Hyppää sisältöön

Ilmastotermit reilaan – eli hiilinielu häh?

Ilmastokeskustelu on sakeana sanoista, joita käytetään toisinaan miten sattuu. Putsataan viisi yleistä käsitettä ylimääräisestä ryönästä.

1) Uusiutuva energia

Siis mikä: Energiaa lähteestä, joka ei käytännössä ehdy. Kolme käytetyintä muotoa ovat biomassa, vesivoima ja tuuli, joskin viime kädessä nekin ammentavat auringosta.[1]

Näkökulma: Uusiutuvaa käytetään herkästi synonyymina kestävälle, mutta se perustuu väärinymmärrykseen. Uusiutuvuus ei ole kestävyyden tae. Esimerkiksi aurinkokennot ja tuuliturbiinit edellyttävät arvometalleja, jotka käyvät globaalisti vähiin.[2] Vastaavasti biotalous voi kaventaa elonkirjoa ja lisätä hiilipäästöjä.[3] Ilmaston näkökulmasta energialähteitä olisi järkevämpää arvottaa hiili-intensiivisyyden kuin uusiutuvuuden perusteella.[4]

2) Kasvihuonekaasu

Siis mikä: Ilmakehän kaasu, joka pidättää maan pinnalta karkaavaa lämpösäteilyä ja ylläpitää kasvihuoneilmiötä.

Näkökulma: Ilman kasvihuoneilmiötä maapallolla olisi ikuinen talvi. Ihminen on kuitenkin voimistanut kasvihuoneilmiötä niin, että maankamaralla on käynnissä ilmastonmuutoksen aikakausi, jonka luonnonoloja leimaa arvaamattomuus.

Ilmastonmuutoksen piruksi maalataan usein hiilidioksidi, vaikka esimerkiksi metaani ja vesihöyry sitovat lämpöenergiaa voimakkaammin. Hiilidioksidi kuitenkin viipyy ilmakehässä jopa satoja vuosia, kun taas metaanin elinikä on noin kymmenen vuotta ja veden vain muutamia päiviä.[5],[6]

Eri kasvihuonekaasujen ilmastovaikutuksia vertaillaan hiilidioksidiekvivalenttien avulla. Esimerkiksi yksi tonni metaanipäästöjä on yhtä kuin 85 tonnia hiilidioksidiekvivalenttia, jos tarkastelujaksoksi valitaan 20 vuotta, sillä tuossa ajassa metaanitonni kuormittaa ilmastoa 85 CO2-tonnin edestä.

3) Hiilijalanjälki

Siis mikä: Kertoo, kuinka paljon toiminta päästää hiilidioksidia ja muita kasvihuonekaasuja.

Näkökulma: Ekotekojen vertailu yksittäisillä mittareilla on kuin sohisi taskulampulla pimeässä – paljon jää myös näkemättä. Yksinkertaiset tunnusluvut eivät tavoita epäsuoria tai tiheästi ketjuttuneita ympäristövaikutuksia.[7] Ilmaston kannalta hiilijalanjälki on keskeinen suure, mutta elämän jatkuvuuden kannalta merkitseviä ovat yhtä lailla elonkirjo, puhdas vesi ja muut luonnonvarat. Siksi pieni hiilijalanjälki ei välttämättä tarkoita ekologista.                  

4) Hiilinielu

Siis mikä: Kasvava hiilivarasto. Esimerkiksi meret, metsät, niityt ja suot.

Näkökulma: Hiilinielua ei tule sekoittaa hiilivarastoon kuten ei ihmisenkään nielua sekoiteta vatsakumpuun. Esimerkiksi metsän mänty on kasvaessaan nielu, mutta kaadettuna mökin hirsiksi se on vain varasto. Metsähakkuut siis vähentävät hiilinieluja, mutta puumassan jatkojalostus ratkaisee, siirtyvätkö hiilivarastot päästöinä ilmakehään.

5) Hiilineutraali

 Siis mikä: Ei lisää hiilidioksidin (tai muiden kasvihuonekaasujen) määrää ilmakehässä.

Näkökulma: Hiilineutraali toiminta sitoo ja päästää hiilidioksidia yhtä paljon. Hiilen sitomiseen kehitetään uusia CCS-teknologioita[8], joskin paras keino löytyy edelleen suomalaisesta luonnosta: metsä.[9]

Pelkkä metsitys ei kuitenkaan riitä. Jotta elonkehämme ei keittyisi elävältä, on hiilineutraalius vain välietappi. Ilmastotyön pääteasema on hiilitaseen kääntäminen nettonegatiiviseksi[10], ja se edellyttää aktiivisen hiilennielemisen ohella fossiilisten elämäntapojen alasajoa.[11]

 

Viitteet:

[1] Kansainvälinen energiajärjestö IEA: https://www.iea.org/renewables2018/ (tarkistettu 5.8.19)

[2] S. H. Ali et al. (2017): Mineral supply for sustainable development requires resource governance, Nature, 543, 367–372

[3] S. Soimakallio (2017): Biomassan energiakäyttö: vaikutukset hiilinieluihin ja ilmastopäästöihin. Teoksessa E. Yrjö-Koskinen (toim.) Arktinen murros – Ilmastonmuutos ja luonnonvarojen käyttö pohjoisilla napa-alueilla, Into Kustannus.

