Vuodessa ehtii ihmeitä: harkKana oppii – ja opettaa yhteisöä

Uusien harkKanojen valinnan lähestyessä nykyinen harkKana Christa-Jemina Korhonen ja HarkKana-ohjelmaa ensimmäistä kertaa vetävä Eveliina Pennanen ruotivat harjoitteluvuoden parhaita oppeja ja kipukohtia.

Väite: Itseohjautuvuus pakottaa sietämään epävarmuutta

CJ: Havahduin muutama viikko sitten koiran kanssa ulkoillessa, kuinka paljon olenkaan oppinut itseohjautuvuudesta tämän vuoden aikana. Jos muuta harkKana-vuodelta en olisi saanut, niin tämä on asia, jossa olen varmasti kehittynyt. Itseohjautuvuus on todella vaativa laji, koska se vaatii jatkuvaa epävarmuuden sietämistä ja helposti ruokkii suorituskeskeisyyttä. Vaikka itseohjautuvuus ei ollut täysin vierasta, yllätyin vuoden alussa siitä, kuinka vahvasti se on Kanalassa läsnä.

Ellun Kanat on hyvin itseohjautuva organisaatio, joka koostuu näkemyksellisistä toimijoista, joilla on vahva halu ja osaaminen toimia organisaation parhaaksi. Kuitenkin, harjoittelijalle se voi aiheuttaa suuriakin haasteita asettua organisaatioon. Vahvassa kulttuurissa, jossa jokainen on tottunut johtamaan itseään, voi aluksi tuntea olonsa hieman eksyneeksi. Mikä on se paikka, missä tuon esille oman näkemykseni tai mikä on se vapaus, jota oikeasti voin käyttää? Keneltä saan apua ja missä on paikkani työyhteisössä? 

Kanalassa harkKanalle itseohjautuvuuden kulttuuri merkitsee paljon itsearviointia muun muassa työtehtävien määrän suhteen. Kun omalle vastuulle jää arvioiminen siitä, riittävätkö tunnit kaikkien työtehtävien ja opintojen tekemiseen, voi helposti ottaa liikaa töitä ja huomata sen vasta jälkikäteen. Positiivista kuitenkin on, että itseohjautuvuus Kanalassa ei tarkoita yksin suossa rämpimistä. Kanalan taistelupariperiaate pitää huolen siitä, että työkaveria autetaan ja apua saa pyydettäessä. Käsi pystyyn -mentaliteetti rohkaisee sanomaan, jos tunnit päivässä tuntuvat loppuvan kesken.

Itsensä johtaminen ja Kanalan hierarkiattomuus puskevat kokeilemaan ja ottamaan vastuuta rohkeammin kuin koskaan

Uskon, että itseohjautuvuus on yksi Ellun Kanojen vahvuuksista. Vuoden aikana on mahdollisuus löytää itsestään uusia vahvuuksia ja kehittää uusia puolia, kanojen tukemana. Harjoittelun aikana olen ymmärtänyt muun muassa sen, miten itse työskentelen tehokkaimmin. Itsensä johtaminen ja Kanalan hierarkiattomuus puskevat kokeilemaan ja ottamaan vastuuta rohkeammin kuin koskaan. Epävarmuuden sietäminen on myös taito, jota tarvitaan muuallakin kuin työelämässä. Kevät varmasti näytti sen monille. 

Eveliina: Meillä Ellun Kanoissa ollaan radikaalin itseohjautuvia, ja se on minusta ehdottomasti sekä haaste että mahdollisuus. Kun perinteisemmän organisaation rakenteita – kuten vakituisia tiimejä  – ei ole, voi olla hankalampi hahmottaa “omaa paikkaa” organisaatiossa. Ymmärrettävästi silloin tuntuu välillä epävarmalta, meistä kaikista. Toisaalta se on minusta myös valtavan hieno mahdollisuus, kun niitä “omia paikkoja”  voi meillä kaikilla olla monta, eikä yhteen siiloon tarvitse lokeroitua. Kaikille itseohjautuva työ, jossa vaikkapa tiimit vaihtuvat projektien mukaan, ei tietenkään sovi. Huomaan itsekin tällaisina epäselvinä maailman myllerryksen aikoina kaipaavani välillä jotakin tosi konkreettista raamia, johon tarttua ja jäädä – jotta edes jokin olisi pysyvää. 

