Valion Annikka Hurme: Kohut tuntuvat pahalta mutta vievät yritystä eteenpäin
Ei kuukautta ilman kohua. Siltä Valion toimitusjohtajasta Annikka Hurmeesta on välillä tuntunut. Suomen suurinta kuluttajatuotteiden viejää vasta kahdeksan kuukautta johtanut Hurme on saanut huomata, että nopeatempoisessa ja kommunikatiivisessa maailmassa johtaminen on liiketoiminnan lisäksi yhä enemmän myös viestinnän johtamista.
”Yksi suurimpia oivalluksia on ollut se, että viestintä ei ole enää vain viestintäosaston asia. Se on kaikkien valiolaisten asia. Tämän ymmärtäminen muuttaa yrityksen ajattelutapaa olennaisesti.”
Hurmeen mukaan viestinnän rooli Valiossa on radikaalisti erilainen kuin vielä pari vuotta sitten.
”Ennen ajateltiin, että mainonta ja viestintä ovat eri asioita. Sitä rajaa ei enää ole. Lähes kaikki mitä teemme, on viestintää.”
Valio täyttää heinäkuussa 110 vuotta. Hurme myöntää, että perinteisiin luottavassa isossa organisaatiossa muutos yksisuuntaisesta viestinnästä keskustelevuuteen on ollut kivulias.
”Se on oppimista kantapään kautta. Osalle avoimuuteen, sosiaalisuuteen ja uuteen teknologiaan solahtaminen on helppoa, mutta suurimmalle osalle, myös itselleni, se on tiukkaa opettelemista.”
Suurin muutos on koskenut Valion koko markkinointia. Tuotteisiin liittyvän kriisiviestinnän Valio on Hurmeen mukaan aina osannut hoitaa hyvin mutta yrityksen maineeseen liittyvät kolhut ovat olleet vaikeampia.
”Haluamme rakentaa luottamusta avoimuudella. Pyrimme olemaan aktiivisempia, nopeampia ja keskustelevampia.”
Kohut ovat opettaneet yhden olennaisen asian. Ne vievät yritystä eteenpäin.
”Kohut ovat aina raskaita, koska ne vievät valtavasti energiaa. Ei kukaan tykkää kuulla negatiivisia asioita itsestään. Mutta samalla ne ovat valtava mahdollisuus, koska ne pakottavat tarkastelemaan omaa toimintaa kriittisesti ja tekemään asioita paremmin. Ne avaavat uusia polkuja, jotka parhaimmillaan auttavat liiketoimintaa kehittymään.”
Hurme on huomannut, että ongelmatkin asettuvat lopulta oikeisiin mittasuhteisiin kun muistaa, että siellä missä on ihmisiä, on myös keskustelua. Ennen sitä käytiin lounaspöydissä, kahvikutsuilla ja saunan lauteilla, nyt se sama keskustelu on vain julkista.
”Ennen hioimme sanamuotoja, valmistauduimme asioihin hyvissä ajoin ja vastasimme tiedotteisiin, joita olimme lähettäneet. Nyt asiat nousevat esiin meistä riippumatta, halusimme tai emme. Julkisuutta ei voi hallita, mutta omaa toimintaansa voi. Se ei tarkoita kontrolloimista ja sääntöjen laatimista, vaan avoimuutta ja rehellisyyttä. Niin yksinkertaista se on.”