Tekoäly tunkeutuu osaksi kaikkea

Nyt saatavilla olevat tekälytyökalut ovat vielä tämän päivän kehruu-jennyjä. Tekoäly voi kuitenkin muuttua teknointoilijoiden visioista uudeksi maailmanjärjestykseksi hyvin nopeasti. Puolet tekoälyasiantuntijoista ennakoi ihmisen kyvyt ohittavan tekoälyn toteutuvan ennen vuotta 2061. Tämä teksti on osa Ellun Kanojen Tekoäly: renessanssi -julkaisusarjaa.

Brittiläisen James Hargreavesin vuonna 1764 keksimää kehruu-jennyä on pidetty yhtenä ensimmäisen teollisen vallankumouksen symboleista. Alkuun Hargreavesin liiketoiminta oli pienimuotoista, mutta lopulta hän alkoi myydä kehruukoneita muillekin. Vuonna 1768 joukko paikallisia kehruutyöläisiä tunkeutui hänen kotiinsa ja – omasta toimeentulostaan huolestuneina – tuhosi siellä olleet koneet. Niiden tuhoaminen ei kuitenkaan pysäyttänyt teknologista kehitystä: Hargreaves muutti toiselle paikkakunnalle ja perusti yhden ensimmäisistä tehtaista.

Tekoälyteknologian osalta elämme samankaltaisessa taitekohdassa. ChatGPT:n ja Midjourneyn kaltaiset tekoälytyökalut ovat meidän aikamme kehruu-jennyjä.

Mediassa on jo ollut tietoja koodareista, jotka tekevät tekoälyn avulla useaa samanaikaista kokopäivätyötä. Saksalaisen valokuvaaja Boris Eldagsenin tekoälyllä luoma valokuva voitti huhtikuussa palkinnon Sony World Photography Awards -kilpailussa.

23-vuotias Snapchat-influensseri Caryn Marjorie on avannut GPT-4:n rajapintaan rakennetun CarynAI-chatbotin omille faneilleen. Dollarin minuuttitaksalla nämä voivat keskustella kloonatun, mutta aidon oloisen digi-Marjorien kanssa. Palvelun ensimmäisen viikon tuotto oli yli 100 000 dollaria. Marjorie odottaa laskuttavansa jatkossa jopa viisi miljoonaa dollaria kuussa.

Uusi teknologia hyödyttää toistaiseksi yksittäisiä edelläkävijöitä, jotka toimivat luovilla aloilla ja tietotyön parissa. Heitä voi hyvällä syyllä kutsua renessanssineroiksi.

Historiassa renessanssi edelsi teollista vallankumousta –  ja niin on käymässä nytkin 

Tekoälyssä ei ole kysymys kehruukoneen kaltaisesta spesifistä teknologiasta, vaan tekoäly on yleiskäyttöinen teknologia (general-purpose technology, GPT). Maailmanhistoriasta on tunnistettu tähän mennessä parisenkymmentä yleiskäyttöistä teknologiaa. ChatGPT:n yhteydessä GPT-lyhenne tarkoittaa kuitenkin eri asiaa – se tulee sanoista generative pre-trained transformer.

Aiemmin kehitettyjä yleiskäyttöisiä teknologioita ovat olleet mm. maanviljely, kirjoittaminen, pyörä, raha, sähkö, polttomoottori, tietokoneet ja internet.

Tekoäly tuleekin näyttämään todellisen merkityksensä vasta, kun erilaiset laitteet ja prosessit tulevat laajasti tekoälyistettyä. Tämä tapahtunee nopeammin kuin esimerkiksi sähköistämisen kanssa aikanaan kävi.

Opimme tuottamaan sähköä brittiläisen Michael Faradayn 1830-luvulla tekemien keksintöjen myötä. Ensimmäinen kaupallinen sähkövoimalaitos käynnistyi kuitenkin vasta lähes puoli vuosisataa myöhemmin. 