[4] A. Harjanne, J. M. Korhonen (2019): Abandoning the concept of renewable energy, Energy Policy, 127, 330–340

[5] Yhdysvaltain ympäristönsuojeluviraston raportti (2012): https://www.epa.gov/sites/production/files/2015-12/documents/us-ghg-inventory-2012-main-text.pdf (s. 5, tarkistettu 5.8.19)

[6] R. J. Van Der Ent, O. A.  Tuinenburg (2017): The residence time of water in the atmosphere revisited. Hydrology and Earth System Sciences, 21(2), 779–790

[7] BIOS-tutkimusyksikön blogijulkaisu (2018): https://bios.fi/joka-paiva-on-ylikulutuspaiva/ (tarkistettu 5.8.19)

[8] D. Y. Leung et al. (2014): An overview of current status of carbon dioxide capture and storage technologies. Renewable and Sustainable Energy Reviews, 39, 426–443.

[9]  J.F. Bastin et al. (2019): The global tree restoration potential, Science, 365(6448), 76–79

[10] IPCC:n erikoisraportti (2018): Global warming of 1.5 °C https://www.ipcc.ch/site/assets/uploads/2018/02/WG1AR5_Chapter12_FINAL.pdf (s. 1106, tarkistettu 5.8.19)

[11]https://www.nationalgeographic.com/environment/2019/07/we-have-too-many-fossil-fuel-power-plants-to-meet-climate-goals/ (tarkistettu 5.8.19)

 

Ellun Kanat kahmi menestystä Euroopan laajuisessa Transform Awards -kilpailussa

Muutostoimisto Ellun Kanat voitti 30.3.2022 järjestetyssä Transform Awards Europe -kilpailussa kaksi sarjaa. 

Kategorioiden voitot ansaittiin Pohjolan Perunan Rooty -brändillä sarjassa “Best strategic or creative development of a new brand” ja  Best Caravanin visuaalisen ilmeen uudistuksella sarjassa “Best visual identity from the transport and logistics sector”.

Ellun Kanat on kasvattanut brändit ja design -liiketoimintaa määrätietoisesti viimeisen kolmen vuoden ajan. Tiimiä johtaa Head of Design Sasu Haanpää.

”Tämä huikea menestys on osoitus kyvykkyydestämme rakentaa asiakkaidemme kanssa muutosta sekä brändejä nopeasti muuttuvassa maailmassa”, hehkuttaa toimitusjohtaja Taru Tujunen.

Ellun Kanoilla uskotaan, että vanha tapa rakentaa brändejä ei enää toimi. Epävakaassa maailmassa brändin pitää ymmärtää roolinsa yhteiskunnassa ja toimia ratkaisijana asiakkaiden muuttuvassa arjessa. Tässä uudessa todellisuudessa yritysten on ymmärrettävä, miten maailma toimii, ja määriteltävä asemansa suhteessa kaoottiseen ympäristöönsä.

”Yritysten odotetaan ratkaisevan isoja yhteiskunnallisia ongelmia, ja brändi, joka on rakennettu avoimella vuoropuhelulla sidosryhmien kanssa, on avain menestykseen”, Haanpää toteaa. 

Menestystä niittäneet kilpailutyöt

Best strategic or creative development of a new brand

Pohjolan Peruna on luonut yhteistyössä Ellun Kanojen kanssa kokonaan uuden tuotteen ja brändin, perunapohjaiset Rooty -pannunuudelit ja perunahiput. Tuotteissa yhdistyvät matala hiilijalanjälki sekä herkullinen, terveellinen ja helposti valmistettava ruoka.

Best visual identity from the transport and logistics sector

Best Caravan ja Ellun Kanat tekivät yhdessä perinteiselle Best Caravanille laajan brändiuudistuksen, jossa päivitettiin kaikki brändistrategiasta visuaaliseen identiteettiin. Visuaalinen identiteetti muotoiltiin moderniksi ja laajempaa kohderyhmää puhuttelevaksi kokonaisuudeksi, jonka keskiössä on ajatus siitä, että Best Caravan mahdollistaa kokemuksia ja elämyksiä.

”Mummon -perunamuusista tuttu Pohjolan Peruna ja matkailuautojen markkinajohtaja Best Caravan ovat molemmat perinteisiä ja nostalgisia brändejä. Nostan hattua asiakkaille, sillä muutos on vaatinut molemmilta rohkeutta uudistua ja muuttua. Se kannatti”, Haanpää iloitsee.

Transform Awards Europe on kansainvälisen tason kilpailu, jossa palkitaan tekijöitä brändien kehittämisestä ja muutoksesta. Kilpailuun osallistuu sekä suuria globaaleja toimijoita että pienempiä paikallisia toimistoja. Tänä vuonna muita voittajia olivat esimerkiksi UEFA, Kitkat ja Timberland. 

Ellun Kanat onnittelee Pohjolan Perunaa ja Best Caravania hienosta työstä!

Jos eduskuntavaalit olisivat tänään…

Kuntavaaleista on nyt kulunut kuukausi. Eduskunnassa jähnätään sotesta ja valinnanvapaudesta. Aamulla Yle julkaisi ensimmäisen mittauksen puolueiden eduskuntavaalikannatuksesta kuntavaalien jälkeen.

Taloustutkimuksen tutkimuksessa puoluekantansa ilmoitti 66,9 prosenttia vastaajista. Se antaa hyvän lähtökohdan laskea, miten eri puolueiden kannatus muuttuisi kansanedustajapaikoiksi, jos jostain syystä olisimme tilanteessa, että eduskuntavaalit pidettäisiin tänään.

