Tuli vasemmisto-puhuri, mitä siitä seuraa?

Lyhyesti: Vasemmistopuolueet menestyivät, perussuomalaiset romahti. Kokoomus, vihreät ja keskusta välttivät pahimmat karikot ja ottivat torjuntavoitot. Jukka Manninen pureutuu tuloksiin tarkemmin kuudentoista noston kautta.

Tarkasteluun on valittu kaksi näkökulmaa: se, mitä tulokset merkitsevät tulevaisuuden, erityisesti seuraavien eduskuntavaalien, kannalta kuin se, miltä tilanne näyttää Suomen 20 suurimman kaupungin vinkkelistä katsottuna.

16 nostoa alue- ja kuntavaalien tuloksesta

1. 20 suurinta kaupunkia olivat isossa roolissa. Kuntavaaleissa Helsingistä (620 000 asukasta) Saloon (51 000 asukasta) kertyi yhteensä 1,3 miljoonaa ääntä. Ne edustivat 55 % kaikista äänistä. Vielä vuoden 2004 kuntavaaleissa näissä kaupungeissa annettiin miljoona ääntä (42 % kaikista äänistä). Kasvussa näkyvät kuntaliitokset, mutta taustalla vaikuttaa myös muuttoliike ja väestönkasvu: onhan Helsingistä, Espoosta, Vantaalta, Turusta ja Tampereelta annettujen äänien määrä kasvanut yhteensä 165 000:lla verrattuna vuoteen 2004.

2. Jatkossa näiden kaupunkien painoarvo suomalaisessa politiikassa vain kasvaa. Tilastokeskuksen viime vuonna julkaiseman väestöennusteen mukaan niiden väkiluku rikkoo 3,5 miljoonan asukkaan rajan vuonna 2040. Karkeasti arvioiden vuoden 2041 kuntavaaleissa 20 suurimmasta kaupungista kertyneekin jo 60 prosenttia kaikista äänistä.

3. Poliittinen herruus suurimmissa kaupungeissa on ollut kahden kauppa. 2000-luvulla joko kokoomus tai SDP on ollut suurin neljässätoista kaupungissa. Näissä vaaleissa SDP valtasi itselleen ykköspaikan yhdessätoista kaupungissa jättäen kokoomukselle vain kolme. Viimeksi SDP hallitsi näin montaa kaupunkia vuoden 2000 kuntavaalien jälkeen. Kokoomus oli niskan päällä vuoden 2008 kuntavaalien jälkeen, jolloin se hallitsi kymmentä kaupunkia mukaan lukien jokaista kuutoskaupungeista (Helsinki, Espoo, Tampere, Oulu, Turku ja Vantaa).

4. Kuntavaaleissa SDP jyräsi juuri kaupungeissa. Puolueen äänimäärä kasvoi niistä jokaisessa. Yhteensä niistä kertyi demareille 325 000 ääntä, mikä on 58 % kaikista SDP:n äänistä. Vuosien 2004-2021 kuntavaaleissa keskiarvo on ollut 50 %. Kun demarit keräsivät edellisiin kuntavaaleihin verrattuna 122 000 ääntä lisää, tuli näistä suurimmista kaupungeista 87 000 lisä-ääntä.

5. Voitoillaan SDP sinetöi asemansa johtavana oppositiopuolueena. Puolueen kompurointi presidentinvaaleissa ja eurovaaleissa on taakse jäänyttä elämää. Nyt SDP näyttäytyy muutosvoimana hallituksen politiikalle. Kahden edellisen vaalikauden kokemusten perusteella johtavan oppositiopuolueen asema (katso vihreät 2015-2019 ja kokoomus 2019-2023) lisää eduskuntavaaleissa kannatusta helposti 20-40 prosentilla. SDP:lle tämä tarkoittaisi 22-25 prosentin kannatusta vuoden 2027 eduskuntavaaleista.

6. Kokoomus sai normituloksen… Jos puolueen uskolliset äänestäjät lähtevät uurnille, niin kokoomus saa 520 000 – 540 000 ääntä. Näin on tapahtunut niin eduskuntavaaleissa 2015, kuntavaaleissa 2017, eduskuntavaaleissa 2019 kuin kuntavaaleissa 2021. Näissä kuntavaaleissa kokoomus sai 528 000 ääntä.

7. …mutta takapakit huolestuttavat. Kokoomus menetti pormestarin paikat niin Turussa kuin Tampereella. Puolue on suurin vain kolmessa kaupungissa. Äänimäärä laski kymmenessä kaupungissa. Lisäksi Sdp sai poikkeuksellisesti enemmän ääniä kaupungeista kuin kokoomus (325 000 vs. 318 000). Kokoomuksen äänimäärä 20 suurimmasta kaupungista on kuntavaaleissa nyt laskenut vuodesta 2017.

8. Miten pääministeripuolueelle käy vaalikauden jälkipuoliskolla? Pääministeripuolue menettää yleensä kannatusta seuraavissa vaaleissa. Poikkeuksia on kolme. Kalevi Sorsa 1983, Paavo Lipponen 2003 ja Sanna Marin 2023. Jos kokoomus saisi vuoden 2027 eduskuntavaaleissa liikkeelle vain nuo uskolliset äänestäjänsä, niin puolueen tulos jäisi 17-18 prosenttiin. Tuo olisi  toisinto niin vuoden 2015 (Stubbin johdolla 18,2 %) kuin vuoden 2019 (Orpon johdolla 17,0 %) eduskuntavaaleista. Kumpaakin tulosta edelsi se, että kokoomus oli toinen riitapukareista hallituksessa. Riitely hallituksessa on kryptoniittia kokoomuksen kyvylle puhutella ja houkutella liikkuvia äänestäjiä.

