Viestintä Open jatkuu: Think Globally
Miten suomalaisyritykset menestyvät globaalissa taloudessa? Miten siirtyä mukavuusalueen ulkopuolelle kansainväliselle pelikentälle? Kuinka ajatellaan globaalisti ja herätetään kiinnostus uusilla markkinoilla?
Syksyn Viestintä Open keskittyy yrityksen menestystekijöihin globaalissa ympäristössä. Asiasta alustavat:
- Konecranesin toimitusjohtaja Pekka Lundmark, vahva kv-liiketoiminnan osaaja, joka muutti Singaporeen luomaan suhteita aasialaisiin asiakkaisiin ja päättäjiin, jotta yritys pystyy parhaiten menestymään kasvavilla markkinoilla.
- Amcham Finlandin toimitusjohtaja Kristiina Helenius, joka on vaikuttanut mm. maabrändityöryhmässä ja tuo työssään yrityksiä yhteen edistämään liiketoimintaa ja kansainvälistymistä.
- Bell Pottinger Geopoliticalin partneri ja Ellun Kanojen kv-kumppani Mark Linder, joka auttaa yrityksiä lyömään läpi uusilla markkinoilla ja haastavissa toimintaympäristöissä.
Toivotamme sinut lämpimästi tervetulleeksi Viestintä Open 2014 -tapahtumaan
tiistaina 28.10. klo 15–17.
ELI:
MIKÄ: Viestintä Open MILLOIN: 28.10. klo 15–17 MISSÄ: Ellun Kanojen toimistolla, Uudenmaankatu 7, 4. krs TARJOILU: Kuplivaa ja syötävää
Ilmoittauduthan mukaan 24.10. mennessä osoitteeseen viestintaopen@ellunkanat.fi. Ilmoita samalla mukaan tiimistäsi muut kiinnostuneet!
Tervetuloa!
Kirsi Piha Mahdollisuusviestintäjohtaja Ellun Kanat Oy
Viestintä Open 2014 käyntiin torstaina
Ellun Kanat julistaa Viestintä Open 2014 -kauden avatuksi! Viestintä Openin tavoitteena on pöyhiä ja kehittää viestintää keskustelun kautta open innovation -hengessä. Mukaan kutsutaan laaja joukko erilaisia viestinnän ammattilaisia jakamaan näkemyksiä ja etsimään ratkaisuja.
Ensimmäinen Viestintä Open -tilaisuus järjestetään ystävänpäivän aattona torstaina 13.2. klo 15-17 Ellun Kanojen toimistolla. Siksi sen teemana onkin pohtia, miten viestintäjohtaja voisi olla toimitusjohtajan paras kaveri eli mitä viestintä parhaimmillaan voisi olla. Allerin Pauli Aalto-Setälä, Outotecin Pertti Korhonen ja Gigantin Irmeli Rytkönen kertovat toimitusjohtajan näkökulmasta, millaista roolia viestintä heille näyttelee.
Jos teidän viestintätiimissänne innostuttiin ideasta, voit tiedustella vapaista paikoista tilaisuuteen osoitteesta viestintaopen@ellunkanat.fi. Näin osaamme kutsua sinut tuleviinkin tilaisuuksiin. Tunnelmia voi seurata myös Twitterissä hashtagilla #viestintäopen.
Tervetuloa parantamaan viestintää!
Kirjasuosituksia
MITÄ LUKUVINKKEJÄ ELLUN KANAT SAI?
#erilainenkikyteko #lukupäivä
Sosiologi ja kansanedustaja Anna Kontula
Paul Lafargue: Oikeus laiskuuteen
Ehdotan teille Paul Lafarguen teosta ”Oikeus laiskuuteen” vuodelta 1880. Aikanaan se oli vasemmistopopulistisista pamfleteista suositumpi kuin kommunistinen manifesti, ja monet sen ajatukset heräävät uudella kulmalla downshiftaus-ajattelua vasten.
Sitä paitsi se on riittävän lyhyt bussilukemiseksi, poliittiseksi pamfletiksi aivan riemastuttavaa kieli-ilottelua ja kätevästi saatavissa pdf:nä suoraan puhelimeen.
Vapaa kirjoittaja Kaarina Hazard
Vanha testamentti
Ehdottaisin Vanhaa testamenttia. Älä naura. Vanha testamentti on ajattelumme ja arvostustemme pohjateksti, jonka tarinat on tunnettava. Ilman niiden tuntemusta on vaikeaa ymmärtää mitään esimerkiksi länsimaisesta kuvataiteesta ja sen historiasta. Tiesitkö esimerkiksi, että Lootin tarinasta muistetaan aina vain se vaimo, joka katsoi taaksensa ja jähmettyi suolapatsaaksi. Vaan entäpä tarinan loppuosa eli vuorille paennut Loot, joka siellä Jumalan luvalla yhtyi aikuisiin tyttäriinsä! Mitä ajattelemme Lootin skandalöösistä insestitarinasta!
Ehdottaisin Vanhaa testamenttia. Älä naura.
Filosofi ja tietokirjailija Frank Martela
Stanley McChrystal: Team of Teams
Kenraali Stanley McChrystalin ”Team of Teams” lienee paras lukemani yksittäinen teos itseohjautuvuudesta. Odotellessa itseohjautuvuuden teemat kiteyttävää lopullista mestariteosta McChrystalin kuvaus siitä, kuinka hän erikoisjoukkojen johtajana tiedosti, ettei heidän perinteinen organisaationsa pärjää ketteräliikkeiselle Al Qaidalle, toimii mainiona johdantona siihen, miksi itseohjautuvuutta tarvitaan. Samalla hän onnistuu kuvaamaan kiinnostavasti ne periaatteet, joiden varaan uusi organisaatio rakennettiin ja miten askel askeleelta muutosprosessi perinteisestä hierarkiasta itseohjautuvuuteen toteutettiin.
Energiayhtiö St1:n hallituksen puheenjohtaja Mika Anttonen
Heikki Aittokoski: Narrien laiva
Tärkeintä olisi avartaa ihmisten näkökulmaa paikallisesta globaaliin. Auttaa ihmisiä ymmärtämään, miltä asiat näyttävät maapallon väestön enemmistön näkökulmasta. YK:n mukaan noin neljä miljardia ihmistä elää suomalaiseen ostovoimaan suhteutettuna tulotasolla viisi euroa päivässä. Näiden ihmisten kyky parantaa itse omaa asemaansa on monella tavalla rajallinen. Puutetta on kaikesta: koulutus, naisten ja tyttöjen asema, yhteiskunnan rakenteet, demokratia jne.
Itse olen pohtinut tätä paljon, kun olen miettinyt vaikuttavimpia keinoja ilmastomuutoksen hillintään. Meidän pitäisi kehittää ratkaisuja, jotka ovat viidellä eurolla päivässä elävien ihmisten saavutettavissa. He eivät pysty kehittämään uusia ratkaisuja itse, edellä mainituista puutteista johtuen.
Tärkeintä olisi avartaa ihmisten näkökulmaa paikallisesta globaaliin.
Sähköautot ovat tämän elitistisen ajattelun symboli. Miksei Teslan ostaja ostaisi 100 000 euron auton sijaan tavallisen pienen auton ja antaisi hintaeron esim. Naisten pankin mikrolainojen pääomaksi? Hiilidioksidipäästöt vähenisivät moninkertaisesti, ja kaikenlainen muu kestävä kehitys ottaisi ison harppauksen. Vastaus on selvä, emme ole vielä valmiita luopumaan mistään tuntemattomien ihmisten hyväksi.
Tähän ajatteluun sisään pääsemiseksi Heikki Aittokosken kirja ”Narrien Laiva” voisi olla minun suositukseni. Luin sen itse kesällä.
Aller Median toimitusjohtaja ja työelämäprofessori Pauli Aalto-Setälä
Andrew McAfee: Harnessing our digital future, Machine, Platform and Crowd
Alustatalouden ja robotiikan kaikkien aikojen paras yhteenveto. Ei vain väitteitä, vaan esimerkkejä ja todisteita meneillään olevasta toisesta teollisesta vallankumouksesta. Aion ottaa tämän myös professuurissani Turussa pakolliseksi luettavaksi opiskelijoilleni.
Hallitusammattilainen Mika Sutinen
Matthew Syed:in Black Box Thinking.
Se on aika kevyttä luettavaa, mutta oivaltavaa, osoittamalla miten paljon paremmaksi maailma/työ/mikä tahansa tulisi, jos kaikki virheet voitaisiin avata kollektiivisesti ja havainnot ja johtopäätökset jakaa kaikkien kesken. Sen myötä oivaltaa, että vahvuuksia kehittämällä pääsee vain tiettyyn pisteeseen saakka. Siitä eteenpäin tarvitaan rakentava, systemaattinen tapa paneutua myös virheisiin.
Professori Alf Rehn
Chip & Dan Heath: The Power of Moments
Heathin veljekset uppoutuvat merkityksellisiin hetkiin, ja siihen miten pienestä suuret asiat voivat olla kiinni. Herättävää, ja pistää miettimään omia hetkiään.
Christine Porath: Mastering Civility – A Manifesto for the Workplace
Mitä tapahtuu, kun ihmiset eivät enää kunnioita toisiaan työpaikalla? Ja mitä taas, jos löydetään takaisin ihmisiksi olemiseen? Tärkeä viesti siitä, miten keskeistä muiden huomioon ottaminen on organisaatioissa.
Tärkeä viesti siitä, miten keskeistä muiden huomioon ottaminen on organisaatioissa.
Niin, ja sitten, jos joltakulta se on kaikesta huolimatta mennyt ohi:
John Kennedy Toole: Typerysten salaliitto
Tämä ihan vain siksi, että se on loistava, ihana, hysteerisen hauska kirja, jonka jokaisen tulisi lukea.