Kyseessä on ajatusleikki, mutta tilanne voi olla edessä oikeasti, jos esimerkiksi perussuomalaisten puoluekokouksessa Timo Soinin seuraajaksi nousee Brysselissä lymyilevä europarlamentaarikko Jussi Halla-aho. Hänen jyrkkä ajatusmaailmansa ei istu esimerkiksi Kokoomuksen arvoihin. Jos Sipilän hallitus hajoaisi, ei näillä luvuilla eduskunnasta löytyisi kiinnostuneita puolueita uuteen hallitukseen, vaan ennenaikaiset eduskuntavaalit olisivat ainoa vaihtoehto.

Paikkamäärät on laskettu käyttäen samaa menetelmää, jolla tein Kokoomuksen puoluejohdolle arvioita eduskuntavaalien tuloksista vuosina 2011-2015. Ja jolla Kansakoulukujalla tänäänkin paikkoja varmaan räknätään. Laskelmassa on huomioitu se, että väestömuutosten johdosta Uudeltamaalta valittaisiin yksi edustaja lisää ja Savo-Karjalan vaalipiiristä lähtisi yksi paikka.

Gallup-kärkenä oli Kokoomus. Puolue ottaisikin ison vaalivoiton. Arvio on, että kansanedustajien määrä nousisi kymmenellä 47:ään. Arvio on suhteellisen varmalla pohjalla, sillä Kokoomuksella ns. viimeinen paikka kolmessa vaalipiirissä.

Suurin vaalivoittaja olisi kuitenkin Vihreät, joka nostaisi paikkalukuaan 15:sta 26:een. Puolue on kiinni viimeisessä paikassa kahdessa vaalipiirissä. Vihreiden puheenjohtajavaihto tuleekin puolueelle hankalaan aikaan eli pystyykö Ville Niinistön seuraaja pitämään puolueen nosteessa ja johtavana oppositiopuolueena.

Edellisen kerran eduskuntavaalikannatusta mitattiin marraskuussa 2016. Silloin ykkösenä oli SDP ja pääministeripaikassa kiinni oli Antti Rinne. SDP on menettänyt kärkipaikan, mutta on yhä lisäämässä kansanedustajiensa määrää. Vaaleissa puolue saisi 39 edustajaa. Vasemmistoliitto saisi kaksi edustajaa enemmän eli neljätoista.

Ylen puoluekannatuksen mukainen vaalitulos merkitsisi Keskustalle kahdeksan paikan tappiota ja Perussuomalaisille yhteensä 20 paikan menetystä. Keskusta saisi uuteen eduskuntaan 41 edustajaa ja perussuomalaiset 18.

Puoluetoimistoissa laaditaan vastaavia laskelmia ja niillä on merkitystä rakennettaessa strategiaa tulevaisuuteen.

Kuntavaalien ykköspaikka ja siitä seurannut pomppu gallupeissa on nostanut Petteri Orpon ja Kokoomuksen kuskin paikalle. Hallituspuolueista Kokoomus on ainoa, joka ottaisi uusissa vaaleissa ison vaalivoiton. Suurimman puolueen asema tarkoittaa sitä, että kun eduskuntaryhmät vaalien jälkeen kokoontuisivat nimeämään hallitustunnustelijaa, lankeaisi se tehtävä Kokoomuksen puheenjohtajalle.

Vaali-iltana voittajat toistavat fraasia, että vaalituloksen pitää näkyä seuraavan hallituksen kokoonpanossa.

Vaali-iltana voittajat toistavat fraasia, että vaalituloksen pitää näkyä seuraavan hallituksen kokoonpanossa. Suurimpana vaalivoittajana Vihreät kuuluisi hallitukseen. Kokoomuksella ja Vihreillä olisi eduskunnassa 73 edustajaa. Kysymys kuuluukin: täydentyisikö Orpon hallitus SDP:llä vai Keskustalla?

Yhdistelmällä Kokoomus, SDP ja Vihreät olisi 112 paikkaa (111, kun puhemiestä ei lasketa).

Kokoomus, Keskusta ja Vihreät saisi tuen 114 edustajalta (113). Kummassakin skenaariossa RKP:llä olisi hyvät saumat palata hallitukseen.

Paljon riippuisi Keskustan sisäisestä tilanteesta.

Paljon riippuisi Keskustan sisäisestä tilanteesta. Paikkaluvulla mitattuna puolue olisi toiseksi suurin, mutta merkitsisikö kahdeksan paikan vaalitappio automaattista palautusta oppositioon? Tämä tulos merkitsisi puheenjohtajan vaihtumista Keskustassa ja jo nyt kulisseissa mietitään mihin puolue suuntaa Sipilän jälkeen.

Ellun Kanoille kansainvälistä designmenestystä Transform Awards -kilpailussa

Muutostoimisto Ellun Kanat on voittanut kultaa pohjoismaisessa Transform Awards -kilpailussa.

Voitto irtosi sarjassa “Best strategic or creative development of a new brand”, jossa Ellun Kanat kisasi Pohjolan Perunan Rooty-brändillä. Pohjolan Peruna on luonut yhteistyössä Ellun Kanojen kanssa kokonaan uuden tuotteen ja brändin, perunapohjaiset Rooty -pannunuudelit ja perunahiput. Tuotteissa  yhdistyvät matala hiilijalanjälki sekä herkullinen, terveellinen ja kätevä ruoka.

