Turvavyö kiinni, luvassa on turbulenssia
Tai mitä tapahtuu, kun tekoäly poistaa kitkan luovuudelta ja vallalta?
Vain vuosi sitten, 30.11.2022, OpenAI:n Sam Altman kirjoitti twiitin, joka kuului kaikessa yksinkertaisuudessaan seuraavasti: “today we launched ChatGPT. try talking with it here: chat.openai.com.”
Siitä on tullut lähtölaukaus hengästyttävälle tekoälyn vuodelle, jonka aikana on nähty myös Altmanin potkut ja paluu. Mutta mitä kaikkea vielä onkaan tulossa?
Kerrataan lyhyesti viime aikojen tekoälylanseerauksia:
-
ChatGPT keräsi lyhyessä ajassa sata miljoonaa käyttäjää. Nyt OpenAI on avannut tilaajille mahdollisuuden promptata itselleen kustomoituja avustajia auttamaan ties missä. Muitakin tekoälysovelluksia tuodaan käyttöömme jatkuvalla syötöllä. Viimeksi Amazon toi markkinoille yrityskäyttöön tarkoitetun Q:n, jonka tarkoituksena on laittaa työ uusiksi.
-
Myös laitepuolella tapahtuu. Apple esitteli kesäkuussa VisionPro-laitteen ja Meta toi markkinoille RayBanin kanssa tehdyt tekoälylasit sekä uudet Oculus-lasit. Yhdistetty todellisuus on siis vahvasti tulossa.
-
Humane-startup esitteli puolestaan tulitikkuaskin kokoisen tekoälyalustan nimeltä Ai Pin, joka mahdollistaa mm. simultaanitulkkauksen ja jota ohjataan pääasiassa äänellä ja eleillä.
Tämän tekoälyn vuoden takana on useita vuosia jatkunut kehitystyö sekä laskentatehon kasvu. Nähdyt läpimurrot ja tuotteet eivät ole syntyneet yhdessä humauksessa. Näkemämme on tulosta siitä kehityksestä, josta Googlen toimitusjohtaja Sundar Pichai kirjoitti lokakuussa 2016 yhtiön blogissa: “But in the next 10 years, we will shift to a world that is AI-first.”
Nykyhetkeä on verrattu 1990-luvun nettihuumaan, joka päättyi 2000-luvun alkupuolella pettymykseen ja krapulaan, mutta muuttui lopulta todella suuriksi muutoksiksi. Muutoksista isoin on se, miten ja millä nopeudella uudet ajatukset leviävät. Informaatio vapautettiin aiemmista kahleista ja se on nykyään helposti kaikkien saatavilla – useimmin vieläpä ilmaiseksi.
Tekoälyn historiaan mahtuu useita takatalvia ja voi olla, että nykyhuuma muuttuu samanlaiseksi krapulaksi kuin dot.com-buumin jälkeen.
Yhtä varmaa on se, että maailma – tälläkin kertaa – muuttuu.
Muutosta ajaa kaksi kehityskulkua
Toisen niistä on kiteyttänyt startup-yrittäjä Cherie Hu: “The friction between having an idea, and manifesting that idea in the form of a creative work, has essentially gone down to zero.”
Luovuuden kitka on poistettu.
Tämä näkyy mm. Googlen omistaman DeepMindin uusissa työkaluissa, jotka muuttavat hyräilyn vaikka saksofonisooloksi tai generoivat sanallisesta kuvauksesta laulua ja soittoa vaikka some-sisältöjen taustamusiikiksi.
Mustafa Suleyman, yksi DeepMindin perustajista, on kiteyttänyt sen toisen muutosvoiman kirjassaan The Coming Wave (2023) seuraavasti: “The cost of actually doing something, taking action, projecting power, will plummet with the next wave.”
Jos internet ja sosiaalinen media demokratisoivat ideoiden kommunikaation antamalla jokaiselle meistä mahdollisuuden puhutella koko maailmaa, niin seuraava aalto – tekoäly yhdessä mm. synteettisen biologian kanssa – demokratisoi toiminnan ja toimeenpanon. Vallan (kyky saada asioita aikaiseksi maailmassa) hinta laskee. 3d-tulostimilla valmistetut aseet kalpenevat autotallissa tuotettujen bioaseiden rinnalla.
Osaammeko ennakoida kaikki muutokset – ja niiden yhteispelin?
Luovuuden kitkan poistumisella ja toimeenpanovallan demokratisoitumisella tulee olemaan merkittäviä vaikutuksia. Ongelma on se, että usein on vaikeaa, ellei mahdotonta, ennakoida kaikkia mahdollisia muutoksia. Entistä vaikeampaa ennustamisesta tekee se, että käynnissä on monia keskinäisvaikuttavia muutoskulkuja yhtäaikaisesti.