TBWA\Helsingin varatoimitusjohtaja Marco Mäkinen
Brian Christianin ja Tom Griffiths: Algorithms to Live By
Jos olisi mahdollista lukea vain yksi kirja, niin tarttuisin empimättä Brian Christianin ja Tom Griffithsin kansantajuiseen pläjäykseen ”Algorithms to Live By”. Sen jälkeen a) tietää, mikä on algoritmi, b) ymmärtää, miten tekoäly toimii ja c) osaa tehdä parempia päätöksiä. Ei yhtään niin tylsää kuin miltä äkkiseltään kuulostaa. Paljon mehukkaita esimerkkejä pariutumisesta, uuden asunnon etsimisestä ja lempiruoista ravintolassa. Jos aihe tuntuu jo tutulta ja haluaa vähän vaativampaa samasta genrestä, niin MIT-proffien Erik Brynjolfssonin ja Andrew McAfeen ”Machine, Platform, Crowd”.
Toimittaja ja valmentaja Anna Perho
Pentti Linkola – ihminen ja legenda
Linkola on ollut minusta aina kiinnostava hahmo. Kiukkuiset idealistit ovat usein ihmiskunnan rasittavimpia edustajia, mutta Linkolalla on pointti: hänen ennustuksensa väestöräjähdyksestä, lajikadosta ja ympäristön tuhoutumisesta ovat ikävä kyllä toteutuneet.
Linkola on siinä mielessä samankaltainen kuin monet muutkin kansankiihottajat Che Guevarasta Bob Dylaniin, että hän on usein täysin kohtuuton lähipiiriään kohtaan. Toisaalta hänellä on käsittämättömän laaja ja lojaali ystäväpiiri. Tällainen ristiriita leimaa usein poikkeusyksilöitä: heidän lahjansa tekevät heistä raivokkaan vetovoimaisia, mutta samaan aikaan sietämättömän itsekkäitä tyranneja.
Linkola on yksi harvoista, joka todella elää niin kuin opettaa. Kuvaukset hevosen ja soutuveneen kanssa operoivan ammattikalastajan arjesta ovat ajoittain ällistyttäviä. Modernit valitukset sähköpostitulvasta asettuvat lukiessa hieman maltillisempaan kontekstiin.
Linkolan sanoma on, että ihminen ei ole muuta luomakuntaa kummempi olento. Tästä olen hänen kanssaan samaa mieltä, vaikka Linkolan ajatukset siitä, mitä ongelmalle nimeltä ihminen pitäisi tehdä, ovat lievästi sanottuna arveluttavia. Nykyajassa hänet leimattaisiin välittömästi vihapuhujaksi, mitä hän onkin, mutta lähtökohdiltaan varsin sivistynyt sellainen.
Äänekäskään synkistely ei tietenkään vie asioita eteenpäin. Pidän kuitenkin arvokkaana, että joku puhuu ympäristöasioista siten kuin ne ovat. Yhdenkin ihmisen valinnoilla on merkitystä, vaikka ympäristökyynikot usein raukkamaisesti kieltävät tämän. Pientä toivoa kirjassa antaa Linkolan hanke, jossa hän pelastaa aarniometsää ostamalla sitä perustamansa säätiön nimiin. Aina voi tehdä jotain, se on ehkä kirjan sanomassa tärkein juttu.
Finlaysonin toimitusjohtaja Jukka Kurttila
Minna Maija: Herkkä, hellä, hehkuavainen – Minna Canth
Valtavan voimaannuttava kirjallinen kokemus ihmisestä, joka ylitti valtavan kasan muureja ja nousi menestykseen. Ei pelännyt haastaa vallitsevia normeja, jos ne olivat tyhmiä. Osoitti toiminnalla ja rohkeudella sen, että kaikilla meillä on yhtäläiset oikeudet ja kyvyt.
Valtavan voimaannuttava kirjallinen kokemus ihmisestä, joka ylitti valtavan kasan muureja ja nousi menestykseen.
Kotipizzan toimitusjohtaja Tommi Tervanen
Yuval Noah Harari: Homo Deus
Ajankohtainen ja tärkeä.
Koodauslähettiläs ja lastenkirjailija Linda Liukas
Lawrence Weschler: Seeing is Forgetting the Name of the Thing One Sees
Taiteilija Robert Irwinin elämästä kertova sarja haastatteluja – koskettaa kaikkia, jotka etsivät omaa identiteettiään ja uskallusta astua omaan uteliaisuuteen.
Liu Cixin: The Three-Body Problem
Kiinan suosituin scifi-kirja(sarja) kertoo upean stoorin fysiikasta, Kiinan historiasta ja koko ihmiskunnasta. Virkistävästi vinksahtanut näkökulma.
Virkistävästi vinksahtanut näkökulma.
Kauppalehden vastaava päätoimittaja Arno Ahosniemi
Daniel Pink: Drive
Viimeksi lukemistani kirjoista mielenkiintoisimmat itselleni ovat olleet Anne Mattssonin ”Tellervo Koiviston elämäkerta” ja Dan Pinkin ”Drive”.
Kun teillä Ellun Kanoissa varmasti luetaan suurista naisista muutoinkin, niin rohkenen ehdottaa Dan Pinkin ”Drivea”. Perustelu: Tämä jenkkiklassikko kertoo, mistä motivaatio syntyy asiantuntijatyössä. Motivaation lähteet ovat Autonomy, Mastery and Purpose.
Kun teillä Ellun Kanoissa varmasti luetaan suurista naisista muutoinkin, niin rohkenen ehdottaa Dan Pinkin ”Drivea”.
Helsingin Sanomien Yhdysvaltain-kirjeenvaihtaja Laura Saarikoski
J D Vance: Hillbilly Elegy
Lähden siitä, että kannattaa lukea kirjoja, jotka tekevät ymmärrettäväksi toisenlaisen maailmankuvan kuin mitä itsellä on. Siksi suosittelen J D Vancen Hillbilly Elegyä, joka kertoo USA:n perussuomalaisista, siitä valkoisten työläisten maailmasta, jonka molemmat puolueet ovat unohtaneet ja jossa kuollaan kaduille. Ei mikään ilopilleri kyllä.
Toinen samaa sarjaa on Arlie Hochschildin ”Strangers in their own land”.
Lähden siitä, että kannattaa lukea kirjoja, jotka tekevät ymmärrettäväksi toisenlaisen maailmankuvan kuin mitä itsellä on.
Crisis Management Initiativen toiminnanjohtaja Tuija Talvitie
Daniel Kahneman: Thinking Fast and Slow
Loistava kooste ihmisen ajatusharhoista.
Yuval Noah Harari: Homo Sapiens
Ihmisen historia pähkinänkuoressa.
Matt Lieberman: Social
Kertoo ihmisen sosiaalisuuden tarpeesta, social over rational.
Kazuo Ishiguro: The Buried Giant
Ihana kirja muistamisen tärkeydestä.
Toimittaja Jukka-Pekka Raeste
Jonathan Franzen: Vapaus
Ensin tulee mieleen, että suositeltavan kirjan pitäisi olla sellainen, joka on saanut minut itkemään, vaikka kyynelsilmäni eivät ole mikään laadun tae. Silti Jonathan Franzenin ”Vapaus” ja erityisesti sen loppu tulivat nyt ensimmäiseksi mieleeni.
Jonathan Franzenin ”Vapaus” ja erityisesti sen loppu tulivat nyt ensimmäiseksi mieleeni.
Helsingin pormestari Jan Vapaavuori
Heikki Aittokoski: Kuolemantanssi
Jotta ymmärtää paremmin maailmaa.
Nationalismi on meidänkin aikamme isoja kysymyksiä, joten siihenkin suhtaudutaan usein varsin tunteenomaisesti ja jyrkästi. Asiat eivät kuitenkaan ole mustavalkoisia. Maailma ei ole mustavalkoinen.
Asiat eivät kuitenkaan ole mustavalkoisia. Maailma ei ole mustavalkoinen.
Marimekon ja Rovion hallituksen puheenjohtaja Mika Ihamuotila
Yuval Noah Harari: Homo Deus (Homo Sapiensin jatko-osa)
Brynjolfsson & McAfee: The Second Machine Age: Work, Progress and Prosperity in a Time of Brilliant Technologies
Miksi?
On aina innostavaa lukea kaunokirjallisuutta ja yrityksissä työskennellessämme tietty johtamista ja vastaavaa. Mutta juuri nyt on toisin. Nyt jokaisen on ymmärrettävä, miten tekoäly, robotisaatio, koneoppiminen, nanoteknologia (ns. neljäs teollinen vallankumous, jota ajaa digitalisaatio) muuttaa yhteiskuntaa, toimialoja, meitä ihmisiä ja meidän elämäämme. Harva asia tulee olemaan entisellään, eikä meidän tarvitse odottaa kovinkaan montaa vuotta. Nämä kaksi kirjaa avaavat ikkunan uuteen; ensimmäinen kirja ihmisen ja toinen yritysten näkökulmasta.
Nyt jokaisen on ymmärrettävä, miten tekoäly, robotisaatio, koneoppiminen, nanoteknologia muuttaa yhteiskuntaa, toimialoja, meitä ihmisiä ja meidän elämäämme.
Toimittaja Reetta Räty
Mari Manninen: Yhden lapsen kansa – Kiinan salavauvat, pikkukeisarit ja hylätyt tyttäret
Mari Manninen kertoo Kiinan yhden lapsen politiikasta ihmiskohtaloiden ja kiinalaisten omien näkemysten kautta. Samalla hän kertoo väärinkäsityksistämme, autoritaarisesta maailmankuvasta, individualismin leviämisestä, syntymättömistä tytöistä – ja meistä, jotka luulemme tietävämme, mutta emme silti näe suuriakaan asioita muutoin kuin omien kokemustemme ja kuvitelmiemme kautta. Pitää lukea, että saa uuden näkökulman, että ymmärtää, että voi korjata omia ennakkoluulojaan. Manninen on asunut Kiinassa kahteen otteeseen, hän tietää mistä puhuu – ja myöntää silti, että on luullut väärin, kunnes alkoi kuunnella ihmisiä. Suosittelen kirjaa kaikille, jotka pyrkivät ymmärtämään Kiinaa, ihmisyyttä, johtamista tai vaikka aasialaisten käsitystä hierarkioista ja perheestä.
