunnetut ajattelijat esittävät kymmenen väitettä ihmisyyden tulevaisuudesta.

VÄITE 1: Hyvää huomista luodaan toivon ja ilon aktivismilla

Toivo ja varmuus asetetaan usein pelon ja epävarmuuden vastakohdiksi. Tutkija ja feministi Saara Särmä sanoo kuitenkin, että toivon voima piilee epävarmuudessa, joka ajaa meitä eteenpäin: nykyinen poliittinen järjestelmä olettaa meidän passivoituvan ja luovuttavan meille kuuluvan vallan. Kirjoituksessaan Radikaaleinta on toivo Särmä toteaa, että “toivo tuottaa toimintaa ja toiminta tuottaa toivoa.”

VÄITE 2: Ihminen mukauttaa toimintaansa huomioiden riippuvuutensa luonnosta, eläimistä ja toisista ihmisistä

Ihmisyys on korjausliike, väittää 1950-luvulla syntynyt psykoterapeutti Katriina Järvinen. Kirjoituksessaan hän kuvailee vuosikymmenien varrella muuttunutta mielenmaisemaa, jossa ovat aika ajoin olleet läsnä herran pelko, isänmaallisuus ja moraali sekä sotatraumat. 1900-luvun lopulla tämä maisema muuttui valoisammaksi sävyltään, ja nykyään siihen sisältyy Järvisen mukaan entistä enemmän kaunista turhuutta, josta on lupa nauttia. Ihminen löytää lopulta oikeat mittasuhteet.

VÄITE 3: Työelämää ja oppimista kehittämällä luomme uuden ajan maailman, jossa yksilö oppii ja kehittyy joka päivä

Maailma on samanaikaisesti muutoksessa ja pysyy muuttumattomana. Samalla kun ihmiset suorittavat jo arjeksi muuttuneita rutiinejaan, tekoäly ja koneoppiminen liikkuvat eteenpäin nykyajanlaskulla harppauksittain. Filosofi Lauri Järvilehto uskoo, että ihmislaji menestyy tulevaisuudessa käsitteellistämiskykynsä ansiosta. Kirjoituksessaan Tulevaisuus kuuluu oppijoille hän korostaa, että ihmisen tulevaisuus on kiinni tässä ajassa tekemistämme valinnoista.

VÄITE 4: Huomisen ihmisen aivoja voidaan suojella vahvistamalla keskittymiskykytaitoja jo tänään

Psykologian tohtori ja aivojen asiantuntija Mona Moisala katsoo tylsien ja tyhjien hetkien jääneen historiaan. Teknologian kyllästyttämä arki vaikuttaa ympäristöömme ja aivoihimme yhä enemmän ja tulevaisuudessa joudumme taistelemaan säilyttääksemme keskittymiskykymme. Huominen on orgaanisen superkeskittyjän, Moisala toteaa.

VÄITE 5: Paikallisen ruokakulttuurin arvostus kasvaa, ja vaurauden lisääntyessäkin perinteisiä ruokia syödään entistä monipuolisemmin ja terveellisemmässä, ekologisemmassa muodossa

Muutokset ruokavaliossamme kytkeytyvät olennaisesti yhteiskuntamme kehitykseen, kuten varallisuuden ja koulutustason nousuun. Elintarviketieteen tohtori Mikael Fogelholm pohtii kirjoituksessaan Mitä syömme huomenna? lisääntyvän tietoisuuden merkitystä ekologisen ruokavalion kannalta ja sitä, tarvitsemmeko tulevaisuudessa lainkaan ruokasuosituksia yksilöistyvien kulutustottumusten takia.

VÄITE 6: Tulevaisuuden perhe on ihmisyksilö ja lemmikki

“Individualisti tekee yksityisyydestään julkista ja samalla valittaa, että hänen yksityisyydestään on tullut julkista”, kirjoittaa psykoterapeutti Heli Vaaranen. Kirjoituksessaan Parisuhde ja perhe tulevaisuudessa – silkkaa horroria hän uumoilee uskollisuuteen perustuvien parisuhteiden muodostavan tulevaisuudessa oman marginaalisen pienen kuplansa ja somesukupolven mahdollisesti pysäyttävän tiedonsiirron traditiot, ellei jotain tehdä.

VÄITE 7: Digitaalinen tulevaisuutemme ei tapahdu – me teemme sen itse

Älylaitteet ohjaavat meidät neonkyltein koristeltuun maailmaan, jossa on aina tarjolla jotain suurempaa, parempaa tai yksinkertaisesti enemmän. Aiemmin päivittäisessä vuorovaikutuksessa tuntunut yhteisöllisyys on katoamassa, ellemme vaadi ympäristöä kehittäviltä yhtiöiltä parempia sosiaalisia palveluita. Markkinastrategi Oskar Korkman ja yritysvastuupäällikkö Kirsi Hantula ovat sitä mieltä, että Tulevaisuudessa olemme oman digionnemme seppiä. Vaatimattomuus tässä ajassa voi johtaa meidät “elämänhakuisuuden oravanpyörään”.

VÄITE 8: Myötätunto on aikamme radikalismia

Erityisopettaja Kaisa Vuorisen ja erityispedagogiikan dosentti Lotta Uusitalon mukaan sosiaalisen vertailun ja kilpailun on katsottu alentavan yksilön omaa onnellisuutta, mutta myös muiden kykyyn suhtautua positiivisesti toisiinsa ja kokea mielihyvää. Hyvää saa kylvää kukkuramitoin! –kirjoituksessaan he painottavat kasvatuksen merkitystä terveen myötätunnon kehittymisessä.

VÄITE 9: Kilpailuyhteiskunta tuottaa tuhoisaa ulkopuolisuutta, jonka torjumiseksi meidän on yhdessä opeteltava luottamusta, kohtaamista ja armoa

Pappi Kari Kanala näkee kuolinilmoituksista tulevaisuuden: samalla kun internet mahdollistaa verkostojemme potenssimaisen kasvun, vainajia muistavien ystävien nimilistat lyhenevät. Tekstissään Yksinäisyys on elämämme suurin uhkatekijä Kanala kirjoittaa rakkauden olevan näkyvimmin läsnä kärsimyksen ja menetyksen rinnalla, sillä siellä sille on tilausta. Hän korostaa, että me olemme luomassa kulttuuria, jossa nykypäivän lapset kasvavat.

VÄITE 10: Jos tämä pieni planeetta onnistutaan pitämään Homo sapiensille elinkelpoisena, ihmiset touhuavat omia touhujaan enemmän tai vähemmän samalla tavoin kuin ennenkin

Tiedon monopolin murruttua yhä useammalla meistä on mahdollisuus levittää sanomaansa demokratian aatteen mukaisesti. Työelämäprofessori Pekka Sauri puntaroi tekstissään Kaikki muuttuu, mutta muuttuuko mikään? teknologian huiman kehityksen ja ihmisen perustarpeiden välille asettuvaa epäsuhtaa. Hän on päätynyt olettamaan ihmisten välisen todellisuuden pohjautuvan jatkuvaan neuvotteluun, ainakin joiltakin osin. Mitä tapahtuu huomenna ihmiselle? “Ei todennäköisesti mitään”, Sauri kirjoittaa.

WSOY:n kanssa yhteistyössä toteutettu väitekirja on ostettavissa hyvin varustelluista  kirjakaupoista. Kirjan voi myös kuunnella Bookbeatissa Aku Laitisen lukemana.

Meitä kiinnostaa yhteistyö kanssasi!

Otathan yhteyttä, niin voimme auttaa!