Varo, ekonomisti viettelee sinut agendansa taakse

Ekonomistien kysyntä käy kuumana ja heiltä kysytään mielipiteitä lähes kaikesta. Mutta mistä tunnistaa luotettavan ekonomistin?

Talouselämä julkaisi vähän aikaa sitten Suomen parhaisiin taloustoimittajiin lukeutuvan Katja Boxbergin – joka muuten on entinen Ellun Kanojen työntekijä – kirjoittaman todella mielenkiintoisen ja tärkeän artikkelin. Juttu käsitteli yhtä maailman keskeisimmistä ammattikunnista: ekonomisteja. Mainittakoon rehellisyyden nimissä, että kuulun itsekin tähän uljaaseen professioon, toki hyvin vaatimattomana rivijäsenenä.

Talouselämän mukaan ekonomistien kysyntä käy kuumana ja heiltä kysytään mielipiteitä lähes kaikesta. Tämä innostus osoittaa mielestäni kiistatta, että ihmiset tosiaan ovat taloustieteen oppikirjoista tuttuja rationaalisia päätöksentekijöitä.

Ekonomistien näkemyksiä ei siis voi nykyisin välttää, eikä tietysti pidäkään. Jutussa esitettiin kuitenkin aiheellinen kysymys. Missä määrin ekonomistien puolueettomuuteen voi luottaa? Olemmeko objektiivisia vai heijastavatko näkemyksemme vain omaa arvomaailmaamme ja työnantajamme etua?

Kuten jutussa haastatellut ekonomistikollegat tuovat ainakin rivien välissä esiin, mekin olemme eräänlaisia ihmisiä. Emme ole immuuneja viiteryhmiemme vinoumille ja joudumme ajamaan työnantajan etua siinä missä muutkin huomiotalouden palkansaajat.

Ekonomistit eivät siis epäilemättä monen pettymykseksi ole neutraalin asiantuntijatiedon erehtymätön lähde. Kaikkien median kuluttajien ja yhteiskunnalliseen keskusteluun osallistuvien onkin tärkeää osata arvioida ekonomistien puheita kriittisesti ja havainnoida, millä tavoin heidän taustaorganisaatioidensa intressi kuuluu niissä.

Auttaakseni lukijaa tässä vaikeassa tehtävässä olen koonnut pikku oppaan, jossa kuvaan tyhjentävästi millaisia ekonomisteja on olemassa ja miten kunkin ekonomistityypin puheita tulisi arvioida. Opas siis kertoo, kuinka löydät luotettavan ekonomistin!

1. Akateeminen ekonomisti

Akateeminen ekonomisti toimii yliopistolla tutkijan toimessa, esimerkiksi professorina. Akateemiset ekonomistit lienevät kaikkein luotettavin ekonomistilaji.

He perustavat näkemyksensä tutkimukseen. Akateemiset ekonomisti eivät pelkää kertoa tutkimustiedoissa ilmenevistä puutteista, epävarmuuksista ja ristiriitaisuuksista. Tämä tietenkin lisää tiedon luotettavuutta ja monitahoisuutta, mutta saattaa joskus tehdä akateemisista ekonomisteista vähän tylsiä, vaikeatajuisia ja riskiä kaihtavia.

Varovaisuus on kuitenkin tarpeen myös akateemisia ekonomisteja kuunnellessa. Usein suositut akateemiset ekonomistit kommentoivat julkisuudessa myös oman varsinaisen tutkimusalueensa ulkopuolisia kysymyksiä. Tällaisissa tapauksissa tutkijan henkilökohtaiset mielipiteet saattavat joskus hiipiä näkemyksiin.

2. Tutkimuslaitosekonomisti

Tämä ekonomistityyppi on akateemisen ekonomistin läheinen sukulainen.

Suomessa yliopistoilla on vähän tutkimusvirkoja, ja siksi tieteelliset kriteerit täyttävää tutkimustyötä tehdään myös tutkimuslaitoksissa, kuten ay-liikkeen rahoittamassa Laboressa ja Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksessa Etlassa. Myös valtion sektoritutkimuslaitoksissa VATT:ssa ja Lukessa on ekonomisteja.

Yleisesti ottaen tutkimuslaitosekonomisteihin voi suhtautua samalla tavalla kuin heidän akateemisiin kollegoihinsa. Vaikka esimerkiksi Labore ja Etla ovat työmarkkinoiden eri puolien omistamia, kummankin tutkijat tekevät ihan samanlaista tutkimusta ihan samanlaisilla menetelmillä, tulokset eivät riipu rahoittajasta eikä yhteistyö laitosten välillä ole mitenkään harvinaista.

Yleensä siis tutkimuslaitosekonomistien riippumattomuutta ei ole syytä epäillä.

Tutkimuslaitosten johtajien näkemyksissä laitoksen omistajan viesti ja puhujan omat poliittiset tavoitteet saattavat kuitenkin tuoksahtaa rivitutkijaa vahvemmin. Tutkimuslaitoksilla on myös laatueroja, joita häveliäisyyteni estää käsittelemästä tällä kertaa tarkemmin.

