Striimaus kyseenalaistaa perinteiset mediavalmennukset – Mitä voisimme oppia Twitchistä?

Johdon media- ja esiintymisvalmennuksissa aplodeerataan edelleen 1900-luvun TV-maneereille sekä mediassa vuosikymmeniä luovineille politiikan konkareille. Olisiko 2020-luvulla kuitenkin aika kääntää katseet vaikkapa miljoonayleisöitä haalineiden Twitch-striimaajien suuntaan?

Striimejä tulvii nyt joka tuutista. Nykyään on normaalia, että niin yritykset kuin lähisukulaisesi rynnistävät live- ja striimausalustoille ja luovat sisältöä pälättämällä reaaliajassa yleisönsä kanssa.

Tubettajilla, tiktokkaajilla ja twitchaajilla onkin hallussaan uuden ajan esiintymisen valmiudet, jotka on happotestattu sadoissa livelähetyksissä. Livelähetykset eivät toki ole esimerkiksi mediataloille mitenkään uusi asia, mutta yritysten tapaa ja keinoja kommunikoida ne monipuolistavat merkittävällä tavalla. 

Tästä muutoksesta huolimatta yritysjohtoa media- ja esiintymisvalmennetaan hyvin usein edelleen 1900-luvun lopun mediaympäristöä ja TV-maneereja noudattaen.

Tässä siis kolme syytä, miksi yrityksesi johdon kannattaisi pohtia esiintymistaitojensa päivittämistä striimausaikaan.

1. Striimaus on tullut jäädäkseen

“Älä huoli. Lähetys kestää vain pari minuuttia.” -menneisyyden valmentajahaamu

YLE ja HS Visio uutisoivat taannoin Amazonin omistavan livesuoratoistopalvelu Twitchin kasvavasta suosiosta Suomessa. Uutisissa toimittajat käsittelevät myös striimausta ammattina ja Twitch-palvelun nopeaa globaalia kasvua. Vuonna 2021 Twitch houkutteli kansainvälisesti keskimäärin lähes kolme miljoonaa samanaikaista katsojaa ruutujen ääreen. 

Alun perin reaaliaikaiseen pelien seuraamiseen keskittynyt palvelu on avannut tiuhaan tahtiin oviaan myös muille “ohjelmaformaateille”, kuten tuntien pituisille keskusteluohjelmille, NSFW eli työpaikalle sopimattomille poreallasfiilistelyille tai vaikkapa rautakauppareissuille. Onpa eräs suomalainen urheiluelämän vaikuttajakin lähettänyt jo tovin omaa ohjelmaansa Twitchissä. 

Siksi en myöskään yllättyisi, jos jokunen vaaliväittely tulevissa eduskuntavaaleissa käytäisiin kyseisessä palvelussa paljon aikaisempaa suuremman yleisön edessä. Mikäli ei puolueiden oman aktiivisuuden, niin viimeistään ulkoparlamentaristisen toiminnan kautta.

2. Unohda vanhat maneerit 

“Laita kravatti.” -menneisyyden valmentajahaamu

Yritysten usko perinteiseen mediavalmennukseen mediatyön pilarina istuu syvässä. Mutta eipä huolestuta. Hyvän esiintyjän perustaidot liukuvat toki myös suoratoistoformaattiin – tosin muutamin ehdoin. 

Mediavalmennus on tuoteperhe, ei sinkkulohkaisu. En väitä, etteikö A-studio olisi edelleen tärkeä yhteiskunnallisen keskustelun foorumi tai ettei toimittajien kohtaamista tule treenata perinteiseen malliin. Kyse on pikemminkin tarpeesta monipuolistaa media- ja esiintymisvalmennuksien palettia ja ymmärrystä siitä, etteivät yksittäiset mediavalmennukset ole apteekin hyllytuote yritysten päivittäin kohtaamaan mediakentän myllerrykseen. 

Striimien katsojat ovat tottuneet viihtymään. Yleisö odottaa vierailta dialogisuutta, huumorintajua ja reaktiokykyä. Myös pukeutumista ja kameran kuvakulmaa kannattaa testata eri näkövinkkeleistä. Pääviestejä toistava pönöttävä jankutus on “buu”, henkilökohtaisuus on “jaa”. Teleprompterin voi senkin jättää hyvissä ajoin pölyttymään.

Henkilökohtaisuus puree. Striimaus haastaa yritysten puhehenkilöt esiintymään hyvin erilaisissa lähetyksissä, kuin mihin he ovat aikaisemmin tottuneet. Tai mihin heitä on yleisimmin valmennettu. Pitkään kestävässä striimissä keskittyminen on koetuksella. Helposti lipsahtava tunnepuhe voi avata viestinnällisiä sudenkuoppia ja aiheuttaa striimin chattiboksin räjähdyksen. Mutta sitähän nykypäivän yleisöt janoavat eniten.

3. Katso, opi ja kopioi poliitikkoa

“Ehdottomasti. Et voi kommentoida tuota kysymystä.” -menneisyyden valmentajahaamu

Yrityksillä on useimmiten selkeät sävelet siitä, ketkä medialle puhuvat. Tästä huolimatta myös johtoryhmää tai avainhenkilöitä koulutetaan median kanssa toimimiseen. Tässä piilee hukattu mahdollisuus, sillä harvan johtoryhmän jäsenen tarvitsee käydä samaa mediatyön mankelia läpi kuin esimerkiksi pörssiyhtiön toimitusjohtajan. 

Paljon tehokkaampaa ajan ja rahan käyttöä olisi monipuolistaa johdon mediavalmennuksien harjoituksia. Eli treenata vaikkapa sitä, kuinka esiintyä vakuuttavasti striimaustapahtumassa tai podcast-lähetyksessä, miten kertoa ikävät uutiset henkilöstölle Teamsissä, mistä IG-liveen ylipäätään pääsee liittymään mukaan tai kuinka kertoa innostava tarina yrityksestänne striimin aikana.

Suuri osa mediatyön ammattilaisista eli poliitikoista on jo pitkään esiintynyt äänestäjilleen livenä erilaisissa kyselytuntiohjelmissa. Tottuneimmat rennolla otteella ja hyvällä menestyksellä. Näin eduskuntavaalien lähestyessä myös yritysjohdon on ajankohtaista pohtia media- ja esiintymisvalmiuksiaan.

Ensi askel voisi olla kutsua kansanedustaja ja Twitch-striimaaja kylään keskustelemaan siitä, kuinka napataan live-lähetyksiin tottuneen yleisön huomio.