Suosittelen kirjaa kaikille, jotka pyrkivät ymmärtämään Kiinaa, ihmisyyttä, johtamista tai vaikka aasialaisten käsitystä hierarkioista ja perheestä.
Kirja voitti Tieto-Finlandia-palkinnon 2016, ja nykyisenä raatilaisena voin luvata, että jokainen voittajakirja kannattaa lukea, ne käyvät läpi tiukan seulan, tietokirjoja ilmestyy Suomessa vuosittain tuhansia, kotimaisiakin satoja. Tieto-Finlandia-voittajan valitsi viime vuonna Jörn Donner. Niinpä: Lukeminen kannattaa aina.
Yrittäjä ja yritysjohtaja Saku Tuominen
Todd Rose: The End Of Average
Harva yhtä yksinkertaiselle havainnolle perustuva kirja on samaan aikaan niin silmiä avaava ja maailmankatsomusta muuttava. Todd Rose käy läpi keskiarvoistumisen – emme enää edes huomaa, että luomme asioista keskiarvon ja suhteutamme kaiken siihen – historian ja osoittaa, että olemme eläneet viimeiset sata vuotta maailmassa, jossa lähes kaikilla aloilla kouluista työelämään ja luonteenpiirteisiin saakka hyvän määritelmä on olla samanlainen kuin muut mutta hieman parempi – ja sen jälkeen kyseenalaistaa koko lähestymistavan.
Harva yhtä yksinkertaiselle havainnolle perustuva kirja on samaan aikaan niin silmiä avaava ja maailmankatsomusta muuttava.
Elinkeinoelämän valtuuskunnan johtaja Matti Apunen
Chris Hadfield: An Astronaut’s Guide to Life on Earth
Chris Hadfield on astronautti ja kansainvälisen avaruusaseman entinen päällikkö. Hänen työympäristönsä on poikkeuksellisen vaativa. Hänen työkaverinsa ovat huippukoulutettuja ja huippukilpailuhenkisiä. Ja silti heidän menestyksensä ja henkiinjäämisensä on kiinni siitä, että he osaavat tilanteen tullen unohtaa erityisyytensä ja nöyrtyvät rutiineille.
Ei riitä, että teet oikeita asioita, niitä on tehtävä oikealla volyymilla ja niitä pitää tehdä tuhoamatta tiimin tasapainoa. Muistakaa tämä seuraavan kerran kun olette raketilla liikkeellä.
Hadfield kertoo, miten hän pääsi maailman valikoiduimpaan ammattiin. Hieno tarina, jonka menestysresepti on yllättävä: Aim to be a zero. Ei riitä, että teet oikeita asioita, niitä on tehtävä oikealla volyymilla ja niitä pitää tehdä tuhoamatta tiimin tasapainoa.
Muistakaa tämä seuraavan kerran, kun olette raketilla liikkeellä.
Jos ystäväni Chris alkoi kiinnostaa, verrytelkää tällä.
Video ei ole playback vaan aito taltiointi.
Media-alan yrittäjä Risto Kuulasmaa
Uutuuskirjojen tulvassa kannustan palaamaan klassikoihin:
- Pablo Neruda: Tunnustan eläneeni. Kosmopoliitti Neruda koki omakohtaisesti 1900-luvun vuosikymmenet sekä vallan takahuoneissa ja että avainhenkilönä. Mahtava seikkailu ja Euroopan historia samassa paketissa.
- Simon Sinek: Start With Why. Sinekin paras ja edelleen business-kirjojen aatelia.
- Italo Calvino: Kosmokomiikkaa. Hyvän tuulen maagista realismia astraalitasolla. Naurattaa.
- Matthieu Ricard: Happiness: A Guide to Developing Life’s Most Important Skill. Paras selfhelp-kirja. Ranskalainen Matthieu teki tutkimusta geenitutkijana ennen omistautumistaan Tiibetin buddhalaiseksi munkiksi.
- Milan Kundera: Kiireettömyys. Kevyt kirja isoista asioista, laajentava vaikutus.
Uutuuskirjojen tulvassa kannustan palaamaan klassikoihin.
Professori ja Aalto EE:n toimitusjohtaja Pekka Mattila
Richard Thaler: Misbehaving: The Making of Behavioral Economics
Helsingin kulttuurin ja vapaa-ajan toimialajohtaja Tommi Laitio
Zadie Smith: Swing Time
Kaikkien kannattaisi lukea enemmän kaunokirjallisuutta. Tai kuunnella sitä. Pippa Bennett-Warner lukee ilmiömäisesti Zadie Smithin uuden Swing Time –kirjan. Kirja avaa huikeasti ohipuhumista, harhailua ja kieltä luokan määrittäjänä.
Kaikkien kannattaisi lukea enemmän kaunokirjallisuutta.
Kirjailija Elina Hirvonen
David Grossman: Sinne missä maa päättyy
Suosittelen kirjaa, joka julkaistiin suomeksikin jo muutama vuosi sitten, mutta joka mielestäni on niin tärkeä romaani maailman ymmärtämisen kannalta, että sen merkitys pitää nostaa esiin yhä uudelleen. Kirja on israelilaisen David Grossmanin romaani ”Sinne missä maa päättyy”. Minulle se on yksi elämäni suurista kirjoista, romaani, joka ei ole ”lukukokemus” vaan kokemus, sellainen, jonka luettuaan ei ole ihan sama, jonka luettuaan on äärimmäisen kiitollinen siitä, että löysi juuri sen kirjan. Kiitollinen, että joku on kirjoittanut jotain sellaista, joka avaa käsittämättömällä viisaudella ikkunoita sellaisiin kysymyksiin kuin mitä on olla ihminen, vanhempi, puoliso, rakastaja, mitä on elää sodan keskellä, tuntea samaan aikaan syyllisyyttä, pelkoa, vihaa, vastustaa muiden ihmisten näkemistä viholliskuvien kautta ja silti huomata, miten viholliskuvat muuttuvat osaksi myös omaa elämää. Ennen kaikkea se on romaani, jossa sekä ihmisten että maailman sävyt aukeavat loputtomina, ja kaiken valtavan kipeän, vaikean ja väkivaltaisenkin keskellä on halu rakastaa, ymmärtää, ja siitä kumpuava armo.
Tapasin David Grossmanin Tallinnan Head Read -kirjallisuusfestivaaleilla pari vuotta sitten. Vein hänelle lahjaksi oman esikoisromaanini englanninnoksen ja kirjeen, jossa kerroin ”Sinne missä maa päättyy” -romaanin merkityksestä itselleni. Parin viikon päästä postissa tuli käsin kirjoitettu, viisas, elämää ja kirjoittamista pohtiva kirje Grossmanilta. Luen sitä yhä silloin, kun oma kirjoittaminen ei suju.
Kirja on israelilaisen David Grossmanin romaani ”Sinne missä maa päättyy”.
Feministi ja kansalaisaktivisti Rosa Meriläinen
Juha Hurme: Niemi.
Kansakunnan historia on aina tarina kuten se kerrotaan. Hurme aloittaa Suomenniemen asukkaiden tarinan kertomisen alkuräjähdyksestä, joten perspektiivi on kosminen kaikkeus. Se antaa perspektiiviä perspektiiville. Hyvässä tarinassa on aina hyviä yksityiskohtia eli anekdootteja, jotka kirkastavat sitä. Hurme on todellinen kulttuuriarkeologi kaivaessaan esiin hyytävimmät nelipolvisella trokeella ilmoilleparahdetut naisvalitukset ja toisaalta hän osaa monin vastaanlausumattomin tavoin tuoda esiin sen tärkeän tiedon, ettei ihmiselossa ole olemassa mitään muuta alkuperäistä kuin ihmisyys – ja ne samat miljardeja vuosia vanhat atomit, joista kaikkeuden osana mekin koostumme. Neandertalilaiset ja denisovanihmisetkin olivat täällä vahvasti yhteisellä ja samalla ihmisyyden asialla. Jos tämä tieto ei luo levollisuutta, Hurme kyllä lyhytselittää kaikki tunnetut maailmankatsomukset manikealaisuudesta taolaisuuteen, joten sieltä voi poimia omansa.
Hyvässä tarinassa on aina hyviä yksityiskohtia eli anekdootteja, jotka kirkastavat sitä.
F-Securen hallituksen puheenjohtaja Risto Siilasmaa
Meffert & Swaminathan: Digital @ Scale
Sanonpa nyt sitten vaikkapa Digital @ Scale by Meffert & Swaminathan. Olen juuri aloittanut kyseisen kirjan. Satun tuntemaan kirjoittajat, joten uskon kirjan olevan täyttä tavaraa.
Toimittaja ja tietokirjailija Tuomas Muraja
John Irving: Ystäväni Owen Meany
Anni Saastamoinen: Depressiopäiväkirjat
#erilainenkikyteko #lukupäivä
Ellun Kanat on kasvava strateginen viestintätoimisto, jonka olemassaolon tarkoitus on ravistella muutokseen, on kyse sitten kommunikoinnista, yrityskulttuurista tai palvelukonsepteista. Tämä edellyttää jokaiselta työntekijältä tulevaisuuteen nojaavaa tapaa ajatella. Siksi Ellun Kanojen kiky-teko on lukupäivä, jolloin jokainen työntekijä lukee vapaavalintaisen kirjan, joka ravistelee muutokseen ja vauhdittaa ajattelua.
