Trollitauolle?
Joulukuusikauppa takkuaa. On niin paljon helpompaa ja halvempaa hankkia kestävä ja pestävä muovikuusi vaikkapa Amazonista. Kaiken lisäksi se toimitetaan suoraan kotiovelle jo samana tai seuraavana päivänä. Joulukuusikasvattajien kansallinen järjestö on tilanteesta huolissaan ja kutsuu paikalle Ryan Reynoldsin.
Tässä tapauksessa Reynolds näyttelee Clint Briggsiä vuoden takaisessa jouluelokuvassa/joulumusikaalissa Spirited. Clint on ammattimainen häirikkö, konsultti, jonka tehtävänä on keinoista välittämättä auttaa asiakastaan voittamaan, oli tämä sitten ehdokas presidentinvaaleissa, tähtiurheilija – tai joulukuusikasvattajien liitto. Hänen metodinsa perustuu vastakkainasettelulle.
Clint Briggs ehdottaa strategiaksi muovikuusi-ihmisten julkista syyllistämistä, nolaamista ja paheksumista: ”Ei riitä, että ihmiset pitävät teistä, heidän on inhottava kilpailijoitanne”. Asiantuntijana hän neuvoo hyödyntämään inhoa, sillä inho on vahva tunne, jolla saa viestin läpi. ”Jokainen Facebook-boomeri haluaa aloittaa kulttuurisodan, anne heille vain aihe”.
Clint Briggs valitaan vuoden pelastettavaksi sieluksi.
Spirited on Charles Dickensin Saiturin joulusta sovitettu uudenlainen versio, jonka perusjuoni kuitenkin pysyy ennallaan: menneisyyden, nykyisyyden ja tulevaisuuden kummitukset yrittävät näyillään vakuuttaa yhdelle valitulle ahneelle, itsekkäälle ja ilkeälle ihmiselle, että tämän tulee muuttua. He näyttävät valitulle tämän oman elämän huonoista valinnoista aiheutuvaa tuhoa niin tälle itselleen kuin muillekin. Tässä elokuvaversiossa Will Ferrell esittää nykyisyyden joulun hahmoa, jonka tehtävänä on siis vetää tätä kummitusten joukkuetta kyseisen joulun muutoshankkeessa.
”Siis onko tosiaan niin, että kaikkien murhaajien, raiskaajien ja ryöstelijöiden sijaan juuri minut valittiin kohteeksi”, kysyy Clint.
Kirjassaan The Chaos Machine New York Timesin reportteri ja kolumnisti Max Fisher käy läpi sosiaalista media ja sen aiheuttamaa tuhoa. Kirjan luettuaan tekee mieli polttaa puhelin ja sen kaikki appit, poistua kaikista sosiaalisen median kanavista ja ryhtyä kommunikoimaan faksilla. Tulee selväksi, että niin omaa ihmisyyttään kuin algoritmeja vastaan on hemmetin vaikea taistella. Sosiaalinen media on rakennettu pelaamaan tunteilla, erityisesti pelolla ja vihalla. Sen lisäksi sen erityisvoima liittyy perustarpeeseemme, olemme luonnostamme sosiaalisia, haluamme kuulua johonkin joukkoon.
Kun tämän valjastaa toisen joukkueen vihaamiseen, kuten Clint joulukuusikasvattajien kanssa tekee, on kuin heittäisi bensaa polarisaation takkatuleen.
Fisher kertoo kuinka vuonna 1968 Apinoiden planeetan kuvauksissa lounastauolla ”apinat” kuin huomaamatta alkoivat istua eri pöydissä: ”simpanssit” omissaan ja ”gorillat” omissaan. Psykologian ja kognitiotieteiden apulaisprofessori Yalen yliopistosta, Yarrow Dunham, testaa ennakkoluulojamme mm. jakamalla lapsia kahteen joukkoon antaen toisille vihreät joukkuepaidat ja toisille oranssit joukkuepaidat. Hän toteaa, että saa 90 sekunnissa lapset tekemään toisistaan mitä järkyttävimpiä oletuksia. Joukossa myös ennakkoluulot kukoistavat ja niillä voi pelata, kuten Clint Briggs tietää.
Tosiasiassa Clint Briggsiä parempi muutoskohde olisi ollut kenties Facebookin (Metan) perustaja ja toimitusjohtaja Mark Zuckerberg tai Youtuben omistajan Googlen toimari Sundar Pichai. Jos et usko minua, lue Fisherin kirja The Chaos Machine. Kun muita on kuitenkin vaikea muuttaa, pitänee aloittaa itsestä. Se lienee tämän(kin) joulutarinan opetus.
”Kun muita on kuitenkin vaikea muuttaa, pitänee aloittaa itsestä. Se lienee tämän(kin) joulutarinan opetus.”
Vuonna 2018 ekonomistit pyrkivät määrittämään mikä on se hinta, jolla suostuisimme hiljentämään sosiaalisen median tilimme neljäksi viikoksi. Hinnaksi muodostui 180 dollaria. Ihmiset, jotka näin hiljensivät tilinsä, kokivat enemmän onnellisuutta, vähemmän ahdistusta ja voimakkaampaa tyytyväisyyttä elämäänsä. Kokeen jälkeen he käyttivät vähemmän sosiaalista mediaa kuin aikaisemmin.
Miksi sitten olemme niin kiinnittyneitä puhelimeemme ja sosiaalisen median palveluihin, vaikka tiedämme ja tunnemme, että se ei ainakaan tässä mittakaavassa tee hyvää? Ekonomistit totesivat yksinkertaisesti, että olemme addiktoituneet. Toisin sanoen, meidät on koulutettu käyttäytymään omaa etuamme vastaan. Stanfordin yliopiston professori Anna Lembke kirjoittaa kirjassaan Dopamine Nation, että kuten mikä tahansa addiktio, myös sosiaaliseen mediaan ja puhelimeen liittyvä addiktio vaatii parantuakseen ensin täysraittiutta: neljä viikkoa ilman addiktoivaa ainetta.
Noh, suurin osa meistä ei ole sentään Zuckerberg tai edes Clint Briggs. Riittäisikö vaikka 4 päivää joulutauolla?
Ja mitä Briggsille sitten elokuvassa käy? Kuinka tämä tietoisesti ihmisiä vastakkain asetteleva trolli voi korjata elämänsä ja saada tänä jouluna armon? Taivasjoukot arvioivat etukäteen tämän olevan jo pelastamattomissa. Toisin kuitenkin kävi. Mutta ensin trollin piti kuolla.
Rauhaisaa ja reipasta joulua sopivassa suhteessa somessa tai ilman.
