Tekoälysäädös tulee, mitä se tarkoittaa teidän yrityksellenne?

Europarlamenttivaalit on juuri saatu taputeltua. Yksi yrityksiin merkittävästi vaikuttava europarlamentin säädös on kuitenkin tehnyt tuloaan jo useamman vuoden – ja jäänyt merkittävyyteensä nähden hyvin vähälle huomiolle. Miten EU:n AI Act eli tekoälysäädös vaikuttaa yrityksiin ja organisaatioihin? Olisiko Terminator-elokuvien maailma ollut mahdollinen, jos Skynetiä olisi säädelty?

Tekoälyn sääntely on valtataistelu, joka määrittää maailmantalouden tulevaisuuden suuntaa. Lähes kaikki sääntely on tasapainottelua turvallisuuden, eettisyyden, nopeiden voittojen, dominoinnin ja innovaatioiden välillä. Erityisen merkittävästi tämä tasapainottelu kuitenkin korostuu, kun yritetään säädellä teknologiaa, jonka kehitys on vielä pahasti kesken. Keskeiseksi kysymykseksi nouseekin se, mitkä arvot voittavat sääntelykilpailussa?

EU on historiallisesti kunnostautunut tiukalla sääntelyllä kuluttajansuojan nimissä. Nyt EU saattaa paradoksaalisesti ajaa itsensä nurkkaan tekoälyajan sääntelyssä. EU:n AI Act eli tekoälysäädös on maailman ensimmäinen suuren mittakaavan yritys säädellä tekoälyn käyttöä ihmisten suojaamiseksi ja vastuullisen tekoälyn kehityksen vauhdittamiseksi.

Samalla kun EU haluaa olla vastuullisen tekoälyn mallioppilas, voi sääntely pahimmillaan estää eurooppalaisia yrityksiä hyödyntämästä tekoälyn täyttä potentiaalia. Jos vähemmän säänneltyjen kilpailijoiden talous ottaa tekoälyavusteisesti tuottavuusloikkia eteenpäin, malttaako EU pitää kiinni aatteistaan? Kannattaako se?

Miten tekoälyä säädellään muualla?

Kiina on asettanut tavoitteekseen tulla maailman johtavaksi tekoälymahdiksi. Maa on tehnyt massiivisia investointeja tekoälyyn ja tiedonkeruuseen ja käyttää näitä tietoja tekoälyn perusmalliensa koulutusmateriaalina. Kiina ei ole EU:n lailla sitoutunut yksityisyydensuojaan tai ihmisten pisteyttämisen estämiseen. Tämä ero sääntelyfilosofiassa voi kääntyä Kiinan taloudelliseksi eduksi, sillä se pystyy hyödyntämään tekoälyn tarjoamia mahdollisuuksia tehokkaammin. Toisaalta Kiinan tekoälykehitystä jarruttaa poliittinen sääntely:  Kiinassa kaiken tekoälyllä tuotetun sisällön tulee “edistää sosialistisia arvoja”, eli sisällön on oltava linjassa Kiinan kommunistien puolueen ideologian kanssa.

Samaan aikaan Yhdysvalloissa Piilaakson teknologiajätit ovat osoittaneet merkittävää kiinnostusta ja vaikutusvaltaa lainsäädäntöprosesseihin. Teknologiajättien itse sanalema sääntely edistää kyllä teknologian nopeaa kehitystä, mutta voi myös aiheuttaa riskejä yksityisyydelle, turvallisuudelle ja eettisille standardeille. Sääntely kyllä maistuu, jos sillä voi jarruttaa muiden tekoälykehitystä. Yhdysvalloissa on jo säädetty monia tekoälyteknologiaan liittyviä vientirajoitteita Kiinaan. Yhdysvallat on perustellut teknologian vientirajoituksia Kiinaan useilla syillä, jotka liittyvät kansalliseen turvallisuuteen, ihmisoikeuksiin ja teknologisen ylivallan säilyttämiseen. Perustelut heijastavat laajempia geopoliittisia jännitteitä Yhdysvaltojen ja Kiinan välillä sekä huolta siitä, miten teknologian vapaa siirtyminen voisi vaikuttaa globaaliin valtatasapainoon.

Mitä EU:n AI Act sitten säätelee?

Tekoälysäädös on yritys suojella EU-maiden kansalaisia tekoälyn kehityksen haitallisilta vaikutuksilta sekä varmistaa tekoälyjärjestelmien läpinäkyvyys. Sääntelyssä keskitytäänkin nimenomaan tekoälyn kehittäjiin, ei niinkään sen loppukäyttäjiin. Vaikka yritys ei kehittäisikään tekoälyjä, on kuitenkin kaikkien yritysten hyvä olla tietoisia tekoälysäädöksestä. Tekoälysäädöksen noudattamatta jättämisestä voidaan nimittäin määrätä sakkoja yhtiölle enimmillään 35 miljoonaa euroa tai 7 prosenttia yhtiön liiketoiminnasta noudattamatta jätetystä artiklasta riippuen.

