Tänä vuonna tajusin, mikä tekee Slushista nerokkaan

Pienen piirin salaseurasta on kasvanut ilmiö, joka puhuttelee yrityksiä ja ihmisiä Suomessa ja muualla. Mutta viekö kasvu jotain pois Slushin ainutlaatuisuudesta?

“Oot siellä sitten vaan sillai, että vau miten hulluna lasereita.”

Tämänkaltaisilla sanoilla toivotin Slush-ensikertalaiselle elämyksellistä tapahtumaa viikko takaperin.

Jälkeenpäin aloin pohtia omia ajatuksiani: Mitä valtavan isoksi paisunut kasvuyritystapahtuma Slush itseasiassa tällä hetkellä edustaa? Lasereita, savua, pulleita egoja ja ylioptimistisia markkinanäkymiä? Miksi minä puhuin ihailemastani tapahtumasta ja yhteisöstä näin kyyniseen ja ylimieliseen sävyyn? Kuulostan ihan kusipäältä.

Miksi minä puhuin ihailemastani tapahtumasta ja yhteisöstä näin kyyniseen ja ylimieliseen sävyyn? Kuulostan ihan kusipäältä.

Osallistuin Slushiin ensimmäisen kerran vuonna 2013. Silloin tapahtuma järjestettiin Kaapelitehtaalla, ja se oli kasvanut Kaapelin kapasiteettiin nähden ylisuureksi. Kaikki ruokarekat olivat ulkona – ja koko poppoo sijoittajista ja poliitikoista yrittäjiin haukkailivat kevätrulliaan (vietnamilaiset kevätrullat olivat vuonna 2013 ruokamaailman hip & happening) jäätävässä marraskuun meriviimassa Kaapelin sisäpihalla. Kylmyys ei menoa hidastanut! Srirachat pyyhittiin hihaan ja paineltiin sisätiloihin pitchaamaan.

Menin kotiin lumoutuneena. Se oli innostavinta, mitä yritysmaailmalla oli tarjottavana: tuhansia ihmisiä, joilla on lähes sokea usko siihen, että oma yritys tai keksintö pystyy muuttamaan maailmaa. Suomalaiselle luonteenlaadulle ominainen vaatimattomuus loisti poissaolollaan.

Kasvu avaa ovia

Vuonna 2013 Kaapelitehtaalla värjötteli 5000-päinen joukko. Vuonna 2018 Slushiin osallistuu noin 20 000 kävijää. Joukossa on entistä nimekkäämpiä kansainvälisiä sijoittajia, startupeja, suuria yrityksiä ja keitä tahansa, jotka haluavat olla osa yhtä maailman merkittävintä kasvuyritysyhteisöä. Puhumattakaan Slushin ympärille syntyneestä sivutapahtumien ekosysteemistä ja muiden suurkaupunkien Slusheista.

Pienen piirin salaseurasta on kasvanut ilmiö, joka puhuttelee yrityksiä ja ihmisiä Suomessa ja muualla. Kasvu synnyttää soraääniäkin. Viekö Slushin kasvu jotain pois sen ainutlaatuisuudesta?

Fakta on, että iso pääsee paikkoihin, joihin pieni ei pääse. Kasvu ei ole itsetarkoitus, mutta kasvu kiistämättä tarjoaa mahdollisuuksia, joita ei pienemmillä ole.

Fakta on, että iso pääsee paikkoihin, joihin pieni ei pääse. Kasvu ei ole itsetarkoitus, mutta kasvu kiistämättä tarjoaa mahdollisuuksia, joita ei pienemmillä ole. Nämä tosiasiat koskevat Slushin kasvua siinä, missä ne koskevat startup-kasvuakin.

Slush-konkarit Timo Ahopelto ja Moaffak Ahmed avaavat Slushin kasvun tulevaisuutta Helsingin Sanomissa yksiselitteisesti: “Slushin pitää kasvaa ja sitä pystytään kasvattamaan”. Saimme tänä vuonna kiinnostavaa esimakua kasvun avaamista ovista: Slushin kasvatti Supercellin perustama koodauskoulu Hive Helsinki sekä Slushin oma hanke, Slush Academy, ovat erinomaisia esimerkkejä kasvun kasvattamista muskeleista.

Ratkaisuja maailman kimurantteihin ongelmiin

Laserit ovat yhdentekeviä. Slush puhuttelee minua vuonna 2018 yhtä paljon kuin vuonna 2013 yhdestä yksinkertaisesta syystä: Slush osoittaa yritysten voiman ratkoa maailman kimurantteja ongelmia.

Tänä vuonna minua puhutteli etenkin:

1. Terveysteknologia. Terveysstartupit ovat viime vuosina kehittyneet wearables-hypestä ja aktiivisuusrannekkeista kohti sairauksien ennakointia ja niiden hoitoa. Suomalaisen Nightingalen verianalyysi, jonka avulla voidaan analysoida riskiä elintapasairauksiin sekä lukuisat syöpäanalyysit, kuteni korealainen F&D Partners, ovat kiinnostavia esimerkkejä terveydenhuollon murroksesta.
2. Ilmastonmuutos. Ilmastonmuutos on suurin globaaleista haasteista, ja se koskettaa meistä jokaista. Slushissa nähdään useita yrityksiä, joiden olemassaolon ydin kumpuaa ilmastoon liittyvien ongelmien ratkaisemisesta. Minuun vetoaa esimerkiksi Sulapacin pragmaattinen lähestymistapa: Sulapacin materiaalia voidaan käsitellä samoilla tuotantolinjastoilla kuin muovia. Siksi sillä on aito mahdollisuus korvata muovituotteita olemassaolevalla tuotantoinfrastruktuurilla.
3. Tiede. Yliopistot ovat tänä vuonna aiempaa paremmin läsnä Slushissa. Hyvä. Nimittäin maailman vaikeimmat ongelmat eivät ratkea ilman tiedettä. Samalla tiedeinstituutiot osoittavat korvaamattoman tärkeän roolinsa yhteiskunnassa. Helsingin yliopiston Y Science -tapahtuma Slushin kyljessä tarjosi tiedetiimeille mahdollisuuden esitellä aikaansaannoksiaan ja ajatteluaan ennen varsinaista tuotteistusvaihetta. Tapahtumassa ei kuultu mitään höpinää, vaan paitsi tiukkaa tiedeasiaa myös varsin pitkälle mietittyjä kaupallistamisstrategioita.

Yliopistot ovat tänä vuonna aiempaa paremmin läsnä Slushissa. Hyvä. Nimittäin maailman vaikeimmat ongelmat eivät ratkea ilman tiedettä.

Summa summarum: Slush ei ole enää aikoihin ollut salaseura, vuotuinen tapahtuma tai edes tapahtumien ekosysteemi. Siitä on tullut yhteiskunnallisesti merkittävä liike, joka tarjoaa suurelle yleisölle mahdollisuuksia muuttaa maailmaa. Ehkä menetämme ekslusiivisuuden tunteen, mutta mitä sitten?

Minä valitsen muutosmuskelit salaseuran sijaan hetkeäkään empimättä.