Uteliaisuutta ja toimistohommia
Kanalan toimistohommia pyöritti heinäkuun lopussa kaksi harkKanaa – me allekirjoittaneet. Ensimmäisen työpäivän aikana selvisi, millaiset kaksi viikkoa olisi tulossa: toimistohommia, kesäprojekteja ja kaksi ajattelumaailmaa, jotka eivät tuntuneet sopivan yhteen.
Sosiologi ja kauppatieteilijä päätyivät siis pohtimaan, miten työyhteisöt muodostuvat ja miten niitä kannattaa rakentaa. Organisaation johtamisen näkökulmasta heterogeeniset työyhteisöt ovat alttiimpia sisäisille konflikteille ja siiloutumiselle. Monialaisen työyhteisön jäsenet ovat kuitenkin tutkitusti luovempia ja tyytyväisempiä työhönsä. Erilaisuus edistää tiimien innovatiivista suorituskykyä, eli jos työpaikalla osataan suhtautua toisten työskentelytapoihin ymmärtäväisesti, kaikki voittavat. Erilaisuus työyhteisön sisällä on siis hyvää bisnestä.
Sosiologian näkökulmasta ongelmaa voi tarkastella orgaanisen solidaarisuuden kautta. Orgaaninen solidaarisuus kuvaa modernia maailmaa, jossa eriytynyt työnjako on yhteiskuntaa koossa pitävä voima. Solidaarisuus muodostaa ammattikuntien sisään koheesion, ja ihmiset tarvitsevat muita, koska he suorittavat toisiaan täydentäviä tehtäviä.
“Vältän kauppikselle menemistä, koska koen että sinne pitää erikseen laittautua” – sosiologi
Orgaaninen solidaarisuus kannustaa erikoistumiseen, mikä lisää tekemisen vapautta. Vapaus tarkoittaa oman osaamisen kehittämistä, mahdollisuutta itseohjautuvuuteen sekä luottamusta muiden asiantuntemukseen. Monialaisissa työyhteisöissä täytyykin pitää kirkkaana mielessä, että teemme töitä yhdessä, jotta voimme onnistua yhdessä. Tämä alleviivaa yhteisten, jaettujen merkitysten tärkeyttä omassa työssä.
Herätä uteliaisuutesi
Kaikki työyhteisöt ovat osa laajempaa yhteisöjen verkostoa, joka muodostaa suomalaisen työelämän. Emme siis pääse missään karkuun suomalaisia rakenteita, tapoja toimia tai odotuksia työelämälle. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, ettei kehittämisellä olisi väliä. Jokaisella työpaikalla pitää löytää oikea tapa kommunikoida sisäisesti ja sisältä ulospäin. Ei ole samantekevää miten työpaikan kulttuurin järjestää – jokaisessa tavassa on erilainen viesti arvostuksesta, tärkeysjärjestyksestä ja siitä, kuka on vastuussa.
Ensimmäiset sosiaaliset ryhmät, joihin kuulumme ovat sukupuoli ja etnisyys. Kun lähestymme aikuisuutta, sosiaaliset ryhmät muuttuvat harrastusryhmiksi, työporukoiksi ja perheiksi. Ryhmäjäsenyys pohjautuu modernissa maailmassa yhä useammin kiinnostukselle ja uteliaisuudelle, taipumukselle ottaa selvää ja perehtyä johonkin asiaan. Kanalan toimivuus rakentuu juuri tälle ajatukselle – uteliaisuudelle. Mahdollisuudelle käydä keskustelua vapaasti, omaa näkemystä kehittäen.
Vapauta näkemyksesi
Olimme toimistolla siis kahdestaan eikä Kanalassa ole yhtä oikeaa taustaa, jolla voisi perustella kuuluvansa työyhteisöön. Neljännes porukasta on kauppatieteilijöitä, toinen neljännes valtiotieteilijöitä, kolmas taiteilijoita ja loput todella laajan skaalan edustajia, diplomi-insinöörejä, medianomeja, kemian tohtoriopiskelijoita ja niin edelleen. Teemme kaikki töitä eri tavalla ja emme aina puhu samaa kieltä. Meitä kuitenkin yhdistää halu ymmärtää toista, kuulla toisen sanoma ja kirittää kohti yhteistä onnistumista.
“En vieläkään tiedä varmaksi, mitä eroa on sosiologilla ja sosionomilla” – kauppatieteilijä
Ennen pitkää myös me kaksi huomasimme, että vaikka välillämme oli suuri kulttuurikuilu, täydensimme toistemme vahvuuksia. Kun kauppatieteilijä sai mielestään loistavan idean, sosiologi muistutti laajemmasta näkökulmasta ja pakotti pohtimaan vähän tarkemmin. Kun sosiologi epäröi tekemäänsä ratkaisua, kauppatieteilijä luetteli viisi huonompaa vaihtoehtoa ja kannusti tarttumaan härkää sarvista. Molemmille kolahti, että hankalalta vaikuttanut työkaveri haastoi ja kirkasti ajattelua tasolle, joka ei oman alan opiskelukavereiden kanssa olisi mahdollista. Ei ilkeyttään, vaan jotta voisimme onnistua yhdessä. Meistä tuli taistelupari, ihan huomaamatta.
Parhaiten yritys menestyy, kun työntekijät kokevat voivansa vapaasti sanoittaa näkemyksiään. Ja koska näkemyksiä pitää haastaa, on uteliaisuus muiden eriäviä mielipiteitä kohtaan myös olennaista. Siispä vaikka sosiaalinen ryhmä päivittyy vuosien saatossa päiväkotiryhmästä työyhteisöön, on tietynlainen lapsellisuus tervetullutta. Ei hiekkalaatikollakaan nyökytellä muiden jutuille vaikka on eri mieltä ja väitetä että kamera on pois päältä huonon nettiyhteyden takia.