Itseohjautuvassa organisaatiossa tuota raamia saa kuitenkin nikkaroida aika itsenäisesti. Olen samaa mieltä siitä, että parhaimmillaan se on myös loistava tilaisuus oppia ja haastaa itseään. “Joku muu jossain” ei tee minun työstäni merkityksellistä, vaan pääsen rakentamaan merkityksellisyyttä itse, yhdessä työkavereiden ja asiakkaiden kanssa. Parhaimmillaan itseohjautuvuus onkin yhdessäohjautuvuutta. 

Parhaimmillaan itseohjautuvuus onkin yhdessäohjautuvuutta

HarkKana-ohjelman vetäjänä olen jutellut harkKanojen kanssa monta kertaa siitä, että Ellun Kanat ei varmasti ole Suomen helpoin harjoittelupaikka. Meillä  pääsee oppimaan ympäristössä, jossa omaa osastoa, yksikköä tai vakitiimiä ei ole. Ei ole yhtä omaa harjoittelun ohjaajaa, joka jakaa harjoittelijalle kaikki työtehtävät ja auttaa niistä jokaisessa, vaan eri tiimeissä työtehtäviin perehdyttävät ja ohjausta antavat eri ihmiset. Ja tyylejä ja tapoja on monenlaisia. Joku teistä harkKanoista osuvasti totesikin, että on harjoittelun aikana saanut kattavan katsauksen myös erilaisiin johtamis-, projektinhallinta- ja myyntityyleihin ja koonnut siitä rakennuspalikoita oman ammatti-identiteetin kehittämiseen: “Noin minäkin haluan joskus johtaa tiimiä” tai “tuolla tavalla en ainakaan projektinhallintaa tekisi”.

Me HarkKana-ohjelman vetäjät, minä ja Nea Hjelt, tottakai pyrimme luomaan yhdessä kaikkien Kanalan muiden ihmisten kanssa harkKanoille sellaisia kiinnittymisen, pysähtymisen ja arvioinnin paikkoja, joilla  harjoittelusta saisi mahdollisimman paljon irti tässä paikoin aika vauhdikkaassa työyhteisössämme. Kenenkään ei tarvitse osata itseohjautua heti Kanalan aulaan astuttuaan, yhdessähän me näitä hommia opettelemme.

Väite: Aito avoimuus työyhteisössä antaa myös harkKanoille rohkeuden puhua epäkohdista

C: Yksi yllättävämpiä asioita tämän vuoden aikana on ollut Kanalan aitous ja työyhteisön jopa hämmentävän radikaali avoimuus. Kaikki on hyvin -esittäminen, kun pinnan alla todellisuudessa kuohuu, on kitketty Kanalasta. Jos jokin on huonosti tai asiat eivät mene nappiin, siitä pitää ja saa sanoa ääneen. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että Kanalassa valitettaisiin jatkuvasti esimerkiksi siitä, että jollain on huono päivä tai joku on mokannut. Päinvastoin. Ketään ei mollata tai nolata, vaan epäkohdat tuodaan avoimesti esille korjausehdotuksen kera. Ja parasta on se, että täällä osataan nauraa myös omille virheille. Mokille on tehty jopa oma Slack-kanava!

HarkKanan näkökulmasta avoimuus on mahtava ominaisuus, koska se antaa myös mahdollisuuden myöntää, jos jokin asia tai tehtävä on täysin uusi. Jokainen Kanalassa ymmärtää, että me harkKanat olemme täällä oppimassa ja kehittymässä. 

