Suomalaiset rakastavat muutosta

Ellun Kanojen vuoden 2020 Rytmihäiriöbarometri kysyi, miten ihmiset suhtautuvat muutokseen ja ajankohtaisiin ilmiöihin. Kevään kyselytutkimus selvitti erityisesti suhdetta kuluttamiseen ja ilmastonmuutokseen – miten suhtaudumme toisaalta kapitalismiin ja toisaalta maapallon ekologisen kantokyvyn asettamiin haasteisiin?

Tutkimuksen perusteella kävi ilmi, että suomalaiset odottavat yritysten vastuullisuuden kehittyvän parempaan suuntaan. Tämä poikkeaa muista odotuksista, sillä muuten odotukset esimerkiksi ympäristöongelmien ja köyhyyden kehityskuluista osoittavat kohti nykyistä huonompaa suuntaa. Kansalaiset ovat vakuuttuneita myös siitä, että jännitteet maailmassa lisääntyvät ja ilmastonmuutos kehittyy huonompaan suuntaan. Odotukset yritysten etunojaiselle toiminnalle muiden pessimististen kehityskulkujen rinnalla ovat siis suuret.

Kysely osoittaa kapitalismin logiikan olevan koetuksella: yhä useampi kyseenalaistaa voiton tavoittelun yrityksen ainoana päämääränä. Neljä viidestä (81 %) ilmoittaakin, että yritysten on nostettava uusia tavoitteita voiton rinnalle. Samaan aikaan kuitenkaan talouskasvusta luopumista ei pidetä kannattavana – huoleen maapallon ekologisen kantokyvyn hälytystilasta uskotaan pystyvän vastaamaan samalla, kun nykyisestä elintasosta pidetään kiinni. Valtaosan (83 %) vastaajista mukaan luonnon monimuotoisuutta kyllä arvostetaan, mutta sen säilyttämisestä ei olla valmiita maksamaan. Vastaajista 60 % uskookin, että luontoarvoilla pitäisi olla hintalappu.

Talouskasvusta luopumista ilmastokriisin torjumiseksi ei kuitenkaan pidetä hyvänä ratkaisuna: näin ajattelee 47 prosenttia vastaajista. Samaan aikaan puolet vastaajista (51 %) uskoo, että ilmastonmuutosta on mahdollista torjua siten, että se ei pysäytä elintason kehitystä nykyisestä. Toisaalta 48 prosenttia olisi valmis tinkimään elintasostaan ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.

Tänä vuonna barometri kertoo, että suuri osa suomalaisista, yli 70 prosenttia, on kiinnostunut maailman muutoksesta, ja lähes 60 prosenttia sanoo, että muutos on helppoa. Vain reilu kolmannes katsoo taaksepäin kaihoten – enemmistö (55 %) torjuu kehityspessimistisen väitteen, jonka mukaan ennen asiat olivat paremmin kuin nyt.

Muutos pelottaa lähes kahta viidestä (35 %). Tämä ei kuitenkaan tarkoita muutosvastarintaisuutta, vaan muutoksesta innoissaan on puolet vastaajista. Etenkin nuorissa korostuu muutosinnokkuus: tämä siitä huolimatta, että muutokset yhtälailla pelottavat enemmän nuoria.

Sen sijaan rytmihäiriöbarometrin mukaan peräti 80 prosenttia suomalaisista on huolissaan ilmastonmuutoksesta ja jopa 86 prosenttia sanoo haluavansa olla vastuullisia kuluttajia. Moni kuitenkin myöntää hyvien valintojen tekemisen olevan vaikeaa. Yritysten odotetaan oleva osa ratkaisua, ei osa ongelmaa. Neljä viidestä (80 %) tyrmää ajatuksen siitä, että yritysten pitäisi keskittyä voiton tahkomiseen ja jättää yhteiskunnalliset ongelmat muiden huoleksi.

Valtaosaa suomalaisista huolestuttaa maapallon ekologinen kantokyky. Yli neljä viidestä (84 %) vastaajasta uskoo, että kulutustapoja pitäisi muuttaa nopeasti kestävämmiksi, sillä maapallo ei kestä nykyistä luonnonvarojen kulutusta. Kansalaisista 68 prosenttia uskookin, että arvonmuodostuksen ja varallisuuden tulisi perustua vähemmän tavaroiden tuotantoon ja enemmän aineettomiin hyödykkeisiin. 

Jopa 86 % vastaajista haluaisi olla vastuullisempia kuluttajia. Silti lähes 40 % myöntää, ettei todellisuudessa ole kuluttajana kovinkaan vastuullinen – ja valtaosa (84 %) kuitenkin uskoo, että kulutustapoja pitäisi muuttaa nopeasti kestävämmiksi.

Kapinahenki kapitalismia vastaan näkyy barometrissa selvästi. Voiton tavoittelun haastamisen lisäksi kritiikki kohdistuu kapitalismin tuottamiin hyvinvointieroihin. Enemmän kuin kaksi kolmesta (71 %) ilmoittaa nykykapitalismin ongelmana olevan, että riskit sosialisoidaan, mutta voitot menevät yksityisten sijoittajien taskuihin.

Toisaalta moni (43 %) on taipuvainen  ajattelemaan, ettei kapitalismille ole mitään toimivaa vaihtoehtoa. Kuitenkin vain reilu kolmannes (37 %) uskoo kapitalismin voivan tarjota tulevaisuudessa kestävästi hyvinvointia.

Rytmihäiriöbarometrin toinen osa toteutettiin syksyllä 2020. Katso, miten tulokset peilutuvat koronan ensimmäisen aallon jälkeiseen aikaan tästä.

                             Katso, miten suomalaiset ajattelevat kuluttamisesta kokonaisuudessaan Rytmihäiriöbarometrin tuloksista.