Aluksi sähkö valjastettiin valaistukseen. Sen jälkeen kesti vielä monia vuosia ennen kuin tehtaissa siirryttiin höyryvoimasta sähköön. Tehtaiden sähköistämisen jälkeenkään tuotantoprosesseja ei heti osattu optimoida sähkölle. Ajattelua kahlitsivat pitkään vanhat tavat tehdä.

Ajan myötä sähkö yhdistettiin uusiin teknologioihin. Syntyi uusia tuotteita ja uusia mahdollisuuksia. Se tarkoitti vanhan maailman menestyjien kuolemaa. 

Unholaan on jäänyt muun muassa Bostonin jääkuningas Frederic Tudor, joka rakensi 1800-luvulla globaalin imperiumin luonnonjään viennin varaan. Vuonna 1850 Bostonin jäätä vietiin yli satatuhatta tonnia eri puolille maailmaa aina Intiaan asti. 

Luonnonjääbisneksen tappoi amerikkalaisen lääkärin John Gorrien vuonna 1851 patentoima keinojäätä valmistava menetelmä. Lopullinen kuolinisku jääbisnekselle tuli 70 vuotta myöhemmin, kun ensimmäiset kotitalouksille suunnatut jääkaapit tulivat myyntiin. 

Sähköistämisen prosessi on yhä edelleen käynnissä vielä nyt kaksisataa vuotta Faradayn jälkeen. Vaikka skotlantilainen Robert Anderson keksi historian ensimmäisen sähköauton jo 1830-luvulla, sähköistämme liikennettä isossa mittakaavassa vasta nyt. 

Missä ajassa tekoälyllistäminen etenee?

Tekoäly tulee käytännössä jollain aikavälillä osaksi miltei kaikkea teknologiaa. Sen tuleva kehitys riippuu kolmesta tekijästä. 

Ensimmäinen niistä on data. Tekoäly elää ja oppii datasta. Se pitää kouluttaa maailmaan datan avulla. Esimerkiksi ChatGPT / GPT-4:n oppimateriaali oli 45 gigatavua tekstiä – niin kirjoja, artikkeleita kuin nettisivuja.

Dataa voidaan myös luoda ”tyhjästä”. Näin tekee esimerkiksi DeepMindin kehittämä shakkiohjelma AlphaZero. Se pelasi itseään vastaan 44 miljoonaa shakkipeliä yhdeksässä tunnissa. Jo kahden tunnin harjoittelun jälkeen se oli shakissa parempi pelaaja kuin yksikään ihminen.

Toinen tekoälyn kehityksen nopeuteen vaikuttava tekijä on laskentateho. Tekoälylle optimoiduista prosessoreista on tulossa yhä kriittisempää tekonologiaa. Ne vaikuttavat muun muassa tekoälyn kouluttamisen kustannuksiin. Huhtikuussa 2020 tehdyn tutkimuksen mukaan ero uusimpien ja vanhempien sirujen kustannusten välillä voi olla jopa 30-kertainen. Siksi Yhdysvallat haluaa rajoittaa Kiinan mahdollisuuksia saada aivan uusimpia siruja ja niiden valmistamisessa vaadittavaa teknologiaa.

Mutta tärkein yksittäinen tekijä ovat ihmiset. Tarvitaan tekoälyn ja algoritmien huippuosaajia. Mutta tarvitaan myös ihmisiä, jotka osaavat ja kykenevät tekoälyllistämään laitteet ja prosessit tavalla, joka disruptoi vanhan.

Pelkkä teknologia ei riitä

Ensimmäisen teollisen vallankumouksen symboleiksi nousivat kehruu-jenny ja höyryvoima. Sähköä ja polttomoottoria on puolestaan pidetty toisen teollisen vallankumouksen käyttövoimana. Teknologian kehittymisen myötä tuottavuus kasvoi ja elintaso nousi. 

Mutta tuottavuuden kasvun takana oli muutakin kuin teknologisia edistysaskeleita. Tarvittiin myös organisatorinen vallankumous. Sitä johti toisen teollisen vallankumouksen aikana Frederick Winslow Taylor (1856–1915).

