Sijoitusjohtaja Niina Bergring: Vastuullinen sijoittaminen on vaikeaa, elleivät yritykset ala viestiä kvartaaleja pidemmälle

Veritas Eläkevakuutuksen varatoimitusjohtaja Niina Bergringin mukaan vastuullisen sijoittamisen onnistumiseen tarvitaan yrityksiltä nykyistä enemmän kommunikaatiota. “Olemme pääsemässä greenwashingista aidosti vaikuttavaan tekemiseen.”

Sijoitusjohtaja Niina Bergring, olet seurannut vastuullista sijoittamista läheltä jo vuosia. Nyt vastuullisuudesta tuntuvat puhuvan kaikki. Onko tämä vain pienen kuplan totuus: miltä tilanne näyttää sijoittajien näkökulmasta?
–On tapahtunut läpimurto. Tietoisuustalkoot ovat tuottaneet tulosta, ja kriittinen massa on viimein havahtunut. Uskon, että viiden vuoden päästä vastuullisuus on luonnollinen osa jokaisen yrityksen toimintaa. Syy- ja seuraussuhteiden ymmärtäminen johtaa toimintaan: emmehän me tahallisesti halua tehdä pahaa itsellemme ja ympäristöllemme. Tämä on hieno evoluutio, olen optimistinen.

“Vastuullisuudessa vauhti on kiihtynyt, ja terve ymmärrys on lisääntynyt. Ollaan pääsemässä greenwashingista aidosti vaikuttavaan tekemiseen.”

Mikä on yritysten suurin draiveri vastuullisuuteen tällä hetkellä?
–Asiakkaat ovat kiinnostuneita, ja se vaikuttaa jo ostopäätöksiin. Vastuullisuus on kilpailutekijä –  ja tuloksentekijä.

Kuinka paljon raha liikkuu jo pois vastuuttomilta aloilta?
–Isot eläkesijoittajat ottavat vastuullisuustyön todella vakavasti. Esimerkiksi hiili-intensiivisiin kohteisiin ei sijoiteta. Toki tilanne on edelleen se, että jos sellainen on myynnissä, joku vielä ostaa sen – toki vain alhaisemmalla hinnalla.

Hieno askel on kuitenkin se, että ollaan siirrytty pois mekanistisesta screeningistä laaja-alaisempaan vaikutustenkin analyysiin.

Eli?
–Enää ei vain karsita pois esimerkiksi ase- ja tupakkateollisuutta, vaan analysoidaan syvällisemmin kohteita. Näin sijoituspääomia ohjaamalla voidaan vaikuttaa tulevaisuuteen.

Raportointi on pakollinen osuus vastuullisuusviestintää, mutta se on suuren yleisön kannalta varsin näkymätön osa. Entäpä sijoittajien kannalta: viestitäänkö vastuullisuudesta tällä hetkellä riittävästi?
–Sijoittajat tarvitsevat paljon nykyistä enemmän tietoa. Välillä unohdetaan, että mekin olemme vain julkisen tiedon varassa. Vastuullinen sijoittaminen on hurjan vaikeaa, koska jokainen yritys on yksilönsä. Sijoittajat ovat oikeasti ihan helisemässä tämän kanssa. Yritykset ovat vastuussa siitä, että ne kertovat enemmän, eivät vain seuraavan kvartaalin tasolla, vaan oikeasti pitkällä tähtäimellä ja strategisesti. Yritysten on aika leventää ja pidentää horisonttiaan ja myös kertoa siitä.

Mistä pitäisi kertoa enemmän?
–Vastuullisuden viestinnän täytyy kehittyä vielä ihan hirveästi sen suhteen, mitä kaikkea informaatiota sijoittajat saavat. Vielä ollaan aika lapsenkengissä. EU:ssa on paljon lakialoitteita tämän suhteen, ja uudet lait tulevat säätelemään yhä enemmän sitä, mitä kaikkea pitää kommunikoida. Tarvetta on esimerkiksi skenaarioanalyysille. Yrityksen tulisi kommunikoida kaikki oleelliset riskit. Yritykset itsekin hyötyvät siitä, että ne ymmärtävät riskinsä paremmin ja kertovat niistä avoimesti. Vaikuttavuusanalyysista tulee yhä oleellisempi sekä yrityksille että sijoittajille.