Twitter: @sokeakana, Facebook: Ellun Kanat, ellunkanat.fi
Yötön yö – sielunravintoa muutoksen tekijöille (OSA II)
Keräsimme innostusta ja uteliaisuutta ruokkivaa sielunravintoa ja vinkkejä kesän yöttömiin öihin. Trilogian toisessa osassa Ellun Kanojen muutoksen tekijät suosittelevat heidän ajatteluaan muuttaneita teoksia.
Tänä keväänä tulevaisuus tipahti syliimme ennen aikojaan. Opimme nopeasti, että toimintaympäristön muuttuessa perustavanlaatuisesti tarvitsemme tukipilareita, jotka tekevät muutoksen mahdolliseksi sen sijaan, että se hidastuu.
Nyt tiedetään, että koronakriisin selviytyjiä ovat ketterät organisaatiot, joissa on herkkyyttä ja kyvykkyyttä ennakoida tulevaa, nähdä vaihtoehtoja ja toimia nopeasti yhdessä. Lisäksi tarvitaan luottamusta, rohkeutta ja rakentavaa vuorovaikutusta. Näiden taitojen kehittäminen jää meille, yksittäisille ihmisille.
Ellun Kanoissa uskotaan, että parhaiten oppii, kun innostuu ja tulee uteliaaksi. Keräsimme innostusta ja uteliaisuutta ruokkivaa sielunravintoa ja vinkkejä kesän yöttömiin öihin kolmesta eri näkökulmasta, omaan tahtiin nautittavaksi.
Yötön yö -inspiraatiopaketin toisessa osassa Ellun Kanojen muutoksen tekijät kertovat, mitä he suosittelevat toisilleen, kollegalta kollegalle, katsottavaksi, luettavaksi ja kuunneltavaksi.
Kaarina Hazard, muutoksen tekijä ja siivittäjä
The New York Times: ‘1619’-podcast
“Kevään journalistinen huippuhetki oli minulle The New York Timesin podcast ‘1619’. Pulitzerilla palkittu hanke kertoo ennen kokemattomalla vakuuttavuudella orjuuden perustavanlaatuisesta merkityksestä Yhdysvaltain rakenteelle, itseymmärrykselle ja ennen muuta taloudelle. Luulin tietäväni asiasta jotakin, mutta tätä kuunnellessani ymmärsin, että olin käsittänyt siitä tuskin mitään. ‘1619’-hankkeesta debatoidaan edelleen, kuten kaikesta hyvästä kuuluukin. Täydellistä kuunneltavaa luonnonmaisemiin. En suosittele kuunneltavaksi liikenteessä, koska herättää tunteita.”
Antti Pikkanen, muutoksen tekijä ja asiakkuusjohtaja
Whitney Phillips: This Is Why We Can’t Have Nice Things: Mapping the Relationship Between Online Trolling and Mainstream Culture (The MIT Press, 2015)
”Columbian yliopiston apulaisprofessori Whitney Phillips avaa hyvin jo muutaman vuoden takaisessa, väitöskirjastaan popularisoidussa kirjassaan online-trollaamista sellaisesta näkökulmasta, joka on koronakriisin seurauksena levinneen misinformaation ja Yhdysvaltojen tulevien presidentinvaalien alla jälleen ajankohtainen.
Trolleja ja informaatiovaikuttamista käsitellään usein kulttuurista irrallaan olevana kysymyksenä – asioina, joita rikollisjoukot suunnitelmallisesti toteuttavat ja joiden torjumisessa avuksi ovat järeät resurssit ja faktat. Sitäkin ne ovat, mutta syy sille, miksi disinformaatiolla vaikuttaminen on niin tehokasta, löytyy mainstream-kulttuurista ja lopulta syvemmältä ihmisyydestä.
Phillips tarjoaa oivalluksen: trollien vaikuttamisen logiikka löytyy peiliin katsomalla, ja juuri siksi faktoilla ei voiteta online-trolleja eikä monia informaatiovaikuttamisen muotoja muutenkaan.
Yritysjohtajille tämä aihe on nyt polttavan ajankohtainen, sillä nämä teemat vaikuttavat varmasti lähitulevaisuudessa juuri yritysten kriisiympäristöön.
Ja psst – jos et jaksa lukea kirjaa, lue tämä Phillipsin tuoreempi artikkeli aiheesta Columbia Journalism Review’ssa. ”
Suvi Auvinen, muutoksen tekijä
Reetta Pekkanen: Pieniä kovia nuppuja
”Runoilija Reetta Pekkanen on nuoren polven kiinnostavimpia runoilijoita. Pekkasen runot näyttävät ensisilmäyksellä puhuvan luonnosta, mutta pinnan alta kuoriutuu paljon muutakin. Konsultit rakastavat usein vaikeaa ja krumeluurein koristeltua kieltä. Uskon, että kaikille kollegoille tekisi hyvää lukea Pekkasen minimalistista ja voimakasta tekstiä. Miten vähällä saa ilmaistua niin paljon! Miten hienoviritteinen kieli meillä onkaan käytössämme!
Pekkanen on niitä runoilijoita, joihin palaan yhä uudestaan. Luen hänen Pieniä kovia nuppuja -teostaan (Poesia, 2014) iho kananlihalla ja nautin tekstin ilmavuudesta. Sopii myös ihmisille, jotka kuvittelevat etteivät ’ymmärrä’ runoja.”
Marjaana Toiminen, muutoksen tekijä ja liiketoimintajohtaja
Gary Hamel: Humanocracy
”En koskaan kyllästy kuuntelemaan Gary Hamelin ääntä, vaikka se on ylävireinen ja ohut, lähes kimakka. Syy on substanssi: harva osaa ja uskaltaa nähdä ytimeen yhtä kirkkaasti kuin tämä jo harmaantunut bisneslegenda.
Hamel, ydinosaamisen käsitteen kehittänyt, viime vuosikymmenten tunnetuimpiin lukeutuva strategiakonsultti on päättänyt omistaa loppuelämänsä yhdelle teemalle: byrokratian räjäyttämiselle organisaatioissa. Hamelin mukaan yritysten sisäinen hierarkia on nopeasti muuttuvassa maailmassa niiden selviytymisen suurin uhka. Osuvilla innovaatioilla ja viisailla strategioilla ei ole juurikaan merkitystä, jos ne hiipuvat organisaation jähmeyteen.
Lähes vuosikymmenen ajan työstetty kirja tuo väitteelle tutkimuksen ja kokeilujen tuen. Kirja ilmestyy elokuussa. Sitä ennen Hamelin verbaalista ruoskaa kirjan teemasta voi kuulla esimerkiksi Nordic Business Forumin toukokuun webinaarin tallenteesta tai Bosslevel-podcastin jaksosta parin vuoden takaa.”
Elina Kiiski-Kataja, muutoksen tekijä, tutkimus- ja ennakointijohtaja
The Morning Show
”Apple TV:n sarja, joka on paitsi koukuttavaa uutishuonedraamaa, myös oivallinen kuvaus mediayhtiöstä keskellä rytmihäiriön maailmaa. Jennifer Anistonin ja Reese Witherspoonin tähdittämä ja tuottama sarja pureutuu kymmenessä jaksossa hämmästyttävällä tahdilla ja yllättävällä syvyydellä sellaisiin teemoihin kuin seksuaalinen häirintä, #metoo-liike, journalismin ja median murros, ilmasto- ja identiteettipolitiikka sekä amerikkalaisen yhteiskunnan kahtiajakautuminen. Sekä viihdyttävä että ajatuksia herättävä sarja, joka juuri edellä mainitun yhdistelmän vuoksi on mitä parasta lomakatsottavaa. ”
Sanna Kulmala, muutoksen tekijä, Head of Kana
Professori Esa Saarinen, Aalto yliopisto: Filosofia ja systeemiajattelu 2020
”Osallistuin keväällä mestari Esa Saarisen kahdeksanosaiselle Filosofia ja systeemiajattelu -kurssille Aalto-yliopistossa. Seitsemänä keskiviikkona (sarja on 8-osainen, mutta koronan vuoksi viimeinen tapahtui etänä) Otaniemen Aalto-sali muovautui Saarisen karismasta ja ajattelun liikkeen kiihtymisestä ammentavaksi, satojen ihmisten oivallusympäristöksi.
Luennoilla Saarinen kertoo inspiroivia ja tunteikkaita tarinoita kohtaamistaan ihmisistä ja ystävistään, perheestään, valmentamistaan yrityksistä ja yhteisöistä.
Taisin ihan pikkusen itkeä joillakin luennolla, nauraa jokaisella ja oivaltaa ja riemuita ihmisyydestä vielä pitkään luentojen jälkeenkin.
Luentosarjan tavoitteena on ’lisätä osallistujien kykyä omaehtoiseen, laaja-alaiseen, luovaan ja eteenpäinvirittyneeseen elämänfilosofiseen ajatteluun.’
On kyllä todella upeaa, että luentosarja löytyy Spotifyn Podcasteista (myös Youtube videosarjana) enkä tiedä ketään, jolle en voisi sydämestäni sarjaa suositella. Lomalla aion itse ehdottomasti kuluttaa aiempia tuotantokausia. (Fiilistelen jo, miten upea paikka ajattelun ajattelun ajattelulle mökkilaituri mahtaakaan olla.)”
Kuvitus: Anna Nurmela
Kesä on taianomaisen fiktion ja romanssin, koskettavien kertomusten, karvoja nostattavien trillereiden ja erilaisten tietopakettien tarjoamien oivallusten aikaa. Annamme kesällä uutta sielunravintoa yöttömiin öihin, kun kollegamme, harjoittelijamme ja Ellun Kanojen perustaja Kirsi kertovat, mitä teoksia he suosittelevat muille katsottavaksi, luettavaksi tai kuunneltavaksi. Ihan vain siksi, koska ne ovat muuttaneet heidän ajatteluaan.
Kutsu: Viestintä Open 2014 jatkuu!
