Rytmihäiriöbarometri 2/2020:
Suomalaisten näkemyksiä yritysten vastuullisuudesta
Yritysten odotetaan ottavan osaa suurten yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisuun
Yritysten yhteiskuntavastuu jaetaan tavallisesti kolmeen osa-alueeseen. Vastuullinen yritys huomioi toiminnan taloudelliset, sosiaaliset ja ekologiset vaikutukset. Vastuulliset yritykset toimivat mahdollisimman kestävällä tavalla, huomioivat eri sidosryhmien odotukset ja tähtäävät kannattavaan liiketoimintaan.
Ellun Kanojen Rytmihäiriöbarometri 2020 -tutkimuksen osana selvitettiin kansalaisten näkemyksiä yritysten vastuullisuudesta ja sitä, millaisia odotuksia yrityksiin kohdistuu.
Keväällä peräti 81 % ilmoitti, että yritysten on voiton tavoittelun rinnalle on nostettava muitakin tehtäviä. Eri mieltä on vain yksi seitsemästä (14 %). Samaan hengenvetoon enemmistö (56 %) katsoo, että yritysten tärkein tehtävä on tuottaa voittoa omistajille. Syksyllä suomalaiset kuitenkin lähes yhteisessä rintamassa (73 %) tyrmäsivät ehdotuksen, jonka mukaan yritysten tulisi keskittyä tekemään voittoa ja jättää sosiaalisten, ekologisten ja vastaavien ongelmien ratkominen muiden huoleksi.
Enemmistö (56 %) kansalaisista allekirjoittaa teesin, jonka mukaan puheet yritysten vastuullisuudesta ovat sanahelinää ja hämäystä voiton maksimoimiseksi. Tällaisen väitteen kiistää vajaa kolmannes (31 %) suomalaisista.
Selvä enemmistö (61 %) kansalaisista torjuu ajatuksen, että yritykset tekevät jo nyt riittävästi yhteiskunnan eteen maksamalla veroja. Vajaa kolmannes (30 %) on vakuuttunut siitä, että verojen maksaminen on riittävä ele yhteiskunnan tukemiseksi.
Suomalaisten näkemykset yritysten vastuullisuudesta ovat samansuuntaisia kuin helmikuussa ennen koronaepidemian puhkeamista, jolloin näkemyksiä selvitettiin edellisen kerran. Aiempaa hieman vakuuttuneempia ollaan kuitenkin siitä, että yritysten tärkein tehtävä on tuottaa voittoa omistajilleen. Samalla kuitenkin aiempaa useampi epäilee, että puheet yritysten vastuullisuudesta ovat sananhelinää ja hämäystä voiton maksimoimiseksi.
Suhtautuminen yritysten vastuullisuuteen vaihtelee osa-alueittain – useampi luottaa ennemmin yritysten taloudelliseen vastuullisuuteen kuin ekologisuuteen
Enemmistö kansalaisista antaa kiitosta kotimaassa toimiville yrityksille taloudellisesta vastuullisuudesta, vastuusta kannattavuudesta ja kilpailukyvystä (56 %). Alle kymmenesosa on tyytymätön yritysten kykyyn huolehtia kannattavuudesta.
Lähes joka toinen uskoo, että yritykset ovat vastuullisia myös henkilökunnan hyvinvointia ja toimeentuloa (44 %) koskevissa asioissa. Viidesosa antaa tukkapöllyä yritysten kyvylle pitää huolta työntekijöistään.
Suomalaisista kaksi viidestä (39 %) arvioi yritysten toimivan ekologisesti vastuullisesti. Vain viidennes antaa yrityksille epäluottamuslauseen tässä asiassa. Yli neljännes uskoo yritysten selviytyvän ekologisesta vastuustaan jotenkuten, joskin rimaa hipoen.
Kansalaisten näkemykset yritysten vastuullisuudesta ovat koronan aikana muuttuneet jonkin verran vähemmän suopeiksi. Neutraalien ja epätietoisten näkemysten osuus on vahvistunut. Kansan suhtautuminen etsii uutta uomaa.
Tieteeseen ja innovaatioihin uskotaan, demokratian ja vaikuttamisen tulevaisuuden kehitys herättää huolta
Kyselyssä selvisi, että vain 19 % uskoo demokratian kehittyvän tulevaisuudessa parempaan suuntaan, ja yleisesti politiikan suotuisaan kehitykseen tulevaisuudessa uskoo vain 9 %. Lisäksi vain 17 % uskoo ihmisten luottamuksen toisiin ihmisiin kehittyvän tulevaisuudessa parempaan suuntaan. Hyvänä uutisena voidaan toisaalta pitää sitä, että toistaiseksi suurin osa ihmisistä kokee edelleen voivansa vaikuttaa asioihin äänestämällä ja vaatimalla yrityksiltä eettistä toimintaa. Näin vastasi.
Tutkimuksessa kartoitettiin myös sitä, millaisten tahojen uskotaan tekevän hyviä ratkaisuja ja tuovan niitä osaksi ihmisten elämää. Suomalaiset luottavat vastausten perusteella tässä asiassa tiedeyhteisöön (65 %), kekseliäisiin yksilöihin ja innovaattoreihin (55 %) sekä jonkin verran myös teknologiayhtiöihin (53 %). Sen sijaan melko vähäistä luottamusta hyvien ratkaisujen tuomisessa osaksi ihmisten elämää koetaan puolueita (29 %), aktivisteja (24%) ja ay-liikettä kohtaan (22 %). Tulos on siinä mielessä ravisteleva, että jälkimmäiset tahot edustavat perinteisesti ajatusta kansalaisyhteiskunnasta ja sen järjestäytyneestä vaikuttamisesta. Kysyttäessä yleisesti mahdollisuuksista vaikuttaa maailmaan vastaukset jakautuvat melko tasan: 31 % uskoo politiikalla olevan paremmat mahdollisuudet muuttaa maailmaa, 30 % yrityksillä.
Tutkimuksen toteutus
Ellun Kanojen Rytmihäiriöbarometri-tutkimuksen toteutti Kantar TNS Oy. Tutkimusaineisto on koottu Gallup Kanavalla 2.-7.10.2020. Haastatteluja tehtiin yhteensä 1.049. Vastaajat edustavat maamme 18–79 vuotta täyttänyttä väestöä Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Tutkimuksen tulosten virhemarginaali on koko aineiston tasolla suurimmillaan vajaat kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.
Syksyn 2020 Rytmihäiriöbrometrin käsittelemät aiheet
Globaalit ongelmat
Suhtautuminen talouskasvuun ja ekologiseen kestävyyskriisiin
Näkemykset yritysten vastuullisuudesta
Suhde kuluttamiseen
Henkilökohtainen suhde muutokseen
Haluatko lukea lisää?
Lataa syksyn 2020 Rytmihäiriöbarometri jättämällä meille yhteystietosi.
Ota yhteyttä
Elina Kiiski-Kataja
muutoksen tekijä, tutkimusjohtaja (vapaalla)