Kuitenkin, kuten varmasti monissa muissakin yrityksissä, ei Kanalassa olla täydellisiä. Korona toi haasteita myös tänne ja nosti esille kipukohtia, kuten sen, että vahvakaan kulttuuri ei siirry sellaisenaan etäaikaan, vaan vaatii yhä yhteistä työstöä ja monenlaisen kokemuksen sovittamista yhteen. Kipukohdistakin on kuitenkin puhuttu avoimesti. Selän takana ei puhuta paskaa, vaikka epävarmuus toisinaan luo ahdistusta. Poikkeuksellista mielestäni kuitenkin on se, että keskusteluun epäkohdista ei oteta mukaan vain johtoryhmää ja vakituisia kanoja, vaan myös harkKanat osallistuvat siihen. Meidän näkemyksemme on ollut yhtä arvokas kuin muidenkin.

E: Avoimuus on minustakin meidän vahvuutemme, mutta aina se ei tosiaankaan ole helppoa. Tänä vuonna me kaikki olemme päässeet seuraamaan läheltä ja läpinäkyvästi, miten koronakriisi pisti miltei koko toimialan aika lailla uuteen uskoon. Yhteen hiileen puhaltaminen on minusta ollut harkKanojen iso ihailtava vahvuus myös koronan keskellä. Kun asioita piti ryhtyä tekemään toisin, moni teistä kysyi heti, miten voisi auttaa uudessa tilanteessa. Sekin on avoimuutta, että uskalletaan heittäytyä rohkeasti tekemään jotakin sellaista, jota ei ole koskaan ennen kokeiltu.

Nyt etätyöaikana olemme kehitelleet vuorovaikutuksen tapoja, joilla avoimuus, keskustelevuus ja yhdessä oppiminen pitäisivät pintansa myös näyttöruuduilla kohdatessamme

Toivon, että pystymme tarjoamaan harkKanoille turvallisen työyhteisön, jossa saa yrittää ja erehtyä. Valmiita mestareita emme etsi, emmekä onneksi ole sellaisia itsekään! Nyt etätyöaikana olemme kehitelleet vuorovaikutuksen tapoja, joilla avoimuus, keskustelevuus ja yhdessä oppiminen pitäisivät pintansa myös näyttöruuduilla kohdatessamme. HarkKanojen  kanssa kokoonnumme säännöllisesti etäkahveille, joilla jutellaan usein tosi suoraan omista fiiliksistä. Saa sanoa, jos on ihan paskaa. Saa sanoa, jos on ihan parasta. Tai saa olla hiljaa ja kuunnella. Ongelmiin ei aina löydy heti ratkaisuja, mutta ehkä joskus myös asioiden yhdessä pallottelu ja yhteinen avautuminen on tärkeämpää. Minusta on tuntunut erityisen lämpöiseltä teiltä harkKanoilta tullut palaute siitä, että meille HarkKana-ohjelman vetäjille uskaltaa kertoa myös harjoitteluun liittyvistä hankalista asioista, epävarmuuksista tai ärsytyksistä. Arvostan teidän harkKanojen asennetta sen suhteen, että vaikeissakin asioissa kissa nostetaan pöydälle, eikä jäädä nurkkiin nurisemaan. Sillä tavalla tehdään muutosta.

Väite: Konfliktointi auttaa ymmärtämään asioiden eri puolet, ja löytämään uusia näkökulmia

C: Konfliktointi, eli asioiden tarkasteleminen eri näkökulmista, reipas kyseenalaistaminen ja haastaminen kaikkien kulmien löytämiseksi, oli aluksi hyvin jännittävää. Koen luonteeltani olevani pikemminkin tarkkailija kuin konfliktoija, varsinkin uusien ihmisten edessä. Siksi harkKana-vuoden alussa häkellyinkin täysin siitä, kuinka paljon meidän harjoittelijoiden näkemystä odotettiin eri tilanteissa. Kaikkea sai ja piti konfliktoida. 

On ollut kuitenkin helpotus huomata, että konfliktointi ei tarkoita Kanalassa sitä, että kaikki ideat täytyy haastaa tai, että uusien ideoiden esittämistä täytyisi pelätä. Kanalan ilmapiiri tukee sitä, että voi heittää mitä hullunkurisempia ja keskeneräisempiä ideoita ilmoille, ja usein joku silti tarttuu niihin. Välillä juuri näistä meidän harjoittelijoiden keskeneräisistä ideoista muodostuu joukon työstössä se timantti, joka esitellään asiakkaalle ja muuttaa jotakin (maailmaa). 