Viestintä Open 2014 jatkuu 22. toukokuuta. Olemme kutsuneet paikalle yritysten viestintä- ja markkinointiosastoja pohtimaan viestinnän ja markkinoinnin rajoja, tarpeellisuutta ja tulevaisuutta. Ilmoittaudu mukaan ja kutsu myös muut kiinnostuneet tiimistäsi!
Pysy kartalla Viestintä Openista:
Viestintä Open -ryhmä LinkedInissä
Millaisen perinnön yrityksesi jättäisi jälkeensä, jos se katoaisi markkinoilta huomenna?
”Yrityksen pitää ymmärtää, että meillä on laajempi rooli yhteiskunnassa. Sitä pitää mitata ja sen eteen pitää tehdä töitä, jotta ollaan jatkossakin relevantteja.” – Rolf Ladau, Pauligin toimitusjohtaja
Vuonna 1970 yhdysvaltalainen yhteiskuntafilosofi ja taloustieteilijä Milton Friedman istutti New York Timesin artikkelissaan lukijoihin idean, jonka mukaan yrityksen ainoa sosiaalinen vastuu oli kasvattaa voittojaan. Yhteiskunta ja maailma kuitenkin muuttuvat, ja samalla myös käsitys yksityisen sektorin tuottamasta arvosta muuttuu. Markkinoilla menestyminen vaatii nyt taloudellisen hyödyn rinnalla uudenlaisen arvon tuottamista. Uusi arvo – eli yritysten sidosryhmilleen luoma merkityksellinen lisäarvo – voi olla esimerkiksi vastuullisuutta, paikallisuutta tai läpinäkyvyyttä, ja sen luominen edellyttää tarkoitusta ja merkitystä.
Aihetta on kuitenkin tutkittu melko vähän. LAB-ammattikorkeakoulun Muotoiluinstituutista (YAMK) muotoilijaksi valmistunut Heidi Niemi kirjoitti aiheesta opinnäytetyön, jonka puitteissa hän teki yhteistyötä Ellun Kanojen kanssa. Ellun Kanojen tutkimusjohtaja Elina Kiiski-Kataja istahti virtuaalikahveille Heidin kanssa juttelemaan siitä, mitä opinnäytetyössä merkityksellisyydestä ja tarkoituksesta selvisi:
Mikä oli sinulle tärkein löydös työssäsi yritysten olemassaolon merkityksestä ja tarkoituksesta?
Euromonitor Internationalin kesäkuussa 2020 julkaiseman tutkimuksen mukaan siirtymä kestävyyden tarkastelusta olemassaolon tarkoitukseen on nyt yksi kuluttajamarkkinoihin merkittävimmin vaikuttavista teemoista. Yrityksen sisältä kumpuava olemassaolon tarkoitus onkin ymmärrettävästi yhä useampien yritysten agendalla ja voi olla yritykselle aidosti hyödyllinen ja arvoa luova työkalu, kun sitä käytetään organisaation päätöksenteon ja kehittämisen välineenä.
Olemme Ellun Kanoissa huomanneet myös ilmiön. Tutkimme Ellun Kanojen Rytmihäiriöbarometrissa samaa aihetta ja huomasimme, että peräti 78 prosenttia suomalaisista on sitä mieltä, että yritysten on oltava mukana ratkomassa yhteiskunnan suuria haasteita. Millaisen vaikutelman sait haastatteluissa, otetaanko aihe yrityksissä vakavasti, vai onko kysymys enemmän trendistä?
En usko, että tarkoitus on ohimenevä markkinoinnin trendi, vaan tunnistettava osa yrityksen tarinaa, liiketoimintaa ja menestystä. Sen avulla yritys saavuttaa myös tulevaisuuden tekijöitä, jotka odottavat lukuisten tutkimusten mukaan työltään yhä enemmän merkitystä. Parhaiden osaajien lisäksi uudenlainen arvonluonti kiinnostaa enenevässä määrin myös sijoittajia, jotka toivovat investoinneilleen pidemmän aikavälin positiivista kehitystä.
Parhaiden osaajien lisäksi uudenlainen arvonluonti kiinnostaa enenevässä määrin myös sijoittajia.
Työssäsi katsottiin tarkoitusta ja merkitystä ennen muuta sen osalta, miten se vaikuttaa työntekijäkokemukseen. Millaiset asiat työntekijöiden kokemukseen tarkoituksesta vaikuttavat ja miten kokemus omasta työstä osana laajempaa tarkoitusta näkyy?
Työntekijäkokemusta ei voi irrottaa yrityksen liiketoiminnasta ja strategiasta, vaan sitä on tarkasteltava aina luonnollisessa kontekstissaan. Työntekijäkokemus muodostuu työntekijän oman merkityksellisyyden kokemuksen, mielenkiinnon, tavoitteiden ja arvojen lisäksi yrityksen kokonaisvaltaisesta liiketoiminnasta. Se käsittää siis kaiken sen, mitä yrityksen sisällä tapahtuu ja millaisia suhteita yritys on muodostanut omiin sidosryhmiinsä, yhteiskuntaan ja maailmaan laajemmin. Työntekijät ovatkin ensimmäinen sitoutettava yleisö, jotta yritys voi toteuttaa tarkoitustaan ja tuottaa todellista arvoa myös muille.
Työntekijän suhde yritykseen kehittyy asiakassuhteen tavoin pitkällä aikavälillä. On siis tärkeää, että työntekijät ymmärtävät, mihin yritys on menossa ja osallistuvat parhaimmillaan tämän vision etsimiseen. Kun työntekijän vastuut, osaamisen kehittäminen, palkitseminen ja yhteistyö tukevat visiota, työntekijä voi nähdä työnsä merkityksen osana suurempaa kokonaisuutta ja löytää oman paikkansa yhteisessä tekemisessä. Merkityksellisyyttä ei siis voi päälleliimata, vaan yritysten tulisi sitouttaa työntekijöitä auttamalla heitä löytämään merkitystä arjessa tapahtuvasta toiminnasta ja yrityksen laajemmista tavoitteista.
Entä mikä merkitys vastuullisuudella on kun puhutaan tarkoituksesta? Me Ellun Kanoissa ajattelemme, että vastuullisuus ei ole jotain erillistä, vaan sen tulisi olla strateginen, liiketoimintaa läpileikkaava asia kun elämme Tuplarytmihäiriön aikaa, jolloin yritykset sekä toimivat viestinnällisessä ja läpinäkyvässä ympäristössä että kamppailevat kuten kaikki muutkin maapallon ekologisen kantokyvyn rajojen saavuttamisen aiheuttamien muutosten kanssa. Eli millaisia näkökulmia vastuullisuuteen löytyi työssäsi?
Viimeistään nyt kannattaa huomioida, ettei vastuullisuus ole enää varsinainen kilpailuetu vaan tulevaisuuskestävän liiketoiminnan perusta. Siksi erottautuminen muutosta edistävien tekojen avulla on entistä tärkeämpää.
Vuonna 2021 vastuullisuusraportin julkaisu on kehittynyt jo perustason vaatimukseksi, ja yrityksen ydinliiketoiminnan vaikutuksia tulisi tarkastella huomattavasti laajemmin. Kun yritykset pystyvät luomaan kestävän liiketoiminnan avulla aitoa arvoa ja kustannussäästöjä sekä todentamaan niitä onnistuneesti, ne sitouttavat todennäköisesti jatkossa yhä paremmin kuluttajia, työntekijöitä ja sijoittajia. Edistyksen seuraaminen erilaisten mittarien avulla auttaa erottamaan ne yritykset, jotka hyödyntävät olemassaolon tarkoitusta strategiassaan muutoksen välineenä.
Minkä toivoisit jäävän tarkoituksesta ja merkityksestä asiasta kiinnostuneiden mieleen?
Olemassaolon tarkoitus on merkitysten ohjaamassa ja katkoksien täyttämässä maailmassa erityisen tärkeä rakennuspalikka, sillä se on yrityksen tarina siitä, millä tavalla maailma on parempi paikka, kun yritys on siinä. Merkityksellisyys ja tarina luovat liiketoimintaan ja arjen tekemiseen punaisen langan, johon on yhteisesti helpompi tarttua.
Kun olemassaolon tarkoitus on aidosti strategian ytimessä, yritys voi kasvattaa sen avulla liiketoimintaansa ja vaikuttaa samalla maailmaan positiivisesti.
Merkityksellisyyden lujittaminen vahvistaa yrityksen perustaa myös silloin, kun sen rakenteet tulevat ajan myötä raskaammiksi. Kun olemassaolon tarkoitus on aidosti strategian ytimessä, yritys voi kasvattaa sen avulla liiketoimintaansa ja vaikuttaa samalla maailmaan positiivisesti. Ford Motor Companyn perustajan Henry Fordin mukaan yritys, joka ei tee muuta kuin rahaa, on huono yritys. Aika ajoin onkin syytä tarkastella, mikä on suhteemme maailmaan ja millaisen perinnön haluamme jättää jälkeemme.
Heidi Niemen loppuvuodesta 2020 julkaistussa muotoilun YAMK-kehittämistyössä selvitettiin yhteistyössä Ellun Kanojen kanssa, miten tarkoitusjohteiset yritykset määrittelevät olemassaolon tarkoitustaan ja miten tarkoitus kyetään johtamaan ja elämään todeksi niin, että sillä on myönteinen vaikutus myös työntekijäkokemukseen. Työhön haastateltiin Alkon, Kalevala Korun, Kekkilä-BVB:n, Kolmen Kaverin Jäätelön, Partioaitan, Pauligin, Reiman, Valion ja Yliopiston Apteekin johtoryhmän edustajia, jotka jakoivat työn tueksi arvokkaita näkemyksiään ja työkalujaan.
Opinnäytetyön voi lukea osoitteesta: urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020122029752
Lisätietoja:
Heidi Niemi
Muotoilija (YAMK)
niemi.heidik@gmail.com
+358 45 276 5822
Mitä jos tekisimme erilaisen kikyteon?