9. Perussuomalaisten tappio johtui ennen kaikkea siitä, että puolue tyri ehdokashankinnan… Edellisiin kuntavaaleihin verrattuna perussuomalaiset menettivät 170 000 ääntä. Ehdokashankinnan epäonnistuminen (ehdokasmäärä tippui 6 000:sta 3 700:ään) selittää suurimman osan puolueen tappioista. Jos ehdokkaita olisi ollut vaikka tuhat enemmän, olisi tappio kutistunut huomattavasti. Toki puolue oli epäsuositumpi kuin aiemmin. Se näkyy ehdokaskohtaisen äänimäärän laskussa. Jytkyn jälkeen keskiarvo on ollut 60-70 ääntä per ehdokas. Nyt ehdokkaat keräsivät 50 ääntä ehdokasta kohden. Jotta puolue olisi päässyt viime kuntavaalien tulokseen, yhden ehdokkaan olisi pitänyt kerätä keskimäärin 96 ääntä. Mahdoton tehtävä.

10.  …mutta puolue hakenee selitystä tappiolle muualta kuin peilistä. Puolueessa tappion syyksi laitettaneen se, että PS joutui kantamaan suurimman vastuun hallituksen talouspolitiikasta, erityisesti tehdyistä leikkauksista, eikä sitä, etteivät puolueen kellokkaat hankkineet ehdokkaita tai sitä, että syystä tai toisesta moni koki mahdottomaksi lähteä ehdokkaaksi puolueen väreissä. Kuntavaalien äänimäärällä puolue saisi eduskuntavaaleissa noin 6 prosentin kannatuksen. Se taas tietäisi karkeasti noin 36 paikan menetystä. Luvassa lienee vähintään puolueen edustajien irtiottoja, kun yksittäiset kansanedustajat yrittävät nostaa profiiliaan varmistaakseen itselleen jatkokauden eduskunnassa.

11. Keskusta hyötyi ääntenlaskun hitaudesta. Vaali-ilta synnyttää vahvoja mielikuvia. Näissä vaaleissa syntyi mielikuva siitä, että Antti Kaikkosen keskusta menestyi. Sen syntyyn vaikutti isosti ääntenlaskun takkuilu. Puolueen tulos ei lopulta ollut kovin kaksinen. Äänimäärä kyllä kasvoi, mutta ei kummassakaan vaalissa alkanut nelosella. Positiivista oli se, että äänisaalis suurista kaupungeista kasvoi. Mutta silti alle kolmannes puolueen äänistä tulee kaupungeista. Keskustan kannatus 20 suurimmassa kaupungissa on alle 10 prosenttia. Keskusta onnistui ottamaan torjuntavoiton demografiasta. Mutta lähivuosina puolueen kannatus kääntyy väistämättä laskuun sen vahvojen tukialueiden väestökehityksen vuoksi, jollei keskusta sitten löydä tietään kaupunkeihin ja kaupunkilaisten sydämiin.

12.  Vasemmistoliitto jatkaa menestyksellisesti kannattajakuntansa vaihtoa. Vuoden 2004 kuntavaaleissa vasemmistoliitto sai joka kymmenen äänen Helsingistä. Näissä vaaleissa Helsingistä tuli jo joka neljäs ääni. Aiemmin vasemmistoliitto oli korpikommunistien ja pienempien teollisuuspaikkakuntien puolue. Nyt peräti 67 % puolueen äänistä tulee suurista kaupungeista. Se on asemoinut itsensä opposition oppositioksi. Jos SDP lupaa kahden viikon hoitotakuuta, vasemmistoliitto nokittaa ja lupaa hoitoon pääsyä viikossa.

13.  Vihreät otti torjuntavoiton. Pahimmat skenaariot eivät toteutuneet. Puolue piti – vielä – vasemmistoliiton takanaan niin Helsingissä, Tampereella kuin Turussa. SDP jäi Espoossa vihreiden taakse. Silti useimmissa suurimmissa kaupungeissa puolueen äänimäärä jatkoi laskuaan. 75 % vihreiden kannatuksesta tulee yhä suurista kaupungeista – ja vasemmistoliitto haastaa sitä yhä vahvemmin sen vahvoilla tukialueilla. Puolueen profiili huutaa selkeyttämistä.

14.  Hylättyjen äänien määrä räjähti. Alue- ja kuntavaaleissa hylättiin yli 125 000 ääntä. Edellisten vaalien vastaava luku oli vajaat 19 000. Hylätyt äänet korostuivat aluevaaleissa, joissa niitä kertyi lähes 84 000. Toivottavaa on, että tapahtuneesta otetaan opiksi vuoden 2029 alue- ja kuntavaaleja varten.

15.  Nämä olivat komparatiivivaalit – jos sitäkään. Kärjistäen, useimmat ehdokkaat olivat kampanjoissaan liikkeellä vain nimellä, naamalla ja numerolla. Sloganit ja vaalilupaukset loistivat poissaolollaan. Nekin, jotka sanoivat jotain, käyttivät lähinnä komparatiivia. Vähän sujuvampaa arkea, vähän turvallisempaa koulua, vähän parempaa hoitoa. Miksi poliitikoilla ja puolueilla tuntuu olevan niin vähän mitään sanottavaa maailmasta ja sen menosta aikana, joka huutaa painavia puheenvuoroja?

16.  Seuraaviin eduskuntavaaleihin on 732 päivää.