Temptation Island on peili, josta tirkistelemme itseämme

Temptation Island ei ehkä ole sarja, jonka haluaisimme, mutta se on sarja, jonka ansaitsemme. Se kuvastaa myös suhtautumistamme ilmastokriisiin.

“Odotukset tän illan suhteen on se, et ollaan kovassa kännissä, unohdetaan murheet ja pidetään hauskaa!”

Kolme parikymppistä naista on silminnähden humalassa. Toista viikkoa jatkunut bileputki alkaa näkyä nuorissa ihmisissä. Maksaan kuulemma sattuu, mutta vodkapullo humahtaa helteisessä illassa parempiin suihin. Illan kulku on sama kuin ennenkin, ja sitä seuraa satojentuhansien silmäparien joukko.

Temptation Island Suomi on ohjelmaa esittävän Nelosen mukaan “äärimmäinen deittiohjelma, jossa pariskunnille annetaan tilaisuus testata, kestääkö oma parisuhde vai onko paratiisin kielletty hedelmä sittenkin houkuttelevampi.” Käytännössä kyseessä on juomapeli, jossa pariskunnat yritetään hajottaa mielellään mahdollisimman herkullisen draaman siivittämänä.

Sarjassa joukko pääasiassa työväenluokkaisia nuoria kipataan Thaimaahan ryyppäämään kolmeksi viikoksi. Matkaan lähtee neljä pariskuntaa sekä 20 sinkkua. Parit erotetaan toisistaan. “Naisten saarelle” matkaa neljän varatun naisen lisäksi kymmenen sinkkumiestä, “miesten saarelle” neljän varatun miehen seuraksi kymmenen sinkkunaista. Tuotantotiimi ja sinkut yrittävät saada varatut pettämään toisella saarella olevaa kumppaniaan.

Joka toinen ilta loputon viina virtaa illan bileissä. Joka toinen ilta taas varatut viedään “iltanuotiolle”, jossa heille näytetään tarkoituksellisen vihjailevasti leikattu videokooste kumppanin pahimmista sekoiluista. Sarjan juontaja kääntää veistä haavassa ja esittää johdattelevia kysymyksiä, joiden tavoite on saada varatut kostamaan videolla nähty sekoilu. Kolmen viikon panodokausreissun jälkeen koittaa “viimeinen iltanuotio”, jossa varatut tapaavat toisensa ja päättävät, haluavatko jatkaa enää suhdettaan. Sarjassa ei ole luvassa esimerkiksi rahapalkintoa, tarjolla on vain näkyvyyttä ja ilmainen matka Thaimaahan.

Vastenmielistä? Äärimmäisen. Silti sarja kiinnostaa. Se on 24–45 -vuotiaiden keskuudessa neljänneksi katsotuin tv-ohjelma miltään kanavalta viimeisen kuukauden ajalta. Lokakuussa 2019 sen yksittäinen jakso on ollut Nelosen kahdeksanneksi katsotuin. Jakso tavoitti lähes puoli miljoonaa katsojaa.

Temptation Island peilaa meitä ilmastokriisissä

Temptation Island ei ehkä ole se sarja, jonka haluaisimme, mutta se on todella se sarja, jonka ansaitsemme. Sarja nimittäin on peili yhteiskunnastamme ja etenkin meistä ihmisistä ilmastokriisin maailmassa. Sarjan ihmiset toimivat aivan samoin kuin me, kun jatkamme elämää ja kulutusta totuttuun tyyliin, aivan kuin emme eläisi ihmiskunnan pahimman kriisin aikaa. Kun pöyristymme Temptation Islandilla tapahtuvasta törppöilystä, pöyristymme omasta toiminnastamme. 

Vaikka sarja toimii monella tapaa analogiana, etenkin kolme asiaa siinä liittyy suoraan ilmastonmuutokseen ja toimintaamme kulutusyhteiskunnassa.

Toimintamme ja arvomme ovat ristiriidassa.

Kun parit saapuvat viettelysten saarelle, he vannovat rakkautta ja uskollisuutta toisilleen kameroiden edessä. Ensimmäisen mahdollisuuden tulleen kaikki tämä unohtuu. Lämmin ilma, vähäpukeiset ihmiset, ilmainen viina ja äkillinen sinkkujen suoma huomio saavat varatut unohtamaan elämänsä rakkauden ja vetämään ensimmäisissä bileissä shotteja tuntemattoman ihmisen takapuolen päältä. Kumppaninsa nimen poskeensa maalannut nainen suutelee sinkkumiestä. Maali sotkeutuu vieraan ihmisen hikeen.

Myös me tiedämme, millaiset vaikutukset nykyisellä kulutuskulttuurilla on ilmaston lämpenemiseen. Julkisessa keskustelussa paheksumme halpalentoja ja pikamuotia sekä puhumme lihansyönnin vähentämisestä. Käytännössä lentäminen, liian halpojen vaatteiden ostelu ja lihansyönti eivät ole juuri vähentyneet. Me petämme ilmastoa kulutuskulttuurin kanssa. Tiedämme, mitä tekomme aiheuttavat ja pidämme ilmastonmuutoksen torjuntaa “todella tärkeänä arvona”, mutta se ei vaikuta käytökseemme.