Taylorismi, tieteellinen liikkeenjohto, pilkkoi työn tarkasti määrättyihin ja määriteltyihin vaiheisiin. Taylor loi kannuksensa tehostamalla Midvale Steel -yhtiön toiminnan 1880-luvulla. Työntekijämäärä putosi 2 000:sta 1 200:een. Samalla tuotteiden valmistus nopeutui ja hintoja voitiin laskea. 

Taylor toisti saman tempun ainakin paperi-, kuulalaakeri- ja terästehtaassa. Hänen neuvoillaan työntekijämäärää voitiin vähentää vaikka tuotantoa lisättiin.   

Samaa kehityskulkua edusti liukuhihnan ottaminen käyttöön Fordin autotehtailla vuonna 1913. Henkilöauton valmistusaika lyheni muutamasta päivästä 93 minuuttiin ja T-mallin Fordin hinta puolittui lyhyessä ajassa.

Muutokset työpaikoilla olivat isoja. Uudessa työnteon mallissa työntekijä koulutettiin suorittamaan yhtä ja yksinkertaista työvaihetta. Syntyi myös työnjohtajien luokka. Toisaalta yksipuolinen työ myös karkotti vanhoja artesaaneja. Ratkaisu oli niin palkkojen korottaminen kuin työajan lyhentäminen. Kasvanut tuottavuus kattoi tästä aiheutuneet kustannukset. 

Tekoälyaikakaudella tämän päivän tayloristit häärivät työnjohtajien ja koulutettujen ammattilaisten työn kimpussa. Esimerkiksi IBM on ilmoittanut aikovansa vähentää 30 prosenttia yhtiön muuta kuin asiakastyötä tekevien työntekijöiden määrää seuraavien viiden vuoden aikana. 

Valtaosa näistä 7 800 työpaikasta on esimerkiksi henkilöstöhallinnossa. Työtä ja työvaiheita automatisoidaan vielä muuten varsin kapealle tekoälylle.

Toisissa tapauksissa tekoäly tulee ihmisen rinnalle. Hyvä esimerkki tästä on Yhdysvaltain puolustusministeriön tutkimusorganisaatio DARPA, joka kehittää ACE-projektissaan tekoälystä hävittäjälentäjän työparia.

Simuloidussa ympäristössä tekoäly päihittää ihmispilotit jo mennen tullen. Se pystyy lentämään konetta piittaamatta G-voimista ja tekemään hyökkäyksiä, joiden harjoittelu on ilmeisten törmäysriskien johdosta kielletty tavallisessa lentäjäkoulutuksessa.

Mutta ohjaamaan konetta, edes yksinkertaista dronea sisätiloissa, tekoäly ei vielä pysty. Siksi ihmistä tarvitaan yhä ohjaamoon.

On vielä arvoitus, kuinka kauan tilanne säilyy tällaisena. Viime vuonna sadoilta tekoälyasiantuntijoilta kysyttiin, milloin he ennustavat ihmisen älykkyyden ja kyvykkyyden ylittävän tekoälyn mahdolliseksi. Puolet asiantuntijoista ennusti tämän tapahtuvan ennen vuotta 2061. 

Lentäminen on yksi yleiskäyttöisistä teknologioista. Tekoälyn pakottaa meidät kohtaamaan samanlaisia valintoja kuin Wrightin veljesten ensilennon jälkeisinä vuosina 1900-luvun alussa. Riippuu meistä, jalostammeko tulevina vuosina tekoälyä hyvään vai pahaan. Lennämmekö kuuhun vai valjastammeko uuden teknologian massiivisiin ilmapommituksiin – kuten teimme lentämisen kanssa.

Ihmisten käsissä on, minkälainen vallankumous renessanssin jälkeen koittaa.

Kuuntele Tekoäly: renessanssi -podcastsarjamme seitsemäs jakso alta tai tutustu muihin sarjan sisältöihin.