Millaista vastuullisuusviestintää sijoittajat kaipaavat toimitusjohtajilta?
–Vastuullisuus on vahvasti toimitusjohtajan vastuulla. Heidän pitäisi ymmärtää, että se on tänä päivänä yksi olennainen kompetenssi, ja jos sitä ei ole, siihen pitäisi kouluttautua. Johtajien pitää osata käydä yrityksen strategiakeskustelua leveämmän ja pidemmän horisontin kautta. Hieno esimerkki on esimerkiksi Neste Oil, jossa on nähty vanhan liiketoiminnan isot riskit. He ovat ymmärtäneet aidosti muutoksen tarpeen.

Pitäisikö puhua yrityksen vastuullisuusstrategiasta vai vastuullisesta yritysstrategiasta? No tietenkin jälkimmäisestä.

Mistä heidän pitäisi puhua julkisuudessa?
–Pitäisikö puhua yrityksen vastuullisuusstrategiasta vai vastuullisesta yritysstrategiasta? No tietenkin jälkimmäisestä. Tämä on juuri se muutos, joka tulee tapahtumaan ja on jo käynnissä vahvasti.

Seuraako greenwashingia vastuullisuuspesu?
–Niin, mitä se sitten voisi olla? Ikea on mielenkiintoinen esimerkki. He ovat tehneet todella hienoja vastuullisuustekoja, mutta jos mietitään isommin ja filosofisemmin, on Ikean purpose vähän kyseenalainen.

Millä tavalla?
–Heidän bisneksensä olisi vastuullista vasta, kun päästäisiin täydelliseen kiertotalouteen. Eli riittävätkö nykyiset askeleet, ja mihin Ikea on matkalla? Ovatko he oikeasti muuttamassa liiketoimintaansa kestävämmäksi?

Pitäisikö kaikki vastuuton toiminta lopettaa?
–Emmehän me voi pysäyttää koko maailmaa kertaheitolla. On epärealistista ajatella, että voisimme tuosta vain lopettaa kaiken vastuuttoman toiminnan. Olisi helppo sanoa idealistisesti, että kukaan ei enää saa ohjata pääomiaan öljy-yhtiöihin, mutta entä jos huomenna ei olisi enää yhtään öljypohjaista tuotetta?  Muutos on tapahduttava, mutta hallitusti.

Miten suomalaisilla yrityksillä menee vastuullisuuden suhteen?
–Pohjoismaat ovat edelläkävijöitä. Suomessakin avoimuudessa ollaan pitkällä, ja vastuullisuusraporttien laatu on hyvä. Täällä yritysten toimintaan vaikuttaa myös se, että yhteiskunnan arvopohja on vastuullisempi. Meillä on luonnollisestikin arvostettu paljon esimerkiksi tasa-arvoa ja hyvinvointia. Ilmastotyössä ja luonnon monimuotoisuuden säilyttämisessä Suomi saa kuitenkin risuja: ne ovat kestämättömällä tolalla.

Miten vastuullista syksyä odotat?
–Kesällä koetut sään ääri-ilmiöt ja niistä seuranneet tuhoisat palot sekä muut ihmisten omassa elämässään kohtaamat aidot ongelmat varmasti lisäävät yleistä tietoisuutta entisestään. Sijoitusmaailmassa puhutaan yhä enemmän vaikuttavuusanalyysistä ja Sustainable Development Goals eli SDG-sijoittamisesta, joka siis vie työtämme kokonaisvaltaisemman ja pidempiaikaisen analyysin suuntaan. Opittavaa on paljon. Valitettavasti on myös tahoja, jotka ottavat askelia taaksepäin ideologisin perustein, eli ristiaallokkoa odotan myös. Mutta toivon, että aina mennään vähintään kaksi askelta eteen ja vain puoli askelta taakse.