Pohjolan Perunan markkinointijohtaja Jami Teirikari kuvaa yhteistyötä Ellun Kanojen kanssa:

Ilmastonmuutos ja luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen pakottavat jokaisen toimialan ja yrityksen muuttumaan. Tämä tuli todeksi myös Pohjolan Perunan tuotekehityksessä, kun ikonisesta Mummon-brändistä tunnettu yritys lähti kehittämään Rootya.

”Rakensimme Rootylle strategian, jolla pystymme puhuttelemaan uutta nuorta ja vaativaa ihmisryhmää.”
– Sasu Haanpää

Ellun Kanat on tunnettu vankasta näkemyksellisyydestä ja vahvasta viestintäosaamisesta. Ellun Kanoilla uskotaan, että viestintä on maailman vahvin työkalu muutoksen tekemiseen. Design ja brändi luovat kuluttajalle näkyvän kosketuspinnan tuotteessa tai yrityksessä tapahtuneeseen muutokseen.

Rootyn kisatyössä asiakas kiitti Ellun Kanoja erityisesti sinnikkäästä haastamisesta rohkeaan muutokseen.

Transform Awards Nordics on ainut palkinto jossa palkitaan paras brändin kehitystyö alueellisesti. Kilpailuun osallistuu sekä suuria globaaleja toimijoita että pienempiä paikallisia toimistoja. Palkintojen tavoitteena on tunnistaa ja palkita huippuosaamista brändäämisen innovaatioissa. Palkinnoissa keskitytään strategioihin, toteutukseen, sisältöön ja arviointiin. Transform Awardseja jaetaan globaalisti kuudella eri alueella.

Taloustutkimuksen teettämä viestintäalan imagotutkimus 2021 kertoo, että Ellun Kanat on imagoltaan Suomen paras viestintätoimisto. Viestintätoimistojen imagotutkimuksessa selvitettiin viestinnästä vastaavien päättäjien ja asiantuntijoiden näkemyksiä viestintätoimistokentästä.

 

Lisätietoa ja haastattelupyynnöt:

Designjohtaja Sasu Haanpää
044 796 0092
sasu.haanpaa@ellunkanat.fi

Toimitusjohtaja Taru Tujunen
050 357 9418
taru.tujunen@ellunkanat.fi

Ellun Kanat on strateginen muutostoimisto, joka uskoo, että kommunikaatio on maailman tehokkain muutostyökalu. Tuplarytmihäiriön nopeasti muuttuvassa maailmassa menestyvät organisaatiot rakentavat vahvan muutosälykkään strategian ja kulttuurin, omaksuvat maailmassa aidosti vaikuttavan ja vastuullisen roolin ja kommunikoivat oivaltavasti. Me autamme muutoksen kaikissa vaiheissa.

Eihän siinä mitään järkeä olisi, että asiat olisivat ennallaan tekemisemme jälkeen.

 

Kananpoikien vinkit: näin teet vaikutuksen työnhaussa

Vuoden 2014 kananpojat ovat monipuolista sakkia: joukosta löytyy esimerkiksi koodaava kylteri, mehiläistutkija ja maailmanpolitiikan opiskelija. Jokainen haki kananpojaksi vähän eri syystä ja vähän eri tavoin.

Nyt he jakavat vinkkinsä tuleville kananpojille – ja muillekin työtä hakeville. Lisää tietoa kananpoikahausta löydät täältä. (EDIT: Haku on päättynyt, kiitos kaikille hakijoille!)

Pia: määrittele itse, mitä loistava viestintä on.


”Olit sitten supliikki myyntitykki, numerovelho tai sisäisen taidelapsensa kanssa sinut oleva visualisti, mieti millä taitoportfoliolla yllätät ystäväsi aina uudelleen – se on luultavasti sama setti, jolla erotut hakijamassasta. Turha pistää energiaa omien puutteiden paikkaamiseen – ei yksikään viestinnän ammattilainen osaa kaikkea. Jos pääsi sisään on rakennettu timanttinen tviittigeneraattori tai teet mielelläsi runoja tilinpäätöstiedotteista, kerro meille, miksi tämä on välttämätön taito loistavalle viestijälle.”

Arttu: Sydän & mieli – Aitous & hulluus


”Mun kohdalla olennaista oli selvittää, mitä aion viestinnän keinoin saavuttaa. Minkä puolesta taistella? Se oli jotakuinkin helppoa, sehän oli sydämen asia. Varmasti toi mukanaan myös ripauksen uskottavuutta. Hakemukseen painotin, kuinka tärkeää olisi vakuuttaa myös muutama muu matkan varrella.”

”Hakemusta muotoillessa tuskin kannattaa antaa realiteettien pidätellä, parempi hiukan irtautua niistä, mun mielestä. Sivulauseessa voi ihan surutta ampua vaikka yli. Ylilyönnit aina muistetaan.”

Maria: Tee hakemus ja tehtävät juuri siten, miten itsestä tuntuu sopivalta. Parempi olla reilusti oma itsensä kuin hajuton ja mauton.


”Käytä hakemuksen tekemiseen riittävästi aikaa ja hio yksityiskohtia siihen asti, että olet lopputulokseen täysin tyytyväinen. Hutiloitu hakemus ei erotu edukseen.”

”Haastattelutilanteessa pidä puheenvuorot tiiviinä ja vastaa siihen, mitä kysytään. Turha jaarittelu tai viisastelu ei kannata.”

