Yrityksellä on merkitys kun riman pitää korkealla

Monet yritykset ovat heränneet siihen, ettei lakien noudattaminen ja verojen maksaminen riitä enää vastuullisen yrityksen tittelin saamiseksi. Ennen kuin muita vastuullisuustekoja aletaan edes pohtia, on yrityksen mietittävä sen merkitys ja päätettävä millaista tulevaisuutta se haluaa olla luomassa.

Osallistuin viime viikolla tilaisuuteen, jossa keskusteltiin eri aloilla toimivien yrityspäättäjien kanssa yrityksistä ja vastuullisuudesta otsikolla ”Vastuullisuus – onko yritysten tehtävä pelastaa maailma?”. On kiinnostavaa, kuinka eri tavoin vastuullisuus voidaan nähdä. Kun keskustellaan yritysten vastuullisuudesta, keskitytään aika usein lillukanvarsiin.

Tai no, tietysti lakien noudattaminen ja verojen maksaminen ovat isoja ja tärkeitä asioita, mutta liian usein ajatellaan, että tämä on vastuullisuutta isolla V:llä. Tai vastuullisena toimintana ryhdytään pitämään toiminnasta syntyvien sotkujen siivoamista, oman takapihan lakaisemista, ei niinkään kokonaan uusia innovaatioita, joiden avulla maailma ja sen väestö kestävät ja kukoistavat.

Suuren skaalan talouskeskustelu on johtanut kysymyksiin siitä, mikä oikeastaan on yritysten tehtävä yhteiskunnassa. Onko yrityksillä sitten muita tehtäviä kuin tuottaa voittoa osakkeenomistajille ja myydä tuotteitaan? Kuuluuko yritysten sittenkin hoitaa myös jotakin yhteiskunnallista tehtävää? Onko yritysten tehtävä ja merkitys todellakin ”pelastaa maailma”?

On.

Maailman pelastaminen on kaikkien tehtävä. Myös yritysten. Yritykset voivat myös olla siinä nopeina ja ketterinä etulinjassa, ei odottaen usein liian hitaan poliittisen koneiston päätöksiä. Molempia tarvitaan; säätelyä ja tehokkaan kilpailun luomaa halukkuutta toimia kestävämmin ja tulevaisuusyhteensopivammin: luomaan tulevaisuutta, jossa itsekin haluaa elää.

Yleisesti megatrendeiksi tällä hetkellä listataan esimerkiksi ilmastokriisi ja resurssien niukkuus, vanheneva väestö, teknologinen muutos, globalisaatio ja sitä koskeva valtasuhteiden muutos sekä kaupungistuminen. Ellun Kanat on omassa tulevaisuusraportissaan, Tuplarytmihäiriö, lisännyt näiden lisäksi mukaan kaksi uutta näkökulmaa: uuden arvonluonnin ja inhimillisen kantokyvyn.

Nämä kaksi ilmiötä eivät näy nykyisissä megatrendilistoissa, eikä niitä sellaisiksi voida lukea. Ainakaan vielä. On kuitenkin selvää, että kyseessä ovat ilmiöt, joiden ymmärtäminen on oleellisen tärkeää kenelle tahansa tulevaisuuden liiketoimintaa suunnittelevalle. Muutoksen ajureina ne voivat myös kasvaa megatrendeiksi.

Rima on matalalla, niin kauan kuin puhutaan vastuullisuudesta ja sen raportoinnista.

Maapallon ekologisen kantokyvyn asettaman haasteen vuoksi valtava määrä yrityksiä joutuu todenteolla miettimään, miten ne voivat tulevaisuudessa menestyä. Yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisu on vielä kapea tapa nähdä yrityksen mahdollisuudet tulevaisuudessa. Rima on matalalla, niin kauan kuin puhutaan vastuullisuudesta ja sen raportoinnista.

Yritysten johto on herännyt (tai herätetty) merkitykseen. Maailman suurimman sijoitusyhtiön, BlackRockin, toimitusjohtaja Larry Fink on uhannut jo muutaman vuoden toimareita, että jos nämä eivät tuota myös yhteistä hyvää, merkitystä, on turha odottaa sijoituksia. Vuonna 2019 181 amerikkalaista yritysjohtajaa julkaisi ”julistuksen”, jonka mukaan yritykset eivät voi olla osa pahenevaa ongelmaa vaan niiden on oltava osa myönteistä ratkaisua. Aidosti asiakkailleen arvoa tuottavat yritykset ottavat pitkäjänteisesti toiminnassaan huomioon yhteisöt, joiden kanssa toimivat, hyvinvoivan ympäristön sekä sosiaalisen oikeudenmukaisuuden.

OP-ryhmän vuonna 2020 tekemän tutkimuksen mukaan suomalaisten suuryritysten johtajista peräti 72 prosenttia katsoi, että heidän yrityksensä tehtävänä on ratkaista polttavia yhteiskunnallisia ongelmia, kuten ympäristöön ja talouteen liittyviä kysymyksiä. Vielä vuonna 2019 samaan kyselyyn vastanneista yritysjohtajista vain 56 prosenttia katsoi yritysten tehtäväksi yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisemisen.