Kysyimme kirjavinkkejä Ellun Kanojen lukupäivään. Mitä kirjoja meille suositeltiin ja miksi pidämme lukupäivän?
Jos energiayhtiö St1:n hallituksen puheenjohtaja Mika Anttosella olisi päivä aikaa lukea, minkä kirjan hän valitsisi?
Heikki Aittokoski: Narrien laiva
”Tärkeintä olisi avartaa ihmisten näkökulmaa paikallisesta globaaliin. Auttaa ihmisiä ymmärtämään, miltä asiat näyttävät maapallon väestön enemmistön näkökulmasta. YK:n mukaan noin 4 miljardia ihmistä elää suomalaiseen ostovoimaan suhteutettuna 5 euro/päivä tulotasolla. Näiden ihmisten kyky parantaa itse omaa asemaansa on monella tavalla rajallinen. Puutetta on kaikesta; koulutus, naisten ja tyttöjen asema, yhteiskunnan rakenteet, demokratia jne.
Itse olen pohtinut tätä paljon, kun olen miettinyt vaikuttavimpia keinoja ilmastomuutoksen hillintään. Meidän pitäisi kehittää ratkaisuja, jotka ovat 5 euro/päivä elävien ihmisten saavutettavissa. He eivät pysty kehittämään uusia ratkaisuja itse, edellä mainituista puutteista johtuen.
Emme ole vielä valmiita luopumaan mistään tuntemattomien ihmisten hyväksi. Tähän ajatteluun sisään pääsemiseksi Heikki Aittokosken kirja Narrien Laiva voisi olla minun suositukseni.
Sähköautot ovat tämän elitistisen ajattelun symboli. Miksei Teslan ostaja ostaisi 100 000 euron auton sijaan tavallista pientä autoa ja antaisi hintaeron esim. Naisten pankin mikrolainojen pääomaksi? CO2-päästöt vähenisivät moninkertaisesti ja kaikenlainen muu kestävä kehitys ottaisi ison harppauksen. Vastaus on selvä, emme ole vielä valmiita luopumaan mistään tuntemattomien ihmisten hyväksi.
Tähän ajatteluun sisään pääsemiseksi Heikki Aittokosken kirja Narrien Laiva voisi olla minun suositukseni. Luin sen itse kesällä.”
Entä Aller Median toimitusjohtaja ja työelämäprofessori Pauli Aalto-Setälä?
Andrew McAfee: Harnessing our Digital Future, Machine, Platform and Crowd
”Alustatalouden ja robotiikan kaikkien aikojen paras yhteenveto. Ei vain väitteitä, vaan esimerkkejä ja todisteita meneillään olevasta toisesta teollisesta vallankumouksesta. Aion ottaa tämän myös professuurissani Turussa pakolliseksi luettavaksi opiskelijoilleni.”
Helsingin Sanomien Yhdysvaltain-kirjeenvaihtaja Laura Saarikoski suosittelee haastamaan itseään kunnolla.
J D Vance: Hillbilly Elegy
”Lähden siitä, että kannattaa lukea kirjoja, jotka tekevät ymmärrettäväksi toisenlaisen maailmankuvan kuin mitä itsellä on. Siksi suosittelen J D Vancen Hillbilly Elegyä, joka kertoo USA:n perussuomalaisista, siitä valkoisten työläisten maailmasta, jonka molemmat puolueet ovat unohtaneet ja jossa kuollaan kaduille. Ei mikään ilopilleri kyllä.
Lähden siitä, että kannattaa lukea kirjoja, jotka tekevät ymmärrettäväksi toisenlaisen maailmankuvan kuin mitä itsellä on.
Toinen samaa sarjaa on Arlie Hochschildin Strangers in their own land.”
Helsingin pormestari Jan Vapaavuori taas suosittaa ymmärtämään mustan ja valkoisen välillä olevaa.
Heikki Aittokoski: Kuolemantanssi
”Jotta ymmärtää paremmin maailmaa. Nationalismi on meidänkin aikamme isoja kysymyksiä, johon siihenkin suhtaudutaan usein varsin tunteenomaisesti ja jyrkästi. Asiat eivät kuitenkaan ole mustavalkoisia. Maailma ei ole mustavalkoinen.”
Marimekon ja Rovion hallituksen puheenjohtaja Mika Ihamuotila kehottaa ymmärtämään uusien voimien vaikutuksen niin ihmiseen kuin yrityksiinkin.
1) Harari: Homo Deus (Homo Sapiensin jatko-osa)
2) Brynjolfsson & McAfee: The Second Machine Age: Work, Progress and Prosperity in a Time of Brilliant Technologies
”On aina innostavaa lukea kaunokirjallisuutta ja yrityksissä työskennellessämme tietty johtamista ja vastaavaa. Mutta juuri nyt on toisin. Nyt jokaisen on ymmärrettävä, miten tekoäly, robotisaatio, koneoppiminen, nanoteknologia (ns. neljäs teollinen vallankumous, jota ajaa digitalisaatio) muuttaa yhteiskuntaa, toimialoja, meitä ihmisiä ja meidän elämäämme. Harva asia tulee olemaan entisellään, eikä meidän tarvitse odottaa kovinkaan montaa vuotta. Nämä kaksi kirjaa avaavat ikkunan uuteen; ensimmäinen kirja ihmisen ja toinen yritysten näkökulmasta.”
Mistä tässä siis on kysymys?
Noin 1,8 miljoonaa suomalaista tekee tänä vuonna 24 ns. kikytuntia, eli ilmaista työtä, kertoo Helsingin Sanomat. Kilpailukykysopimus, ystävien (onko sillä?) kesken kikysopimus, tähtää erityisesti suomalaisten vientialojen kilpailukyvyn parantumiseen.
Kilpailukyky on kuitenkin kinkkinen juttu. Pelkkä työn määrän lisääminen tai yksikkökustannusten laskeminen ei ratkaise tulevaisuuden kilpailukykyä. Jotain uuttakin pitäisi syntyä, bisnesmallien nojata tulevaisuuteen ja innovointiinkin panostaa. Toimialat ovat toki erilaisia, mutta väittäisin, että oli kyseessä mikä tahansa toimiala, ei tulevaisuus näytä hyvältä, jos ei uskalla ajatella asioita uusiksi.
Me päätimme tehdä vähän erilaisen kikyteon. Vietämme tämän viikon torstaina 23.11. lukupäivää.
Ellun Kanojen olemassaolon tarkoitus on ravistella muutokseen, on kyse sitten kommunikoinnista, yrityskulttuurista tai palvelukonsepteista. Tämä edellyttää jokaiselta työntekijältä tulevaisuuteen nojaavaa tapaa ajatella.
Todellinen kilpailukyky syntyy uudesta ajattelusta, siitä, että uskaltaa konfliktoida omaa ajattelua, ennakkoluuloja ja uskomuksia.
Uutta ei synny konfliktoimatta vanhaa, uusia ajatuksia ei synny syöttämättä uusia ajatuksia niitä haastamaan. Uudenlaista tekemistä ei synny kaavoihin kangistumalla. Todellinen kilpailukyky syntyy uudesta ajattelusta, siitä, että uskaltaa konfliktoida omaa ajattelua, ennakkoluuloja ja uskomuksia.
Laitamme siis torstaina toimiston ovet, tietokoneet ja puhelimet kiinni ja keskitymme vain ajattelemiseen. Jokainen työntekijä on saanut valita kirjan, josta kokee saavansa juuri nyt uutta ajateltavaa. Inspiraatioksi olemme koonneet oman kirjalistan ja myös kysyneet kiinnostavilta ihmisiltä suosituksia. Kirjat on hankittu, ja vietämme marraskuisen torstain lukemalla, ajattelemalla ja luomalla pohjaa uudelle.
Laitamme siis torstaina toimiston ovet, tietokoneet ja puhelimet kiinni ja keskitymme vain ajattelemiseen.
Ajattelemme toki päivittäin, mutta haluamme mahdollistaa myös mahdollisimman paljon uutta syötettä ajatteluun. Joskus se tapahtuu työpajoissa, joskus jossain muussa työn tohinassa. Joskus se tapahtuu omassa rauhassa, lukemalla, joka parhaimmillaan on ajattelua yhdessä kirjoittajan kanssa. Haluamme mahdollistaa kikytekona myös työaikana tämän ajattelun maailman.
Mikäänhän ei estä, että oma yrityksesi tekee samanlaisen kikyteon?
Ohessa vielä Jukka Kurttilan, Risto Siilasmaan, Matti Apusen, Tommi Tervasen ja Linda Liukkaan suositukset.
Finlaysonin toimitusjohtaja Jukka Kurttila: Minna Maija: Herkkä, hellä, hehkuavainen – Minna Canth
”Valtavan voimaannuttava kirjallinen kokemus ihmisestä, joka ylitti valtavan kasan muureja ja nousi menestykseen. Ei pelännyt haastaa vallitsevia normeja jos ne olivat tyhmiä. Osoitti toiminnalla ja rohkeudella sen, että kaikilla meillä on yhtäläiset oikeudet ja kyvyt.”
F-Securen hallituksen puheenjohtaja Risto Siilasmaa: Meffert & Swaminathan: Digital @ Scale
”Sanonpa nyt sitten vaikkapa Digital @ Scale by Meffert & Swaminathan. Olen juuri aloittanut kirjan. Satun tuntemaan kirjoittajat, joten uskon kirjan olevan täyttä tavaraa.”
Elinkeinoelämän valtuuskunnan johtaja Matti Apunen: Chris Hadfield: An Astronaut’s Guide to Life on Earth
”Chris Hadfield on astronautti ja kansainvälisen avaruusaseman entinen päällikkö. Hänen työympäristönsä on poikkeuksellisen vaativa. Hänen työkaverinsa ovat huippukoulutettuja ja huippukilpailuhenkisiä. Ja silti heidän menestyksensä ja henkiinjäämisensä on kiinni siitä, että he osaavat tilanteen tullen unohtaa erityisyytensä ja nöyrtyvät rutiineille.