Tekoälysäädös jakaa käytetyt tekoälyjärjestelmät neljään kategoriaan. Kutakin kategoriaa koskevat hieman erilaiset säädökset. Vaikka säädöksessä ei anneta kovin tarkkoja esimerkkejä erilaisista järjestelmistä, tulevat valvottavat järjestelmät ja niiden sääntely olemaan tämän suuntaisia:

• Korkean riskin järjestelmät: Tekoälyjärjestelmät, jotka voivat vaikuttaa merkittävästi ihmisten turvallisuuteen tai perusoikeuksiin (esim. terveydenhuolto, liikenne). Näille järjestelmille asetetaan säädöksillä tiukat vaatimukset.
  

• Rajallisen riskin järjestelmät: Rajallisen riskin järjestelminä pidetään esimerkiksi chatbotteja ja virtuaaliavustajia, suosittelualgoritmeja ja tekoälypohjaisia mainosjärjestelmiä. Järjestelmiltä vaaditaan erityisesti läpinäkyvyyttä, kuten ilmoituksia käyttäjille siitä, että he ovat tekemisissä tekoälyn kanssa.
  

• Vähäisen riskin järjestelmät: Esimerkiksi viihde- ja pelitekoälyjärjestelmät, kuvankäsittelyohjelmistot ja äänikomentoihin perustuvat kotiautomaatiojärjestelmät, joille ei aseteta erityisiä vaatimuksia.

• Kielletyt tekoälyjärjestelmät: Tietyt tekoälysovellukset, kuten ihmisten käyttäytymisen manipulointiin tai haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden hyväksikäyttöön tähtäävät järjestelmät, kielletään kokonaan. Tällaisia ovat esimerkiksi sosiaalisen pisteytyksen järjestemät, manipuloivat tai alitajuntaan vaikuttavat järjestelmät ja tekoälyyn perustuva reaaliaikainen valvonta ja jäljitys.

EU:n tekoälysäädös vaikuttaa suomalaisyrityksiin ja organisaatioihin

Okei, harva suomalaisyritys on ostamassa kiinalaista sosiaalisen pisteytyksen tekoälyjärjestelmää. Tekoälysäädös voi kuitenkin tulla vastaan arkisemmissakin yhteyksissä. 

Yritysten ja organisaatioiden on esimerkiksi koulutettava työntekijöitään tekoälyn käytön ja sääntelyn osalta. Yhä useampien työntekijöiden on oltava tietoisia tekoälyyn liittyvistä riskeistä, käyttörajoituksista ja eettisistä periaatteista. Yritysten on myös varmistettava, että tekoälyjärjestelmien käyttö on läpinäkyvää ja vastuullista. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että käyttäjille ilmoitetaan tekoälyn käytöstä ja sen vaikutuksista. Onko esimerkiksi chatboteissa ja virtuaalisessa aspassa selvä ilmoitus, että asiakas keskustelee tekoälyn kanssa? Entä onko asiakkaille selvää, jos hänen antamiaan tietoja käsitellään tekoälyn avulla?

Tekoälyllä tuotetut sisällöt, kuten kuvat, tekstit ja videot, on jatkossa myös merkittävä selkeästi, jotta käyttäjät tietävät niiden olevan tekoälyn tuottamia. Tämä koskee erityisesti sisältöä, joka voisi olla harhaanjohtavaa tai vaikuttaa käyttäjien päätöksiin.

Tekoälyä käytetään laajalti kohdennetussa markkinoinnissa analysoimaan käyttäjätietoja ja luomaan yksilöllisiä mainoksia. Yritysten on jatkossa varmistettava, että käyttäjät ovat tietoisia siitä, että heidän tietojaan analysoidaan tekoälyn avulla, ja että heille näytettävät mainokset perustuvat tähän analyysiin. Jos markkinointikampanjat hyödyntävät tekoälyä analysoidakseen käyttäjien käyttäytymistä tai kerätäkseen tietoja, on noudatettava GDPR-vaatimuksia ja varmistettava, että käyttäjät antavat suostumuksensa tietojensa käyttöön. Lisäksi on ilmoitettava selkeästi, miten tekoälyä käytetään tietojen käsittelyssä.

Tekoälyn kanssa ei kannata jäädä tuleen makaamaan, vaan kääriä hihat ja ryhtyä selvittämään, miten tekoälysäädös vaikuttaa juuri teidän yrityksenne tai organisaationne toimintaan. Tekoälyllistyvässä maailmassa kukaan ei jää sääntelyn ulkopuolelle – ja se on hyvä, sillä sääntelemätön tekoäly on merkittävä globaali turvallisuusuhka. Terminator-elokuvien tapahtumia ei olisi tapahtunut, jos Skynetiä olisi säädelty.

Sääntely voi tehdä maailmasta toisinaan vähän tylsemmän, mutta ainakin minä elän mieluummin tylsässä maailmassa kuin viritän ansoja itseohjautuville roboteille.