”Näytä, että osaat kuunnella ja kunnioittaa muiden ideoita ja mielipiteitä. Mieti, mitä lisää voit tuoda toisen työhön tai ideaan omalla panoksellasi.”

”Mieti, miten ilmaiset osaamistasi ja kykyjäsi hakemuksessa. Mainitse esimerkkejä tai kokemuksia, joissa piirre on tullut esiin.”

Tuuli: Mieti, miten ilmaiset itseäsi parhaiten – älä pelkää hakea työtä omanlaisellasi tavalla


”Hain kananpojan paikkaa Australiasta käsin ja tiesin jo hakuvaiheessa, etten tulisi pääsemään paikan päälle mahdollisiin ryhmätehtäviin tai haastatteluun. Päätin hetken mielijohteesta vastata työilmoituksen kysymyksin videon muodossa, ja tein videon (kotikutoisen ja huonolaatuisen) siltä istumalta. Pelotti ihan kamalasti laittaa video matkaan, mutta se tuntui siinä hetkessä ainoalta oikealta vaihtoehdolta.”

”Uskon, että kun hakemuksen tekee itselle luonnollisella tavalla, se näkyy lopputuloksessa. Unohda siis word-dokkari, jos se ei tunnu susta oikealta – maalaa, tanssi, laula tai höpötä videolle, jos ilmaiset itseäsi niin parhaiten!”

Elisa: Älä pelkää laittaa tylsiäkin taitoja hakemukseen!


”Kun mietin, mitä sellaista osaan kunnolla, mitä voisin Ellun Kanoille tarjota, kuulostivat taitoni omaan korvaani ”tylsiltä”. Laitoin tiedonkeräys- ja analyysitaitoni kuitenkin hakemukseen. Kuulin myöhemmin, että juuri nämä ”tylsät” taidot erottivat minut massasta ja pääsin niiden ansiosta kananpojaksi.”

”Toinen vinkkini hakijoille on: älä hukuta hakemusten käsittelijää informaatiotulvaan. Vastaa kunnolla kysymyksiin ja luota siihen, että se riittää. Ellun Kanat kysyy niitä syystä! Oma hakemukseni oli hyvin perinteinen hakemus plus CV, mutta kiinnitin huomiota muotoiluihin ja yleisilmeen selkeyteen ja siistiyteen.”

Anniina: Supereita työsuorituksia ei tehdä yksin – osoita tiimityötaitosi


”Vaikka työelämässä vastuullisuus ja oma-aloitteisuus ovat kultaakin kalliimpaa, työtä on mahdotonta tehdä yksin. Oma vinkkini on, että rekryvaiheessa kannattaa osoittaa sanoilla ja teoilla, että tiimityö ja toisten kuuntelu onnistuvat. Yksin kun ei pötki pitkälle.”

”Toinen vinkkini on se, että hakemustasi kirjoittaessasi (tai kuvatessasi) kiinnitä huomiota kieleen. Käyttämäsi kieli osoittaa osaltaan myös sen, minkälainen viestijä olet ja kuinka osaat erottautua rekryhaussa. Turhiin kikkailuihin en silti kannusta. Mieti ennemminkin oman viestintäminän ydintäsi, josta voit ammentaa eläväisen ja ytimissä tuntuvan rekryhakemuksen.”

Tykkää Ellun Kanoista Facebookissa / Seuraa meitä Twitterissä.

Hae kananpojaksi vuodelle 2015!

Only the change intelligent survive

Angel investor David S. Rose famously stated that “any company designed for success in the 20th century is doomed to failure in the 21st.” Actually, one might say that any company that tries to create any sort of permanent structure is doomed to fail in this constantly changing world. When traditional business models crumble, instead of clinging to past structures, organizations should seek greater change intelligence.

Ellun Kanat’s Mahdollisuusraportti 2017 draws on the S&P 500 Index, a collection of the 500 largest publicly listed companies in the United States. In 1965, a company spent an average of 33 years on the list. By 1990 the respective time had dropped to 20 years. By 2024, it’s predicted that a company will only spend 14 years on the list. In fact, fifty percent of the companies on the list will change over the next decade.

A similar trend can be seen on the Fortune 500 list, which ranks the top 500 companies by total revenue – 88% of these companies have changed between 1955 and 2014. Only 61 companies remain on both lists. Over the last decade, 70% of the largest ten companies have been replaced. Business as we know it is quickly being redistributed. The world challenges our ability to change, whether we’re ready for it or not.

An organization’s growth and development are dependent on its ability to conflict its own thinking, which results in greater change intelligence. Successful companies have all proactively developed ways to promote different opinions. People have a tendency to shy away from discomforting conflict, which is why conflict must be consciously cultivated in a company’s culture to allow for different opinions to emerge.

Easier said than done? Here are five steps for cooking up some much-needed conflict in your culture:

1) Make truth-telling safe

We often encourage speaking up in theory but penalize for it in practice. This is a dangerous pattern, as an organization that conceals the truth often operates under misinformation. A manager’s own behavior can have a significant impact, so don’t be afraid to lead by example. Reward those who speak up, even when the words sting or the critique is directed at you. Don’t hide from the truth or the conflict that follows, but instead, embrace candor.