3. Etujärjestöekonomisti

Etujärjestöekonomisti työskentelee nimensä mukaisesti järjestössä, usein ay-liikkeen tai työnantajajärjestön palveluksessa. Hyvien etujärjestöekonomistien faktat ovat kunnossa ja heidän esittämiinsä tilastotietoihin, viittauksiin ynnä muihin sellaisiin voi luottaa. Monesti heidän analyysinsäkin ovat kiinnostavia.

Etujärjestöekonomistit ovat kuitenkin osa – usein keskeinen osa – työnantajansa lobbauskoneistoa. Monesti eri etujärjestöjen ekonomistien näkemykset esimerkiksi eri politiikkavaihtoehtojen välillä ovat täysin päinvastaisia. Jotkut heistä siis väistämättä ovat väärässä, epäilemättä tahtomattaan.

4. Virastoekonomisti

Julkisella sektorilla työskentelee paljon ekonomisteja. Heidän tehtäväkenttänsä vaihtelee empiirisiä kilpailuanalyysejä tekevistä Kilpailu- ja kuluttajaviraston ekonomisteista Suomen pankin kautta valtiovarainministeriön kamreereihin. Onkin vaikea luonnehtia tätä kirjavaa joukkoa jotenkin kokonaisuutena.

Uskallan kuitenkin sanoa seuraavaa. Suuri osa julkisen sektorin ekonomisteista on ammattitaitoisia ja luotettavia. Heitä elähdyttävät kansan palvelemiselle omistautuminen ja virkamieseetos. Mutta myös julkisen sektorin organisaatioissa ekonomistit ovat alttiita insitutionalisoitumiselle ja oman talon näkökulman omaksumiselle.

Lisäksi mitä lähempänä poliittista päätöksentekoa virkamiesekonomisti on, sitä hienovaraisemmin hänen näkemyksiään on tulkittava.

5. Pankkiekonomisti

Pankeissa, työeläkeyhtiöissä ja muissa rahoitusalan organisaatiossa työskentelevät ekonomistit ovat julkisuudessa hyvin suosittuja. He kommentoivat usein tiedotusvälineissä rahoitusmarkkinoiden liikkeitä ja kansainvälisen talouden kehitystä.

Pankkiekonomistit eivät tietystikään ole mitään sosialistihippejä, hehän työskentelevät hyperkapitalistisella finanssialalla. Suurin riski heidän kuuntelemisessaan ei kuitenkaan liity piilorandilaisuuteen, vaan pitkästymiseen.

Lähes kaikilla finanssilaitoksilla on asiakkainaan tai muina sidosryhminään kaikenlaisia aatemaailmoja edustavia instituutioita, joten pankkiekonomistit välttävät yleensä ottamasta kantaa vaikeisiin ja mielipiteitä jakaviin – so. kiinnostaviin – talouspolitiikan kysymyksiin.

Lisäksi heidän analyysinsä markkinoiden liikkeistä ovat usein ympäripyöreitä ja muistuttavat kovasti toinen toistaan.

6. Yritysekonomisti

Rahoitusalan ulkopuolisissa yrityksissä työskentelee myös ekonomisteja. Joukko on moninainen. Otan tässä esille vain yhden pienen esimerkin, joka mainittiin myös Talouselämän jutussa.

Isot teknologiajätit ovat viime aikoina palkanneet huippuyliopistojen ekonomisteja. Heidän tehtävänsä on käyttää uusimpia empiirisen taloustieteen menetelmiä yritysten hinnoittelun parantamiseen ja myynnin kehittämiseen.

Toisin sanoen heidän taloustieteellinen osaamisensa on oikeasti hyödyllistä liiketoiminnassa. Tällainen olisi ollut vielä pari vuosikymmentä sitten ennenkuulumatonta.

7. Konsulttiekonomisti

Ekonomistit tekevät monenlaisia konsulttitöitä vaativista ekonometrisista analyyseistä vaikuttajaviestintään. Joukko on kirjava ja siihen kuuluu briljantteja ja vähemmän briljantteja kollegoita.

Yksi yleisin ja rasittavin muoto, jolla konsulttiekonomistit vaikuttavat julkiseen keskusteluun on huonojen vaikutusraporttien tehtailu. Jos olet lukenut jostakin, että jokainen koiravaljakkoharrastukseen sijoitettu veroeuro tuottaa seitsemän euroa tai että kukkiensidonta-ala työllistää välillisesti miljoona henkilöä, olet törmännyt konsulttiekonomistien tekemään raporttiin.

Näissä laskelmissa ei ole yleensä mitään järkeä, mutta niitä on joskus vaikea erottaa ihan oikeista vaikutusarvioinneista.

8. Renegade-ekonomisti

Oman luokkansa muodostavat valtavirran ulkopuoliset, yleensä ankaran antikapitalistiset renegade-ekonomistit. Heitä työskentelee yliopistoissa taloustieteen laitosten ulkopuolella sekä järjestökentällä.

Ryhmän tunnistaa siitä, että he saarnaavat tavanomaisen taloustieteen olevan lähinnä uusliberalistista propagandaa. He vaativat sen korvaamista jollakin aivan toisenlaisella, yleensä rajatonta yltäkylläisyyttä ja tasa-arvoa lupaavalla ajattelulla.

9. Ellun Kanojen ekonomisti

Karismaattinen ja puolueeton luotettavan tiedon lähde, joka arvioi mielellään edistyneempiä kollegoitaan. Jakaa mielellään viisautta myös sinun organisaatiollesi.