Tutkimus: Lähes viidennes työntekijöistä kokee oman työpaikkansa muutoskyvykkyyden huonoksi 

Lähes joka viides suomalainen työntekijä on sitä mieltä, että oman organisaation kyvykkyys muutokseen on joko huono tai erittäin huono. Ristiriita johdon näkemyksen välillä on merkittävä, sillä 76 prosenttia johtajista on sitä mieltä, että oma organisaatio on muutoskykyinen. Asia selvisi Ellun Kanojen T-Medialla teettämästä tutkimuksesta, johon vastasi 50 johtajaa ja 209 työntekijää eri organisaatioista.

Yleisesti ottaen johtajat mieltävät suomalaiset yritykset melko muutoskyvyttömiksi. Johtajista vain 44 prosenttia on sitä mieltä, että yritykset kykenevät hyvin muuttumaan.

”Näkemysero oman ja muiden yritysten muutoskyvykkyyden välillä on merkittävä. Omaa yritystä koskeva optimistisuus vie mahdollisuuden todellisuuden kohtaamiselta ja muutokselta. Johtajan täytyy toki uskoa firmaansa, mutta jos työntekijöille näkyvää todellisuutta ei pysty kohtaamaan, se estää muutoksen. Tässä on herättelyn paikka monille johtajille – entä jos oma firma ei olekaan ihan niin ketterä kuin johtaja on luullut ja toivonut”, sanoo yrityskulttuurin rakentamiseen erikoistuneen Ellun Kanat Konfliktin johtaja Miia Savaspuro.

Toisaalta johtajista lähes puolet (46 %) ja työntekijöistä reilu kolmannes (36 %) katsoo, että suomalaiset yritykset ovat jotain ketteryyden ja jähmeyden väliltä: eivät erityisen muutoskykyisiä mutta eivät erityisen muutoskyvyttömiäkään.

Selvästikään suomalaisia yrityksiä ei koeta muutoksen draivaajina.

”Selvästikään suomalaisia yrityksiä ei koeta muutoksen draivaajina. Ennemminkin ne koetaan peesailijoiksi tai sellaisiksi, jotka mieluummin pysyvät paikoillaan, kuin menevät ketterästi eteenpäin”, Savaspuro sanoo.

Työntekijät kokevat myös, että johdon kanssa on vaikeaa olla eri mieltä. Tutkimukseen osallistuneista työntekijöistä 41 prosenttia on sitä mieltä, että johdon haastaminen on joko vaikeaa tai erittäin vaikeaa. Naiset kokevat eri mieltä olemisen hieman miehiä vaikeampana.

Myös ikä vaikuttaa: nuorille johdon haastaminen on selvästi helpompaa kuin vanhemmille. Esimerkiksi 50–64-vuotiaiden ikäryhmässä lähes puolet vastaajista on sitä mieltä, että johdon kanssa on vaikeaa olla eri mieltä.

Työntekijät kokevat myös, että johdon kanssa on vaikeaa olla eri mieltä.

Tutkimuksessa selvitettiin myös sitä, miten tärkeänä yrityksen missio eli olemassaolon tarkoitus koetaan ja miten se mielletään. Tässä suhteessa johto on varsin yksimielinen: kaikki johtajat ovat sitä mieltä, että vahva ja selkeä missio on yritykselle tärkeä asia. Työntekijöistä taas vahvan olemassaolon tarkoituksen kokee tärkeäksi 81 prosenttia.

Kun vastaajilta kysyttiin perusteluja, miksi he kokevat tietyn yrityksen olemassaolon vahvana, iso osa vastaajista nimesi sen mitä yritys tekee, kuten esimerkiksi tuotteita ja palveluita. Vain harvassa vastauksessa tavoitettiin se, miksi yritys on olemassa.

”Maailman menestyneimpiä yrityksiä, kuten esimerkiksi Googlea, Amazonia tai Starbucksia, yhdistää vahva olemassaolon tarkoitus. Se on selkeästi kommunikoitu ja kaikkien työntekijöiden tiedossa. Usein se liittyy isompaan kontekstiin, kuten vaikkapa tiedon demokratisointiin, kuin siihen konkreettiseen tuotteeseen tai palveluun, jota yritys tarjoaa. Tätä ei ole ymmärretty Suomessa riittävästi hyödyntää, vaikka merkitys on iso niin työntekijöille, asiakkaille kuin sijoittajillekin”, Savaspuro sanoo.

Yritysten muutoskyvykkyyttä kartoittavan tutkimuksen toteutti Ellun Kanojen pyynnöstä T-Media. Tutkimukseen vastasi 50 yritysjohtajaa ja 209 työntekijää eri organisaatioista. Yritysjohdon tiedonkeruu toteutettiin puhelinhaastatteluina 4.–22.9. Vastaajat työskentelivät pääasiassa kuluttajabisneksessä, teknologia-, metsä-, asunto-, terveys-, cleantech- ja rakentamisteollisuudessa sekä pörssiyhtiöissä. Työntekijäkohderyhmän tiedot kerättiin Norstat Oy:n nettipaneelissa 29.–30.8.

Ellun Kanat Konflikti on yrityskulttuurin rakentamiseen ja muutosälykkyyden lisäämiseen keskittyvä liiketoimintayksikkö, joka kuuluu viestintätoimisto Ellun Kanoihin.

LISÄTIETOJA: