Voiko kriisin keskellä vaikuttaa?
Venäjän aloittama hyökkäyssota on kääntänyt koko maailman huomion Ukrainaan, ja syystä. Raaka ja epäoikeutettu sota on laittanut arkemme ylösalaisin sekä arkiset ongelmamme näyttämään pieniltä ja mitättömiltä. Moni kysyy nyt oikeutetusti; onko asioillani väliä, kun toisaalla tapetaan ihmisiä?
Arjen kuuluu pyöriä. Lapset menevät kouluun ja ruokakaupassa on käytävä. Rutiinit ja arki luovat turvallisuutta. Sama pätee myös politiikkaan ja valtionhallintoon. Keskusta kierrätti ministereitä, hyvinvointialueiden toiminnan aloittamista valmistellaan kiivaasti ja eri puolilla valmistaudutaan korkotason nousuun. Hallitus neuvottelee valtion kehyksistä. Koneisto ruksuttaa.
Politiikkaa tehdään aina hetkessä. Isojen muutosten hetkissä isoista muutoksista tulee usein pysyviä.
Usein suurten kriisien myötä politiikan asialista on isossa liikkeessä ja kun mannerlaatat liikkuvat, tapahtuu paljon muutoksia, joihin normaaliolosuhteissa olisi mennyt vuosia. Poliittiset pidäkkeet katoavat. Vihreästä siirtymästä on tullut silmänräpäytyksessä asia, jonka poliitikot haluavat ratkaista nopeasti. Fossiilisista energialähteistä tuli turvallisuuspolitiikkaa Venäjän hirmutekojen myötä. Politiikan asialistat menivät uusiksi.
Koronaviruksen aikaan Euroopan komissio kertoi avoimesti, että se tulee edistämään esimerkiksi vihreän siirtymän Green Deal -ohjelmaa koronapandemian aikana ja käyttämään koronaa osin myös keppihevosena muidenkin strategisten tavoitteiden edistämisessä.
Politiikkaa tehdään aina hetkessä. Isojen muutosten hetkissä isoista muutoksista tulee usein pysyviä.
Yhteiskunnallisten vaikuttajien, olipa kyse yrityksestä tai etujärjestöstä vaikuttamisessa tulee olla nyt erittäin tarkkana. Erilaiset poliittiset ja lainsäädäntöhankkeet siis etenevät tällä hetkellä sodan luomassa tuulensuojassa. Vaihtoehtoisesti epäedullisia lainsäädäntöhankkeita hidastetaan.
Kaikkea tätä tapahtuu siitä huolimatta, että maailman ja median huomio on Ukrainassa.
Edellisen kerran näimme vaikuttajien lamaantuvan tai ajattelevan ettei aika ole oikea vaikuttamiselle koronapandemian alettua.
Tuolloin suuria yrityksiä ja elinkeinoelämän keskusjärjestöjä kuten Elinkeinoelämän keskusliittoa edustava Business Europe vaati koronaan liittymättömien terveys- ja taloushankkeiden pysäyttämistä.
Vastaavankaltaisia toimia nähtiin niin auto- ja lentoalaan sekä maatalouteen ja muovialaan liittyen. Vaikuttamistyötä ei hidastanut etätöihin siirtyminen vaan vaikuttajat oppivat nopeasti käyttämään erilaisia digitaalisia työkaluja etujensa valvomisessa ja tavoitteidensa edistämisessä.
Onko asioillani väliä, kun toisaalla tapetaan ihmisiä?
Kriisi väistämättä muuttaa ympäristöä missä toimimme. Vaikka se tuntuisi banaalilta kolkuttaa ministeriön ovea, jossa pohditaan pakotteita sotarikoksia käyvää maata vastaan, rullaa siellä myös normaali lainsäädäntövalmistelu.
Jos kun vaikutat kriisin keskellä, huomio ainakin seuraavat asiat:
- Tarkista tilanneanalyysi vielä kerran. Toimintaympäristö on muuttunut merkittävästi.
- Herkkyyttä viestiin. Tunnista mistä ihmiset puhuvat.
- Varaudu muutoksiin. Kaaoksen maailmassa on kyettävä muuttumaan omaa suuntaan myös nopeasti.
Kriisien keskellä pitkäjänteistä vaikuttamistyötä tekevät yritykset ja etujärjestöt eivät jää tuleen makaamaan. Oli kriisi kuinka suuri tahansa. Tilannetajua sen sijaan vaaditaan ja ymmärrystä siitä mistä maailmassa ja sen jatkuvassa myllerryksessä on oikein kyse.
Lisää aiheesta Ellun Kanojen Eduskuntavaalit -podcastin tuoreessa jaksossa, jossa Tuomas ja Olli-Pekka pohtivat vaikuttamista sodan keskellä.
