Yrityksessä puhuttu kieli paljastaa sen todelliset arvot
Ellun Kanat ja Futurice aloittavat yhteisen hankkeen, jossa tutkitaan teknologia- ja tekoälyavusteisesti yrityksissä käytettävää kieltä.
Yrityskulttuuripuhe vilisee tarttuvia sanontoja, yksinkertaistuksia, aforismeja ja noh, lasautuksia. Yrityskulttuuriin pureutuminen on kinkkinen tehtävä, sillä yrityskulttuurissa puhutaan laajimmasta mahdollisesta yksittäistä organisaatiota koskevasta viitekehyksestä – yrityksen tavasta olla olemassa tässä maailmassa. Ei ihme, että tätä maailmaa syleilevää oliota, kulttuuria, on pyritty yksinkertaistamaan ihmisaivoille ymmärrettävillä tavoilla.
Yrityskulttuurin tulkinta ja muutoskyvykkyys kiehtoo myös meitä. Siksipä Ellun Kanat ja Futurice ovat laittaneet hynttyyt yhteen ja paiskimme hommia hankkeessa, jossa tutkimme teknologia- ja tekoälyavusteisesti yrityksissä käytettävää kieltä. Siihen, miksi juuri yrityksen kieli valikoitui kiinnostuksen kohteeksemme, on syynsä.
“Culture is what people do when nobody is looking”
Yksi yrityskulttuuria kuvaavista suosikkilausahduksistani on peräisin vuoden alussa menehtyneeltä Southwest Airlinesin perustaja Herb Kelleheriltä. Hän on sanonut, että yrityskulttuuri toteutuu yrityksessä sillä hetkellä, kun valvovat silmät katsovat muualle. Kelleher uskoi yrityskulttuurin ytimen piilevän organisaation jaetuissa tarinoissa, myyteissä ja tavassa puhua niistä.
Jokainen työntekijä ilmentää yrityksen kulttuuria yksinkertaisesti sillä, miten hän puhuu virallisissa kokouksissa, epävirallisissa käytäväkeskusteluissa, asiakaskohtaamisissa, illalla perheelleen ja ystävilleen. Modernin kommunikaation maailma kaikkine kanavineen tuo yrityskulttuurille tietenkin paljon lisää paikkoja, joissa kieli voi kulttuuria ilmentää.
Jos muutat yhden asian, muuta kieli
Organisaatiossa käytettävä kieli kertoo kulttuurista paljon. Kaikilla yrityksillä on omat sankaritarinansa, jotka elävät firmoissa vielä kauan sen jälkeenkin, kun tarinoiden päähenkilöt ovat vaihtaneet työnantajaa.
Kielen ympärille voi rakentaa kokonaisen klaanin, “meidän heimon”, joka puhuu käyttäen tietynlaisia sanoja. Ellun Kanat on tästä varmasti mainio esimerkki – vai kuinka monessa muussa yrityksessä hommia tehdään “Kanalassa” ja aina aika-ajoin pohditaan, mitkä asiat parhaiten ilmentävät “kanamaista” tapaa toimia.
Yhdysvaltalainen yrittäjyysvalmentaja Ryan Lilly on kuvannut kulttuurin rakentamista ja muuttamista tarinankerronnan eri vaiheina: kulttuurin rakentaminen on kuin hyvän tarinan kertomista uudestaan ja uudestaan, muutoksessa puolestaan kaivataan taitavaa päätoimittajaa.
Kulttuurin rakentaminen on kuin hyvän tarinan kertomista uudestaan ja uudestaan, muutoksessa puolestaan kaivataan taitavaa päätoimittajaa.
Yrityskulttuurin muutoksesta keskusteltaessa minulle on jäänyt erityisen hyvin mieleen kahvipöytäkommentti: “Jos muutat vain yhden asian kulttuurissa, muuta kieli”.
Mutta kielen muuttaminen ei ole helppo homma. Ensin pitäisi ymmärtää, mitä kieli juuri kyseisessä organisaatiossa tarkoittaa.
Mitkä ovat meidän sankaritarinoitamme? Kuvastaako puheemme tai tapamme keskustella arvojamme? Tavoittelemme uusia liiketoiminta-avauksia ja haluamme olla uteliaita – ja näkyykö se arkisessa puheessamme?
Me kaikki tiedämme miten käy, kun kysymme näitä asioita henkilöstökyselyssä: yksi vastaa tulevaisuustavoitteistaan, toinen kertoo kokemastaan epäreiluudesta, kolmas suhtautuu välinpitämättömästi, neljäs unohtaa vastata kyselyyn.
Teknologia astuu apuun tutkimaan rehellisesti
Ääniohjattu teknologia ja sen käytettävyys on viime vuosina ottanut valtavia harppauksia eteenpäin. Kuluttajalle ääniohjaus alkaa olla arkipäivää.
Viimeksi toissa viikolla keskustelin lounaalla siitä, miten raivostuttavaa on, kun olohuoneen Alexa välillä nappaa lauseita vaikkapa televisiosta kuuluvasta puheesta ja säätää Alexaan liitettyjä musiikkivehkeitä pyytämättä.
Puhumme jo aikakaudesta, jossa käyttöliittymästä tulee merkityksetön (era of zero UI), ja ääniohjauksen kehittyminen on yksi merkittävä askel kohti sitä (muita askeleita ovat esimerkiksi kuluttajien kollektiivinen ahdistus elämiämme hallitsevien älypuhelinten vallasta tai erilaisten biometristen sensoreiden kehittyminen). Onkin syytä/olennaista miettiä, mitä käyttöliittymätön aikakausi ja ääniohjauksen lisääntyminen voi tuoda työpaikoille?
Juuri tähän Ellun Kanat ja Futurice pureutuu yhteisessä hankkeessa.
Pyörimme sellaisten suurten kysymysten ympärillä, kuten: Kuvastavatko yrityksen kokoukset ja niissä käytetty kieli kulttuuria? Kuinka voimme tutkia kieltä teknologian avulla? Minkälaisiin muutoksiin tekemämme oivallukset voivat johtaa?
Yhteistyö on osa Ellun Kanojen Labraa, uudenlaista tulevaisuuden työyhteisöjen kehittämisen kokonaisuutta, jonka julkistamme tänään. Labrassa osallistujat perehtyvät muutoskyvyn rakennuspalikoihin vertaistarinoiden, harjoitusten, vierailevien asiantuntijoiden ja uusien teknologiasovellusten kautta.
Halutaanko sinun yrityksessäsi ymmärtää paremmin kieltä kulttuurin peilinä? Ota yhteys Idaan! Hankkeemme kutsuu kaikki uteliaat ja kokeilunhaluiset yritykset mukaan.