Hieno tarina, jonka menestysresepti on yllättävä: ”Aim to be a zero”.
Hadfield kertoo miten hän pääsi maailman valikoiduimpaan ammattiin. Hieno tarina, jonka menestysresepti on yllättävä: Aim to be a zero. Ei riitä että teet oikeita asioita, niitä on tehtävä oikealla volyymilla ja niitä pitää tehdä tuhoamatta tiimin tasapainoa.
Muistakaa tämä seuraavan kerran kun olette raketilla liikkeellä.”
Kotipizzan toimitusjohtaja Tommi Tervanen: Yuval Noah Harari: Homo Deus
”Ajankohtainen ja tärkeä.”
Koodauslähettiläs ja lastenkirjailija Linda Liukas: Lawrence Weschler: Seeing is Forgetting the Name of the Thing One Sees
”Taiteilija Robert Irwinin elämästä kertova sarja haastatteluja – koskettaa kaikkia, jotka etsivät omaa identiteettiään ja uskallusta astua omaan uteliaisuuteen.”
Liu Cixin: The Three-Body Problem
”Kiinan suosituin scifi-kirja(sarja) kertoo upean stoorin fysiikasta, Kiinan historiasta ja koko ihmiskunnasta. Virkistävästi vinksahtanut näkökulma.”
#lukupäivä #erilainenkikyteko
If saying nothing almost destroyed Hollywood, it can destroy any company in a flash
The biggest threat facing your company right now is not bankruptcy. It is breeding a company culture that doesn’t embrace conflicts.
It all starts in kindergarten.
If you tell about this to anyone, I won’t invite you to my birthday party.
And continues at work.
This is between me and you, and if I hear you spreading this, there will be consequences.
Avoiding consequences is so ingrained in us that it took a massive global media onslaught before we had to face the consequences (pun intended) of our dirty habit.
We were all weirdly surprised when one by one, accusations against once-the-most-influential man in Hollywood, Harvey Weinstein, started appearing. At first, we were skeptical: why didn’t these women come forward years ago? And then we wondered: if that had happened to us, wouldn’t we have accused him head-on? Taken the case to the police?
And then, maybe the most disturbing of all thoughts was: why did Hollywood stay quiet for so long? Not the victims, but a wider circle of men – and some women – who must have known what was happening all along?
Maybe the most disturbing of all thoughts was: why did Hollywood stay quiet for so long?
Because let’s face it:
“How is it that female film students at NYU reportedly are warned not to intern for Weinstein, yet the Hollywood elite know nothing?”
(NYPost, 24 Oct. 2017)
So why did they turn a blind eye?
Out of fear of consequences.
TOXICITY IN A COMPANY IS BUILT LIKE A HOUSE
Many organizations and companies have traditionally relied on fear as a motivator to keep people in their place. Your next assignment – or your next role in a hit movie – depended on your skill to keep certain unspoken truths to yourself.
Luckily, a few journalists and actors in the U.S. raised the issue of “silence of the men in Hollywood” after known allies of Mr. Weinstein failed to come forward and admit they knew or suspected what had been going on. Of course, the media hunted them down in the end and many careers went up in flames within days.
If you allow toxicity to build up in darkness for too long, you can be sure someone blows off the roof sooner or later.
So be warned: if saying nothing almost destroyed Hollywood, it can destroy any company in a flash. If you allow toxicity to build up in darkness for too long, you can be sure someone blows off the roof sooner or later. The explosion will tear down and kill the whole organization. Boom!
Toxicity in a company is built like a house. The foundations are laid when people’s ideas and opinions are continuously ignored. If some unfortunate soul tries to make a point which doesn’t resonate with the management, he is left on the outskirts and ignored. This leads to toxic watercooler-talk and bad mouthing. This then leads to selfishness and everyone trying to outsmart each other.
The management forms a tight circle of trusted ones, where once you get there, you feel so deserving of your status that you start to ignore everyone who disagrees with you. It’s a vicious circle where you only rise to the top by playing your own game and agreeing with the management. This is a company built on shaky foundations of silenced people, unspoken truths and rising bitterness.
Until BOOM! The roof comes off and the wind rattles the foundations and the house comes crashing down.
There is a better way.
IF YOU SPOT PEOPLE ALWAYS AGREEING WITH YOU, STOP IT
Instead, you can choose to foster a conflicting company culture. This means letting people share their feelings, opinions and disagreements openly, face to face, immediately. Even if it hurts.
You can choose to foster a conflicting company culture.
Give people a forum for sharing their truth whether it’s a monthly CEO “ask me anything” session (at Ellun Kanat we do just that) or a Slack group discussion. Ask people in all levels for their opinion even if they are not used to giving them. Encourage them to speak their minds and let them know there are no consequences when they do.
Lead by example. If you spot people always agreeing with you, stop it. You want a conflicting company culture where smart people form original ideas, not a bunch of nodding puppets who are there only to please you.
Let everyone know this is expected from everyone: it is absolutely everyone’s responsibility to speak their truth and offer conflicting thoughts. This is no place for puppets.
Remind yourself that BOOM can happen anytime if we let ourselves become complacent.
And then, little by little, changes will take place. Truth will be praised, not feared.
Remind yourself that BOOM can happen anytime if we let ourselves become complacent.
And in any case of doubt, remind yourself of Hollywood (boom!) and Oprah’s powerful Golden Globe speech which kicked off the #TimesUp campaign:
“What I know for sure is that speaking your truth is the most powerful tool we all have.”
Companies, take note. Silence can kill you.
Oletko koskaan miettinyt, miksi yrityksesi tekee sitä mitä se tekee?
Miksi yritys valmistaa vaatteita, tekee ruokaa, tarjoaa konsulttipalveluita tai toimittaa nostolaitteita? No, tietysti ihmiset tarvitsevat uusia vaatteita ja ruokaa pitää syödä. Aina jollain on tarvetta konsultin neuvoille tai siirtää tavaraa paikasta toiseen.
Maailmassa on monia yrityksiä, jotka tarjoavat samoja tuotteita tai palveluita. Mikä tekee toisesta yrityksestä halutumman kuin toisesta?
Miksi Teslan sähköautoja jonotetaan vuosia, vaikka Nissan Leafin saisi suoraan kaupasta? Miksi ihmiset leiriytyvät Applen kauppojen eteen päiviksi saadakseen ensimmäisten joukossa jälleen uuden version vanhasta puhelimesta? Entä miksi nyhtökaurasta tuli ilmiö ennen kuin kenelläkään oli pienintäkään hajua siitä, miltä tuote maistuu?
Vastaus on olemassaolon tarkoitus.
Kuulostaa filosofiselta, mutta on varsin pragmaattinen. Nämä yritykset ovat houkuttelevia siksi, että niillä on itseään ja omaa toimialaansa suurempi tarkoitus. Ne kaikki ovat määritelleet, miksi ne ovat olemassa. Ennen kaikkea ne ovat vastanneet kysymykseen, mitä maailma menettäisi, jos niitä ei olisi olemassa.
Tesla on olemassa, koska Elon Musk haluaa pysäyttää ilmastonmuutoksen. Se on niin suuri missio, että edes Muskin väitetty hirviömäisyys pomona ei estä työntekijöitä työskentelemästä tavoitteen eteen. Apple perustettiin, koska se halusi haastaa vallitsevan status quon ja parantaa ihmisten elämää. Nyhtökauraa valmistava Gold&Green haluaa olla mukana ratkaisemassa ruuantuotantoon liittyviä eettisiä ja ekologisia ongelmia.
HALUAMME YRITYKSILTÄ RATKAISUJA VIHELIÄISIIN ONGELMIIN
Maailmalla tällaisista yhtiöistä puhutaan ”purpose driven” -bisneksenä.
Se tarkoittaa, että viivan alle jäävää summaa enemmän liiketoimintaa ohjaa yrityksen toiminnan arvot ja vaikutukset.
Kuulostaako new age -hörhöilyltä? Suurimmalle osalle maailman yrityksistä se onkin sitä – määrittelihän monetaristisen taloustieteen isä Milton Friedman jo 1970-luvulla, että yritysten tärkein tehtävä on maksimoida voitto.
Maailma on onneksi muuttunut 40 vuodessa. Nalle Wahlrooskin kuulostaa nykyään menneen maailman jäänteeltä hokiessaan, että yrityksillä ei ole muuta tehtävää kuin tuottaa omistajilleen mahdollisimman paljon voittoa.
Kävi nimittäin niin, että me kuluttajat rupesimme vaatimaan yrityksiltä enemmän. Kuten vastuullisuuteen erikoistunut Fast Companyn toimittaja Ben Schiller kirjoittaa, enää meille ei riitä, että yritykset tekevät hyvää, me haluamme niiden olevan hyviä. Me haluamme, että yritykset ovat osa ratkaisua, eivät osa ongelmaa. Me haluamme niiden tarjoavan ratkaisuja maailman viheliäisiin ongelmiin.
Siksi bisnesguru Simon Sinekin kuuluisa oppi ”Start with why” ei enää riitä.
Miksi-kysymyksen lisäksi yritysten on kysyttävä itseltään, mitä vaikutuksia niiden toiminnalla on ihmisiin, osakkeenomistajiin, asiakkaisiin, ympäröivään yhteiskuntaan.
Sillä kuten Sinek opettaa: ”The goal is not to do business with everybody who needs what you have. The goal is to do business with people who believe what you believe.”
MIKSI YRITYKSEN TARKOITUKSESTA KANNATTAA OLLA KIINNOSTUNUT?