2) Celebrate failures as successes

How often have you heard someone praise failure? How often does failure feel like a success, either on a personal or organizational level – like something worth celebrating? Almost never, at least not to begin with. Failure tastes bitter and is often served with a side of shame. Even organizations that brand themselves as having a culture of experimentation often settle for fiddling around with pseudo-innovations in fear of implementing actual change.

An organization has the ability to create a culture that strives towards astonishing goals. The key to success is having a clear purpose, which the organization seeks to fulfill. Every failure is a step towards success on this mission.

3) Make disagreements a necessity

A culture of candor can’t exist without trust, and trust in turn is impossible without candor. An example of this is Pixar’s Braintrust-sessions, which could and should be exported outside the film industry. The cornerstones of the Braintrust-procedure are 1) indifference to hierarchy, 2) creating a climate of shared ownership, 3) listening to others’ opinions and being frank in your own, and 4) avoiding self-satisfaction.

4) See diversity as a strength

Diversity is revered in theory, but in reality, it brings about discomfort. How often have you caught yourself thinking if only the other members of your team were as organized or methodical, as creative or laid-back, or as responsible as you?

Multinational companies and teams bring even more dimensions to diversity. Diversity is often understood rather shallowly – we need men and women, old and young, different nationalities, no discrimination, and so on. Actual diversity is, however, often concealed beneath the surface. It rests in the backgrounds, habits, and thoughts that we as individuals carry and are composed of. 

Diversity can be a strength if an organization manages to assign people roles that speak to their strengths and don’t require them to sacrifice their persona. A good corporate culture doesn’t manufacture a given type of employee, but is composed of diverse individuals who are united in their drive towards a common direction.

5) Make curiosity the policy

Curiosity covers a whole lot of practices – it involves seeking answers, questioning the accepted, and combining surprising elements candidly. It implies learning and tackling new challenges, and entails finding new procedures before the old become obsolete. It’s pioneership on all levels. Make sure your organization and its people have the chance and resources to be creative. If you streamline or optimize to the core, curiosity can’t survive – and in the long run, neither can your organization.

Above all, and organization needs to be living and breathing – change intelligent. In Woody Allen’s classic film Annie Hall, Alvy Singer tells Annie: “A relationship, I think, is like a shark. You know? It has to constantly move forward or it dies. And I think what we got on our hands is a dead shark.”

A change intelligent culture keeps your company from turning into shark meat.

Kirsi Piha

Picture:  Jakub Kapusnak / Unsplash

PS. GET YOUR COPY OF KIRSI PIHA’S KONFLIKTI PÄIVÄSSÄ -BOOK HERE.

Ellun Kanat shortlistalle Euroopan laajuisessa Transform Awards -kilpailussa 

Muutostoimisto Ellun Kanat on päässyt shortlistalle kahdessa kategoriassa Transform Awards Europe -kilpailussa. 

Transform Awards Europe 2022 on kansainvälisen tason kilpailu, jossa palkitaan tekijöitä brändien kehittämisestä ja muutoksesta. Kilpailuun osallistuu sekä suuria globaaleja toimijoita että pienempiä paikallisia toimistoja. 

Ellun Kanat kilpailee finaalissa kahdessa sarjassa:

1. “Best strategic or creative development of a new brand”, jossa Ellun Kanat kisaa Pohjolan Perunan Rooty-brändillä. Pohjolan Peruna on luonut yhteistyössä Ellun Kanojen kanssa kokonaan uuden tuotteen ja brändin, perunapohjaiset Rooty -pannunuudelit ja perunahiput. Tuotteissa yhdistyvät matala hiilijalanjälki sekä herkullinen, terveellinen ja helposti valmistettava ruoka. 

2. “Best visual identity from the transport and logistics sector”, jonka finaaliin Ellun Kanat pääsi Best Caravanin brändiuudistuksella. Best Caravan ja Ellun Kanat tekivät yhdessä perinteiselle Best Caravanille laajan brändiuudistuksen, jossa päivitettiin kaikki brändistrategiasta visuaaliseen identiteettiin. Visuaalinen identiteetti muotoiltiin moderniksi ja laajempaa kohderyhmää puhuttelevaksi kokonaisuudeksi, jonka keskiössä on ajatus siitä, että Best Caravan mahdollistaa kokemuksia ja elämyksiä. 

– Olemme viimeiset vuodet Ellun Kanoilla määrätietoisesti laajentuneet brändäämisen ja designin alueille. On mahtavaa nähdä, että se tuottaa tulosta ja asiakkaille tehty työ noteerataan myös kansainvälisesti. Uskomme, että vanha tapa rakentaa brändejä ei enää toimi. Muuttuvassa maailmassa brändin pitää ymmärtää roolinsa yhteiskunnassa ja toimia ratkaisijabrändinä asiakkaiden muuttuvassa arjessa. Sekä Rooty että Best Caravan ovat esimerkkejä tällaisista brändeistä, Ellun Kanojen Head of Design Sasu Haanpää sanoo.

Kilpailun tavoitteena on tunnustaa ja palkita huippuosaamista brändäämisen innovaatioissa. Palkinnoissa keskitytään strategioihin, toteutukseen, sisältöön ja arviointiin. Transform Awardseja jaetaan globaalisti kuudella eri alueella ympäri maailman. Euroopan kilpailun tuomaristossa istuu arvioijia muun muassa Pepsiltä, Legolta, Twitteristä, Tiktokista ja Adidakselta. Voittajat valitaan finaaligaalassa maaliskuussa 2022.