Tyydytämme mielitekomme heti ja suunnittelemme ratkaisevamme siitä syntyvät ongelmat “sitten joskus”.

“Mä aattelen tässä omaa hyvinvointiani. Että se mitä mä tarvitsen ni sen mä sitte hankin”, sanoo yksi varatuista naisista. Nainen on pettänyt toisella saarella olevaa kumppaniaan, koska läheisyydenkaipuu on kasvanut liian kovaksi. Vaikka varatut osallistujat tietävät, että heidän kumppaninsa näkee joka toinen ilta videokoosteen heidän puuhistaan, se ei estä sekoilua. Lähes jokainen varattu puhuu ajasta sarjassa kuplana, jossa toimitaan eri säännöillä kuin kotona. Mutta kuinka helppo saarella tapahtuneet asiat on jättää saarelle? Mitä kertoo ihmisestä, jos tämä ensimmäisen tilaisuuden tulleen pettää lupauksensa? Jos kumppanin tapaamiseen on kolme viikkoa, oikeuttaako näin lyhyt ajallinen välimatka törttöilyn? Pettäminen – vaikka se tapahtuisi tosi-tv:ssä – jättää jäljet suhteeseen. Temptation Islandin osallistujat hakevat tyydytyksen tarpeisiinsa nyt heti, miettimättä millaiset vaikutukset sillä on pitkällä aikavälillä. 

Ilmastokeskustelussa puhutaan 1,5 asteesta ja vuodesta 2050. Vuosi 2050 tuntuu meistä yhtä kaukaiselta, kuin kolmen viikon päässä oleva iltanuotio Temptation Islandilla. Miksi murehtia nyt asioista kolmen vuosikymmenen päähän, jos elämme ennennäkemättömässä yltäkylläisyydessä! Jos meillä on nyt käytössä enemmän ja halvempaa tavaraa kuin koskaan ennen, miksi rajoittaa kulutusta tulevaisuuden takia! Tulevaisuus kuitenkin yllättää meidät housut nilkoissa samoin kuin televisiokamera sinkkutyttöä suutelevan varatun miehen. Nyt tehdyt tai tekemättä jätetyt ilmastotoimet roikkuvat niskassamme vuosikymmenien päästä, eikä niitä silloin enää voi korjata. Ilmastokriisissä ei ole olemassa “sitten joskus”-aikaa. Suhdettamme ilmastoon ei ehdi korjata kuplan puhkeamisen jälkeen.

Syytämme mieluummin ketä tahansa muuta kuin itseämme.

“Jos toinen perseilee ni lähtee iteki perseilemään,“ sanoo kyyneleitä nieleskelevä mies. Ruudulla pyörii video naisten saaren bileistä. Mies katsoo videolta, kuinka hänen kumppaninsa tanssii läheisissä tunnelmissa sinkkumiehen kanssa. Sarjan juontaja esittää miehelle johdattelevia kysymyksiä. Niiden tavoite on saada mies uskomaan, että naisen mielestä pettäminen on ok. Kerta toisensa jälkeen sarjassa toistuu sama kaava. Omia tekoja vähätellään, ja toisen teoista etsitään oikeutusta omalle sekoilulle. Koko tuotantotiimi kannustaa tähän tulkintaan videoiden tarkoitushakuisella leikkaamisella ja johdattelevilla kysymyksillä. Miksi sinun pitäisi toimia kunnolla, kun tuo toinenkaan ei niin tee?

Kun kauhistelet Temppareita, kauhistelet ihmisluontoa

Sama keskustelu toistuu yhteiskunnallisella tasolla. Miksi vähentäisin lihansyöntiä, kun jotkut vegaanit kuitenkin lentävät lentokoneilla? Miksi Suomi välittäisi päästöistään samaan aikaan kun Kiinan kasvava teollisuus on valtava saastuttaja? Me olemme valmiit kääntämään keskustelun mihin tahansa suuntaan, joka oikeuttaa omat valintamme. Me syytämme ketä tahansa, kunhan meidän tekomme voidaan jättää huomiotta. Me hyväksymme minkä tahansa syyn, joka mahdollistaa elintasomme säilymisen ennallaan.

Viimeinen iltanuotio on aina lähempänä kuin arvaamme. Tekojamme tarkkaillaan jatkuvasti ja ne tullaan arvioimaan tulevaisuudessa. Kupla ei ole riittävä syy unohtaa sitä, mikä on meille kaikkein arvokkainta. Me rakastamme ja halveksumme Temptation Islandia, koska rakastamme ja halveksumme itseämme. Sarja on peili, josta katsomme itseämme. Sen näyttämä kuva on epämiellyttävän kirkas ja vastaansanomaton. Kun kauhistelemme sarjassa nähtyjen ihmisten toimintaa, kauhistelemme ihmisluontoa.

“Tällaisia me ihmiset olemme” ei kuitenkaan ole riittävä selitys moraalisen rappion taustalla. Jos tilanteen tiedostaa, siihen pitää puuttua. Meidän ilmastotoimemme ja kulutustapamme ovat aktiivisen valinnan tulosta. Kestääkö suhteemme planeettaan kulutusyhteiskunnan houkutukset?