Ihan yksinkertaisesti siksi, että muuten yrityksellä ei ole tulevaisuutta. Paitsi että kuluttajat ja muut sidosryhmät lakkaavat olemasta kiinnostuneita, myös potentiaalisten työntekijöiden kiinnostus lopahtaa.
Tutkimus toisensa perään, tuoreimpana mm. Deloitten Millennial Survey 2016, osoittaa, että milleniaalit valitsevat työpaikkansa yrityksen tarkoituksen perusteella.
Yli puolet nuorista uskoo perustavansa oman yrityksen ja suurin osa on sitä mieltä, että yrityksen bisneksen ajuri pitää olla joku muu kuin voitontavoittelu. Työmarkkinoiden uusi sukupolvi ei halua työskennellä vanhojen jäärien perustamissa firmoissa, mikä luonnollisesti on merkittävä uhka maailman suurimmille yhtiöille.
ENTÄ NE SIJOITTAJAT SITTEN?
Ajatus siitä että yrityksen liiketoiminta perustuisi jollekin muulle kuin voitontavoittelulle, on yhä suurimmalle osalle maailman yrityksistä täysin vallankumouksellinen. Se johtuu siitä, että yritykset tarvitsevat sijoittajien rahaa, ja sijoittajat haluavat rahoilleen vastinetta.
Kapitalismikritiikin kuningatar Naomi Klein muun muassa väittää uusimmassa kirjassaan ”Tämä muuttaa kaiken”, että ilmastonmuutosta ei saada pysäytettyä siksi, että markkinafundamentalistit kieltävät sen olemassaolon tietoisesti ja systemaattisesti.
Maailma muuttuu tässäkin asiassa. Sijoittajat ovat nimittäin yhä useammin huomioon vastuullisuuden ja vastuuttomuuteen liittyvät riskit tehdessään sijoituspäätöksiä.
Siinä on myös taloudellista järkeä: tutkimusten mukaan vastuulliset yritykset menestyvät muita paremmin ja niihin tehdyt sijoitukset tuottivat enemmän.
Sijoittajien näkökulma maailmaan on muuttunut. Maailman vaikutusvaltaisimpien johtajien joukkoon listattu Peter H. Diamandis toteaa kirjassaan ”Bold”: ”Maailman suurimmat ongelmat tarkoittavat maailman suurimpia bisnesmahdollisuuksia”.
Toinen hyvä esimerkki tästä on brasilialainen kosmetiikkayhtiö Natura. Siitä tuli ensimmäinen pörssiyhtiö, joka hyväksyttiin niin sanottujen B Corporationsien eli Benefit Corporationsien joukkoon. ”B Corpsit” ovat yksi kiinnostavimmista esimerkeistä tulevaisuuden vastuullisuudesta.
B Corporations on globaali vastuullisuusohjelma, jonka on kehittänyt B Lab -niminen yhtiö. Saadakseen B Corp -sertifikaatin, yrityksen täytyy pystyä osoittamaan toimintansa positiiviset vaikutukset huomattavasti nykyistä vastuullisuusraportointia laajemmin ja perusteellisemmin.
Ohjelmassa on tällä hetkellä mukana noin 2 000 yhtiötä 50 maasta. Suurin osa niistä on pieniä yrityksiä, mutta mukana on myös esimerkiksi Kickstarter ja energiayhtiö Green Mountain Power.
Esimerkiksi Unileverin pääjohtaja Paul Polman, joka tutkii parhaillaan yhtiönsä mahdollisuuksia liittyä B Corpsien joukkoon, on sanonut, B Corpsien lähettävän maailmalle ”vahvan signaalin siitä, että bisneksen tarkoitus ei ole vain voitontavoittelu, vaan positiivisen vaikutuksen aikaansaaminen sekä yhteiskuntaan että ympäristöön”.
YKSINKERTAINEN ON KAUNISTA
Me tiedämme, että yrityskulttuurit muuttuvat hitaasti, ja sen myötä maailmakin. Mutta loppujen lopuksi kyse on hyvin yksinkertaisesta asiasta. Tunteesta. Me ihmiset kun emme tee päätöksiä tilastojen, vaan tunteen perusteella.
Strategiaguru Graham Kenny on laatinut yrityksensä tarkoitusta etsiville yksinkertaisen ohjenuoran: ”If you’re crafting a purpose statement, my advice is this: To inspire your staff to do good work for you, find a way to express the organization’s impact on the lives of customers, clients, students, patients — whomever you’re trying to serve. Make them feel it.”
Ellun Kanat palkitsee vuoden 2018 parhaat mahdollisuusviestijät – tuomaristossa mukana Olli Kärkkäinen, Petra Laiti, Timo Ritakallio, Niklas Thesslund, Anna Perho ja Kirsi Piha
Suomessa osataan tehdä merkittävää ja ajankohtaista mahdollisuusviestintää, joka vaikuttaa, tavoittaa suuren yleisön ja ylittää uutiskynnyksen. Ellun Kanat palkitsee jälleen viime vuoden parhaita viestinnän tekoja, joilla on herätetty tunteita ja muutettu maailmaa.
Ellun Kanoissa mahdollisuusviestinnäksi kutsutaan viestintää, jossa yritykset, organisaatiot ja ihmiset tarttuvat ajankohtaisiin trendeihin, ilmiöihin tai keskusteluihin ja tuovat sitä kautta esiin omaa viestiä ja vauhdittavat liiketoimintaansa. Ellun Kanat palkitsee vuosittain parhaat mahdollisuusviestinnän teot. Vuoden mahdollisuusviestijät 2018 -kilpailussa on tänä vuonna kolme kategoriaa: yhdenvertaisuuden edistäjät, ympäristön puolestapuhujat ja nopeat reagoijat.
Kilpailussa korostetaan vahvasti, että yritykset voivat muuttaa maailmaa ja kuka tahansa voi saada teoillaan aikaan vaikutusta. 73 prosenttia ihmisistä uskoo, että yritykset voivat tehdä hyvää yhteiskunnalle. 64 % toivookin, että yritykset johtavat muutosta. Siksi olemme tänä vuonna korostaneet vahvoja kannanottoja yhdenvertaisuuden ja ympäristön puolesta. Lisäksi palkitsemme kolmannessa kategoriassa ketterästä mahdollisuusviestinnästä, jolla on voitu rakentaa niin brändi-imagoa kuin piristää ihmisten päivääkin.
Yritykset voivat muuttaa maailmaa ja kuka tahansa voi saada teoillaan aikaan vaikutusta.
Kategorioista parhaat ehdokkaat valitsee Ellun Kanojen kokoama raati, jossa istuvat tänä vuonna Nordean ekonomisti ja vuoden 2017 mahdollisuusviestijä Olli Kärkkäinen, Twitterin päivystävä saamelainen ja vuoden 2017 yleisön suosikki Petra Laiti, OP Ryhmän pääjohtaja Timo Ritakallio, Imagen päätoimittaja Niklas Thesslund, toimittaja Anna Perho sekä Ellun Kanojen hallituksen puheenjohtaja Kirsi Piha.
Käynnissä on parhaillaan myös Facebook-äänestys, jossa selviää yleisön suosikki. Suosikkiaan voi äänestää reagoimalla ehdokkaan kuvaan. Eniten reaktioita kerännyt ehdokas voittaa yleisön suosikki -palkinnon. Facebook-äänestys päättyy perjantaina 10.5. klo 10:00. Samana päivänä julkaistaan yleisön suosikki sekä raadin valitsemat eri kategorioiden voittajat.
“Ehdokkaat ovat tehneet kiinnostavia, massasta erottuvia kannanottoja ja tarttuneet rohkeasti mahdollisuuksiin. On hienoa huomata, että parhaassa tapauksessa viestintä myös aidosti muuttaa maailmaa sen lisäksi, että se vauhdittaa liiketoimintaa”, raadin puheenjohtaja Kirsi Piha sanoo.
EHDOKKAAT:
YHDENVERTAISUUDEN EDISTÄJÄT
Stockmann: Stockwomann
Microsoft: Laajennettu perhevapaa
Helsingin Sanomat: Tasa-arvo uutissisällöissä
Brigita Krasniqi: Yhdenvertaisemman Suomen tienraivaaja
Helsingin Sanomat: Land of Free Press
Fazer: Tekoälybotilla vihapuhetta vastaan
Jysk: Parayleisurheilijoiden omavastuuosuudet
YMPÄRISTÖN PUOLESTAPUHUJAT
Finnish Devil Oy: Kiertotalousravintola Ultima
Paulig: Kahvi ilman kahvia
Tikkala Bros: Ilotuliteboikotti
Neste: Ympäristöystävällisempää majoittumista
Bun2Bun: Hampurilaisravintolan täyskäännös vegaaniseksi
Laura Kolehmainen & Ilmastoveivi2019: Ilmastoturhautumisesta ilmastotekoihin
NOPEAT REAGOIJAT
K-Supermarket Pohjois-Haaga: Helpotusta helleöihin
Helsingin kaupunkiympäristö: Tilaisuuksiin tarttuva Twitter-tili
Musti & Mirri: Onnea, Lennu
IKEA: Jokaiselle löytyy oma Harry
Pieruperse: Taide yhteiskunnan peilinä
Katso tarkemmat ehdokaskuvaukset ja äänestä suosikkejasi täältä.
Lisätietoja:
Henna Kainulainen
muutoksen tekijä, kilpailun koordinaattori
henna.kainulainen@ellunkanat.fi
Ellun Kanat on strategisesti ajatteleva muutosyritys, jonka sydän sykkii kommunikaatiosta ja jonka olemassaolon tarkoituksena on ravistella muutokseen, tehdä muutoksesta ymmärrettävä ja tehdä maailmasta parempi. Työkaluinamme on viestintä, yrityskulttuuri, vaikuttajaviestintä ja arvoliittolaisuus.
Eihän siinä mitään järkeä olisi, että asiat olisivat ennallaan tekemisemme jälkeen.