 

Ellun Kanat ykkösenä sekä pohjoismaisessa Transformation Awards design-kilpailussa että viestintätoimistojen imagotutkimuksessa

Kesä 2021 oli Ellun Kanoille yhtä tähtisadetta. Kesäkuussa julkaistussa, Taloustutkimuksen tekemässä viestintätoimistojen imagotutkimuksessa Ellun Kanat oli kokonaisarvosanaltaan selkeä ykkönen Suomen viestintätoimistokentällä. Elokuussa Ellun Kanat puolestaan voitti kultaa pohjoismaisessa Transformation Awards -kilpailussa sarjassa “Best strategic or creative development of a new brand” Pohjolan Perunalle luodulla Rooty-brändillä.

– Ellun Kanojen tavoite on olla asiakkaidensa näkemyksellisin muutoskumppani ja viestintä on tässä supervoimamme. Voimme iloisina todeta, että tässä työssä olemme onnistuneet, sanoo Ellun Kanojen toimitusjohtaja Taru Tujunen.

Viestintätoimistojen imagotutkimuksessa viestinnästä vastaavat päättäjät ja asiantuntijat kehuivat erityisesti Ellun Kanojen luovuutta, näkemyksellisyyttä, ajan tasalla olemista ja viestinnän tuloksellisuutta. Ellun Kanojen vahvimmiksi osaamisalueiksi arvioitiin media- ja markkinointiviestinnän osaaminen, vaikuttajaviestinnän osaaminen sekä sosiaalisen median osaaminen. Erityisesti vaikuttajaviestinnässä ja sosiaalisessa mediassa Ellun Kanojen osaaminen arvioitiin reilusti toimialan keskiarvoa korkeammalle. Tunnettuudessa Ellun Kanat oli aivan omaa luokkaansa alan muihin toimijoihin verrattuna.

Ellun Kanojen neljä vahvuutta, luovuus, näkemyksellisyys, ajantasaisuus ja tuloksellisuus, näkyvät vahvasti myös Rootyn lanseerauksessa ja kisamenestyksessä, vahvistaa Pohjolan Perunan markkinointijohtaja Jami Teirikari:

– Ellun Kanoilla oli vahva ja raikas näkemys siitä, miten Rooty voisi nousta positiivisesti esiin kovasti kilpaillulla ruoka-alalla. Sekä kuluttajat että jälleenmyyjät ovat antaneet erittäin hyvää palautetta lopputuloksesta.

Ellun Kanat osallistui Transformation Awards -kilpailuun ensimmäistä kertaa. Kilpailutyönä oli Mummon-brändistä tutun Pohjolan Perunan lanseemaan uusien perunapohjaisten Rooty -pannunuudelien ja perunahippujen brändin suunnittelu.

Sijoitusjohtaja Niina Bergring: Vastuullinen sijoittaminen on vaikeaa, elleivät yritykset ala viestiä kvartaaleja pidemmälle

Veritas Eläkevakuutuksen varatoimitusjohtaja Niina Bergringin mukaan vastuullisen sijoittamisen onnistumiseen tarvitaan yrityksiltä nykyistä enemmän kommunikaatiota. “Olemme pääsemässä greenwashingista aidosti vaikuttavaan tekemiseen.”

Sijoitusjohtaja Niina Bergring, olet seurannut vastuullista sijoittamista läheltä jo vuosia. Nyt vastuullisuudesta tuntuvat puhuvan kaikki. Onko tämä vain pienen kuplan totuus: miltä tilanne näyttää sijoittajien näkökulmasta?
–On tapahtunut läpimurto. Tietoisuustalkoot ovat tuottaneet tulosta, ja kriittinen massa on viimein havahtunut. Uskon, että viiden vuoden päästä vastuullisuus on luonnollinen osa jokaisen yrityksen toimintaa. Syy- ja seuraussuhteiden ymmärtäminen johtaa toimintaan: emmehän me tahallisesti halua tehdä pahaa itsellemme ja ympäristöllemme. Tämä on hieno evoluutio, olen optimistinen.

“Vastuullisuudessa vauhti on kiihtynyt, ja terve ymmärrys on lisääntynyt. Ollaan pääsemässä greenwashingista aidosti vaikuttavaan tekemiseen.”

Mikä on yritysten suurin draiveri vastuullisuuteen tällä hetkellä?
–Asiakkaat ovat kiinnostuneita, ja se vaikuttaa jo ostopäätöksiin. Vastuullisuus on kilpailutekijä –  ja tuloksentekijä.

Kuinka paljon raha liikkuu jo pois vastuuttomilta aloilta?
–Isot eläkesijoittajat ottavat vastuullisuustyön todella vakavasti. Esimerkiksi hiili-intensiivisiin kohteisiin ei sijoiteta. Toki tilanne on edelleen se, että jos sellainen on myynnissä, joku vielä ostaa sen – toki vain alhaisemmalla hinnalla.

Hieno askel on kuitenkin se, että ollaan siirrytty pois mekanistisesta screeningistä laaja-alaisempaan vaikutustenkin analyysiin.

Eli?
–Enää ei vain karsita pois esimerkiksi ase- ja tupakkateollisuutta, vaan analysoidaan syvällisemmin kohteita. Näin sijoituspääomia ohjaamalla voidaan vaikuttaa tulevaisuuteen.