Harjoittelun aikana olen saanut huomata, että harkKanojen tekemisellä on oikeasti suuri merkitys kokonaisuudelle. Emme ole vain taustatekijöitä, jotka eivät näy tai kuulu, ja kirjoittavat hiljaa muikkareita palaverin perällä (vaikka toisinaan sekin on ihan jees). HarkKanojen taustojen erilaisuus ja niiden tuottamat näkemyserojen auttavat myös koko Kanalaa kehittymään. Täällä pääset paitsi itse tuomaan esille omaa näkemystäsi, myös jalostamaan sitä ja löytämään uusia näkemyksiä. Toki hiljaa saa myös olla, mutta kuka maailmaa niin on muuttanut? 

E: Konfliktointi on minustakin välillä vaikeaa ja pelottavaa! Kun joku on esitellyt omasta mielestään vuosisadan timanttisimman ideansa ja kiire koputtelee olkapäälle, voi tuntua hankalalta sanoa, että mitäs jos hiottaisiinkin sitä vielä. Mikähän siinä onkin niin jännittävää! Kokemus kuitenkin on osoittanut, että konfliktointi tuo timantista usein esiin vielä muutaman kirkkaamman pinnan. Siksi meillä kannustetaan tähän, ehdottomasti myös harkKanoja.

Meillä harjoittelijana oppii monen substanssialueen lisäksi varmasti myös sitä, millaista on työskennellä konsulttina hyvin itseohjautuvassa organisaatiossa, jossa kyseenalaistaminen ei ole kenenkään tontille tuppautumista vaan laadukkaan lopputuloksen edellytys

Veikkaan, että perinteisissä organisaatioissa harjoittelussa oppii perinteisempiä asioita ja työskentelytapoja kuin meillä. Meillä harjoittelijana oppii monen substanssialueen lisäksi varmasti myös sitä, millaista on työskennellä konsulttina hyvin itseohjautuvassa organisaatiossa, jossa kyseenalaistaminen ei ole kenenkään tontille tuppautumista vaan laadukkaan lopputuloksen edellytys. Haastamista voi onneksi tehdä monella eri tavalla: kysymällä kysymyksiä, tekemällä ehdotuksia tai kiljumalla, että ei voi olla noin vaan jotenkin muuten! Jokaisella on oma tyylinsä, emmekä varmasti saisi aikaan niin kiinnostavaa muutosta, jos olisimme kaikki aina samaa mieltä kaikesta tai jos kaikki konfliktoisimme samalla tavalla. 

Olemme käyneet hyviä keskusteluja harkKanojen kanssa oppimiskokemuksista tämän vuoden HarkKana-ohjelman kääntyessä loppusuoralle. Jotkut harkKanat ovat löytäneet Kanalan hommissa uusia kiinnostuksen kohteita, joita kohti suunnata tulevissa opinnoissa ja töissä. Jotkut ovat saaneet vahvistusta jo entisestään selkeältä tuntuneelle suunnalleen. Osa on kipuillut sitä, että omaa juttua ei ole löytynyt. Minusta sekin on älyttömän hyvä oppi: pääsin kokeilemaan monenlaista, mutta täytyy kokeilla vielä lisää, että tiedän, mihin haluaisin syventyä. Hienoa on myös se, että omia juttuja voi olla useita, eikä kaikkia tulevaisuuden “juttuja” ole vielä keksittykään. Joillekin isoin oppimiskokemus on ollut se, että tällaisessa organisaatiossa työskentely tai konsultin hommat eivät tunnu itselle luontevilta, ainakaan tässä hetkessä. Myös se on loistava oivallus! Kokeilemalla sekin on selvinnyt, joten rohkaisen kaikkia hyppäämään kokeilemaan myös tällaista rallia. Uteliaisuus kantaa pitkälle.

Ellun Kanat etsii vuodelle 2021 harjoittelijoita: tule rohkeasti haastamaan itseäsi uusien, opettavien tehtävien parissa. Haku käynnissä 11.10. asti. Lue lisää täältä.