Laajemmin voitaisiin ajatella, että yritys on muodostanut käsityksen tulevaisuudesta, sen tuomista haasteista ja mahdollisuuksista ja pohtinut paikkaansa ja merkitystään siinä, mieluiten yhdessä ihmistensä kanssa. On käytävä keskustelua tulevaisuuden, nykyhetken, oman kulttuurin ja maailman kanssa. Parhaimmillaan yritys löytää keinot kehittää liiketoimintaansa merkityksestään ja arvoistaan käsin ja toteuttaa sitä tavalla, joka ottaa huomioon sekä ihmisten että maapallon kantokyvyn toiminnassaan. Jos yritys ymmärtää syvällisesti miksi se tekee sitä mitä se tekee, on yrityksellä todennäköisesti aito merkitys.

Edelläkävijäyritykset pyrkivät aktiivisesti vaikuttamaan tulevaisuuden kehityskulkuun ja ratkomaan yhteiskunnille keskeisiä ongelmia.

Tulevaisuudessa organisaatioita ei välttämättä arvioida vain sen perusteella, miten vastuullisesti ne toimivat osana ympäröivää yhteiskuntaa yritysvastuullisuuden kentällä. Arvioinnin kohteeksi nousevat innovaatiot, joiden avulla parannetaan tulevaa yhteiskuntaa. Eli toisin sanoen pelastetaan maailmaa, ratkotaan niitä tuleviakin haasteita, joita me yhteiskuntina kohtaamme.

Perinteinen käsitys yritysvastuullisuudesta on nykyiseen ympäristöön ja normeihin sopeutumista, kun taas edelläkävijäyritykset pyrkivät aktiivisesti vaikuttamaan tulevaisuuden kehityskulkuun ja ratkomaan yhteiskunnille keskeisiä ongelmia. Nämä yritykset valitsevat strategiakseen vaikuttaa muutoksen suuntaan ja rakentaa tulevaisuutta, jonka ne itse haluavat nähdä. Tämä jos mikä on merkityksen syvällistä ymmärtämistä ja sen toteuttamista liiketoiminnan kovana ytimenä.

Eikä kysymys ole vain ekologisesta kantokyvystä, vaikka se onkin kiireisimpiä haasteita tällä hetkellä.

Läpinäkyvässä ja vastuullisen kuluttamisen maailmassa työntekijäkokemus voi olla yksi niistä osatekijöistä, joka joko lisää tai vähentää luottamusta ja halua osallistua kuluttajana yrityksen tarinaan.

Boston Consulting Groupin vuonna 2017 ja yli 30 000 kuluttajaa globaalisti kattaneessa kyselytutkimuksessa havaittiin, että peräti 2/3 asiakkaista haluaa, että yrityksellä on selkeä kanta laajasti merkityksellisiin asioihin. Näitä asioita olivat esimerkiksi vastuullisuus, läpinäkyvyys ja työntekijöiden kohtelu. Viimeksi Suomessa mm. pikaruokaketju Hesburger, koko ravintola-ala ja Swappie ovat kärvistelleet julkisuudessa siksi, että yritysten/toimialan työntekijäkokemuksesta on piirtynyt heikko kuva. Läpinäkyvässä ja vastuullisen kuluttamisen maailmassa työntekijäkokemus voi olla yksi niistä osatekijöistä, joka joko lisää tai vähentää luottamusta ja halua osallistua kuluttajana yrityksen tarinaan.

Merkitys on samaan aikaan kaksi asiaa: 1) se on aineeton, ideologinen tai filosofinen toteamus siitä, miksi yritys on olemassa ja 2) se on yrityksen tuottama käsin kosketeltava tuote tai koettava palvelu. Vastuullisuus strategian ytimessä ottaa molemmat huomioon. Tuote ja tekeminen ovat todisteita merkityksestä ja vastuun ottamisesta tosissaan.

Ennen kuin voi päättää miten vastuullisuutta edistää, on päätettävä millaista tulevaisuutta yritys tai organisaatio haluaa olla luomassa. Yritykset, jotka kykenevät toimintansa reunaehtojen muuttuessa kirkastamaan selkeästi oman merkityksensä ja kykynsä luoda arvoa, tulevat pärjäämään tulevaisuudessa.

Eli siis ne yritykset, jotka pyrkivät luomaan uutta ja kestävämpää liiketoimintaa ja innovaatioita, jotka pelastavat maailman. Sen on kyettävä lukemaan tulevaisuutta, kirkastamaan sen merkitys, tekemään jatkuvaa strategiatyötä ja luotava dialoginen kulttuuri. Ja sen on myös kommunikoimalla luotava merkitys todeksi. Jatkuvalla vuoropuhelulla maailman kanssa. Ne pärjäävät, jotka kaatuvat monimutkaisessa ja muuttuvassa maailmassa koko ajan eteenpäin eivätkä pyllähdä taaksepäin perseelleen.

Pidetään rima siis korkealla.

Jos haluat tiukan ja mielestäni (vaikka vähän jäävi toki olenkin) erinomaisen paketin muuttuvasta maailmasta ja yritysten, yksilöiden ja yhteiskunnan toimintamahdollisuuksista siinä suosittelen viime vuonna julkaistua Elina Kataja-Kiiskin toimittamaa Ellun Kanojen Tuplarytmihäiriö-raporttia.