Muutama esimerkki. Keväällä 2023 Goldman Sachsin ekonomistit arvioivat, että luova tekoäly johtaa siihen, että 300 miljoonaa työpaikkaa automatisoidaan. Konsulttiyritys Gartner puolestaan arvioi, että tekoälytyökalujen tuoma tuottavuusloikka ja sen myötä syntyvä talouden kasvu johtavat netto 500 miljoonan työpaikan syntymiseen. Näiden arvioiden hurjassa haarukassa kyse on näkökulmasta. Joko katsotaan vain yhtä muutosta tai yritetään ennakoida useiden muutosten yhteispeliä.
Toinen esimerkki liittyy kyvyttömyyteemme nähdä edeltä jälkikäteen ilmiselvältä vaikuttavia kehityskulkuja. Tiedustelupalvelu CIA:n veteraani, mm. kahteen otteeseen vt. johtajana toiminut Michael Morell muisteli kirjassa The Spymasters (2020), että kukaan tiedustelupalvelussa ei ollut ennakoinut sitä, että sosiaalista mediaa voitaisiin käyttää toisten valtioiden toimesta aseena. No, niinpä Venäjä vain käytti somea usuttaakseen amerikkalaisia käymään toistensa kimppuun Yhdysvaltain presidentinvaalien yhteydessä vuonna 2016.
Luovuuden ja toimeenpanon kitkan poistuminen tulee näkymään erilaisten sisältöjen määrän räjähtämisessä. Tämä muutos on totta jo nyt. Amazon joutui tänä syksynä rajoittamaan tekoälyavusteisesti tuotettujen kirjojen myyntiä markkinapaikallaan. Jatkossa kirjailija voi tuoda niitä myyntiin vain kolme päivässä. Linjaus syntyi sen jälkeen, kun luovalla tekoälyllä tuotetut, hinnaltaan kolmanneksen edullisemmat ja sisällöltään kevyet matkaoppaat olivat vyöryneet myyntiin.
Esimakua tulevasta on myös saatu Argentiinan presidentinvaaleissa. Luovalla tekoälyllä on tehtailtu kampanjajulisteita, vaalivideoita ja meemejä – niin ehdokkaita mustamaalaavia kuin heitä palvovia. Osa on kampanjoiden itsensä tekemiä tai niiden hyväksymiä, osassa tekijä jää epäselväksi. Toistaiseksi feikin aineiston pääasiassa erottaa helposti aidosta. Tosin syynä on se, että feikki aineisto (kuten vaikka deepfeikatut elokuvapätkämeemit) tähtää tunteiden herättämiseen eikä faktojen välittämiseen. Slovakian vaaleissa on noussut esiin epäilyksiä aidon kuuloista, mutta väärennetyistä nauhoituksista. Bangladeshin tammikuun 2024 vaaleissa tekoälyllä tuotettu disinformaatio on jo vitsaus.
Raja totuuden ja valheiden välillä hämärtyy entisestään.
Tulevaisuuden hahmottamisen aika on nyt
Tekoälyn poliittisia sovelluksia on monia muitakin. Esille on nostettu mm. ajatus siitä, että jatkossa ruohonjuuriliikkeitä monistetaan napin painalluksella. Toisaalta ehdokkaat voivat jatkossa luoda itsestään kustomoituja tekoälybotteja (tai no, Paavo Väyrynen jo oman bottinsa teki) joiden kanssa mahdolliset äänestäjät voivat käydä keskustelua.
Euroopan parlamentin tietopalvelu on myös pohtinut tekoälyn poliittisia vaikutuksia.
Kansalaisten tiedonsaanti voi parantua, jos tekoäly valjastetaan luomaan tiivistelmiä lakihankkeista tai niistä annetuista lausunnoista. Tekoäly voi parantaa kansalaisten laatimien valitusten tai palautteiden laatua demokratisoiden siten vaikutusmahdollisuuksia. Mustafa Suleyman näkee yhdeksi tekoälyn supervoimista sen, että se voi autttaa luovimaan lupaprosessien läpi, esim. kertomalla mitä hakemuksia pitää jättää ja auttaa täyttämään lomakkeet oikein. Tämä voi lisätä kilpailua ja madaltaa byrokratian kustannuksia.
Edessämme voi siis olla vauras ja valoisa tulevaisuus. Toisaalta lähivuodet voivat tehdä uusista uhista ja vaaroista synkkää todellisuutta. Turbulenssia on luvassa, joten turvavyöt kannattaa laittaa kiinni. Kitkan poistuminen vapauttaa, nopeuttaa ja saattaa aiheuttaa vaaratilanteita. Tarvitsemme paljon ennakkoluulotonta ideointia ja keskustelua siitä, mikä kaikki on mahdollista ja mikä toivottavaa – ja siitä, millaisia kehityskulkuja haluamme välttää.