Raportointi on pakollinen osuus vastuullisuusviestintää, mutta se on suuren yleisön kannalta varsin näkymätön osa. Entäpä sijoittajien kannalta: viestitäänkö vastuullisuudesta tällä hetkellä riittävästi?
–Sijoittajat tarvitsevat paljon nykyistä enemmän tietoa. Välillä unohdetaan, että mekin olemme vain julkisen tiedon varassa. Vastuullinen sijoittaminen on hurjan vaikeaa, koska jokainen yritys on yksilönsä. Sijoittajat ovat oikeasti ihan helisemässä tämän kanssa. Yritykset ovat vastuussa siitä, että ne kertovat enemmän, eivät vain seuraavan kvartaalin tasolla, vaan oikeasti pitkällä tähtäimellä ja strategisesti. Yritysten on aika leventää ja pidentää horisonttiaan ja myös kertoa siitä.

Mistä pitäisi kertoa enemmän?
–Vastuullisuden viestinnän täytyy kehittyä vielä ihan hirveästi sen suhteen, mitä kaikkea informaatiota sijoittajat saavat. Vielä ollaan aika lapsenkengissä. EU:ssa on paljon lakialoitteita tämän suhteen, ja uudet lait tulevat säätelemään yhä enemmän sitä, mitä kaikkea pitää kommunikoida. Tarvetta on esimerkiksi skenaarioanalyysille. Yrityksen tulisi kommunikoida kaikki oleelliset riskit. Yritykset itsekin hyötyvät siitä, että ne ymmärtävät riskinsä paremmin ja kertovat niistä avoimesti. Vaikuttavuusanalyysista tulee yhä oleellisempi sekä yrityksille että sijoittajille.

Millaista vastuullisuusviestintää sijoittajat kaipaavat toimitusjohtajilta?
–Vastuullisuus on vahvasti toimitusjohtajan vastuulla. Heidän pitäisi ymmärtää, että se on tänä päivänä yksi olennainen kompetenssi, ja jos sitä ei ole, siihen pitäisi kouluttautua. Johtajien pitää osata käydä yrityksen strategiakeskustelua leveämmän ja pidemmän horisontin kautta. Hieno esimerkki on esimerkiksi Neste Oil, jossa on nähty vanhan liiketoiminnan isot riskit. He ovat ymmärtäneet aidosti muutoksen tarpeen.

Pitäisikö puhua yrityksen vastuullisuusstrategiasta vai vastuullisesta yritysstrategiasta? No tietenkin jälkimmäisestä.

Mistä heidän pitäisi puhua julkisuudessa?
–Pitäisikö puhua yrityksen vastuullisuusstrategiasta vai vastuullisesta yritysstrategiasta? No tietenkin jälkimmäisestä. Tämä on juuri se muutos, joka tulee tapahtumaan ja on jo käynnissä vahvasti.

Seuraako greenwashingia vastuullisuuspesu?
–Niin, mitä se sitten voisi olla? Ikea on mielenkiintoinen esimerkki. He ovat tehneet todella hienoja vastuullisuustekoja, mutta jos mietitään isommin ja filosofisemmin, on Ikean purpose vähän kyseenalainen.

Millä tavalla?
–Heidän bisneksensä olisi vastuullista vasta, kun päästäisiin täydelliseen kiertotalouteen. Eli riittävätkö nykyiset askeleet, ja mihin Ikea on matkalla? Ovatko he oikeasti muuttamassa liiketoimintaansa kestävämmäksi?

Pitäisikö kaikki vastuuton toiminta lopettaa?
–Emmehän me voi pysäyttää koko maailmaa kertaheitolla. On epärealistista ajatella, että voisimme tuosta vain lopettaa kaiken vastuuttoman toiminnan. Olisi helppo sanoa idealistisesti, että kukaan ei enää saa ohjata pääomiaan öljy-yhtiöihin, mutta entä jos huomenna ei olisi enää yhtään öljypohjaista tuotetta?  Muutos on tapahduttava, mutta hallitusti.

Miten suomalaisilla yrityksillä menee vastuullisuuden suhteen?
–Pohjoismaat ovat edelläkävijöitä. Suomessakin avoimuudessa ollaan pitkällä, ja vastuullisuusraporttien laatu on hyvä. Täällä yritysten toimintaan vaikuttaa myös se, että yhteiskunnan arvopohja on vastuullisempi. Meillä on luonnollisestikin arvostettu paljon esimerkiksi tasa-arvoa ja hyvinvointia. Ilmastotyössä ja luonnon monimuotoisuuden säilyttämisessä Suomi saa kuitenkin risuja: ne ovat kestämättömällä tolalla.

Miten vastuullista syksyä odotat?
–Kesällä koetut sään ääri-ilmiöt ja niistä seuranneet tuhoisat palot sekä muut ihmisten omassa elämässään kohtaamat aidot ongelmat varmasti lisäävät yleistä tietoisuutta entisestään. Sijoitusmaailmassa puhutaan yhä enemmän vaikuttavuusanalyysistä ja Sustainable Development Goals eli SDG-sijoittamisesta, joka siis vie työtämme kokonaisvaltaisemman ja pidempiaikaisen analyysin suuntaan. Opittavaa on paljon. Valitettavasti on myös tahoja, jotka ottavat askelia taaksepäin ideologisin perustein, eli ristiaallokkoa odotan myös. Mutta toivon, että aina mennään vähintään kaksi askelta eteen ja vain puoli askelta taakse.

Muutosvoima-analyysi ja globaali arvoprosessi strategian tukena

Haku