Sisäinen viestintä moukaroi siilot ja luo työlle merkityksen

Hyvä sisäinen viestintä nousi tänä keväänä yhdessä hujauksessa yritysten menestystekijäksi, kun ravistelimme tapaamme olla vuorovaikutuksessa. Vasta nyt sisäisen viestinnän merkittävä rooli yrityksen menestyksen kannalta oivalletaan laajasti. Omille ihmisille viestimisestä on vihdoin tullut motivoivaa.

Ikeassa käynnistettiin viime vuonna valtava muutosprosessi, jonka seurauksena koko organisaatio myllättiin uuteen uskoon. Sinä päivänä, kun muutoksista tiedotettiin ensimmäisen kerran, ei Ikea Groupin konsernijohtaja ollut päivän aikana median käytettävissä lainkaan.

Suomen Ikean viestintäjohtaja Kirsi Gotthardt kertoo Leadcast-podcastissa, kuinka konsernijohtaja oli varannut kaiken aikansa työntekijöiden kanssa keskusteluun ja kuunteluun. Tämä seisoi koko päivän Ikean pääkonttorin aulassa ainoana tarkoituksenaan tarjota työntekijöille mahdollisuus tulla heille sopivana hetkenä vapaasti juttelemaan muutoksen herättämistä ajatuksista. Dialogille järjestettiin aikaa. Ei jäänyt viestinnällisesti epäselväksi, ketä priorisoitiin.

Vuorovaikutteisuutta rakentavalla viestinnällä voidaan madaltaa sisäisiä raja-aitoja, rakentaa yhteisöllisyyttä ja kasvattaa työntekijöiden arvostuksen kokemusta

Ikeassa on oivallettu vahvan sisäisen vuorovaikutuksen merkitys organisaation menestymisen, uudistumisen ja hyvinvoinnin edellytyksenä. Vuorovaikutteisuutta rakentavalla viestinnällä voidaan madaltaa sisäisiä raja-aitoja, rakentaa yhteisöllisyyttä ja kasvattaa työntekijöiden arvostuksen kokemusta.

Konsernijohtaja, joka omistaa median näkökökulmasta varmasti yhden Ikean herkullisimmista uutispäivistä täysin oman väkensä kanssa käytäviin käytäväkeskusteluihin, on tajunnut jutun jujun. Sisäisessä viestinnässä on kyse inspiroimisesta ja työntekijöiden tukemisesta heidän työssään.

Se, kuinka yritys luo paikkoja dialogille, vaikuttaa suoraan työntekijöiden tuottavuuteen, motivaatioon ja hyvinvointiin.

Toimiva sisäinen viestintä luo yhteisöllisyyttä sekä ylläpitää ja rakentaa suhteita, eikä se ole ehkä koskaan ollut tärkeämpää kuin nyt.

Asenne sisäiseen viestintään muuttui

Yhdessäkään organisaatiossa ei sisäisen viestinnän roolin pitäisi olla enää vain kanavavalinnoista päättämistä ja yksisuuntaista tiedottamista. Viestinnäntekijät ovat vuosia lehmänhermoisesti kannustaneet kollegoitaan jakamaan tietoa avoimemmin, panostamaan vuorovaikutteisempien toimintatapojen harjoitteluun ja pyrkineet tiivistämään yhteistyötä johdon, HR:n, myynnin, kehitystiimien ja kenttätyötä tekevien kanssa. Tahmeaa on välillä ollut.

Sitten tuli poikkeustila ja muutti kaiken. Monessa työyhteisössä havahduttiin yhtäkkiä siihen, kuinka kriittinen rooli yrityksen menestyksessä sisäisellä viestinnällä on. Tiedon on kuljettava oikea-aikaisesti, tiuhaan, ja viestinnän sävyn on oltava oikeanlainen. Lamppu syttyi. Oivallettiin, kuinka keskeistä on saada viestintäjohtajat mukaan niihin pöytiin, joissa päätökset tehdään ja yrityksen yhteistä suuntaan luodaan. Alkoi tapahtua.

Useista yrityksistä kerrotaan sisäisen viestinnän parantuneet huimasti kevään aikana. Myös monessa sellaisessa yrityksessä, joissa sisäisen viestinnän kehittämiseen on lähdetty takamatkalta, on nyt vauhdilla otettu kokeiluun uusia keinoja pitää omiin ihmisiin yhteyttä. Yhdessä hujauksessa vuorovaikutustaidot ovat nousseet keskeisiksi tekijöiksi yrityksen menestymisessä.  Yrityksissä on ymmärretty tarve viestiä uusilla tavoilla, ja sen hyödyt näkyvät. Mikä ällistyttävintä, asenne uusiin kokeiluihin on muuttunut rytinällä positiivisempaan. Joskus pakko on paras motivaattori.

Kaikilla organisaatiotasoilla vuorovaikutuksen määrä on sinkoutunut nousuun ja siihen liittyviä taitoja ja työkaluja halutaan nyt kehittää. Oma työyhteisö on luvalla pistetty ykköseksi. Sisäiseen viestintään saa panostaa.  

V i h d o i n k i n!

Sisäinen viestintä otti rooliloikan

Jos vielä hetki sitten mielikuvallisesti sisäinen viestintä olikin puhetta kanavavalinnoista eli siitä, missä mitäkin sisältöä julkaistaan, on sisäistä viestintää työkseen tekevien todellinen toimenkuva vihdoin muuttunut näkyväksi. Muutamassa viikossa viestinnän asiantuntijoiden rooli sparraajana ja sisäisenä konsulttina “teknisen toteuttajan” sijaan on ymmärretty laajasti. 

Viestijöiden näkemystä kaivataan nyt siihen, kuinka kriisin keskellä työntekijöille osataan kommunikoida oikealla sävyllä, luottamusta herättäen ja yrityksen arvoja kunnioittaen. Kuinka yhteys työntekijöihin säilytetään poikkeustilasta huolimatta. Kuinka huolehditaan työyhteisön hyvinvoinnista ja siitä, että organisaation toimintakyky säilyy. Oman väen viestintäkyvykkyyksien kasvattamisesta on tullut tärkeä osa viestinnän tehtävää.

Viestijöiden apua pyydetään nyt ja tulevaisuudessa myös aktiivisemmin yhteisen tilannekuvan ja ymmärryksen luomiseksi siitä, mitä tapahtuu nyt ja mihin ollaan matkalla. Tämä edellyttää yrityksiltä kykyä kuunnella ja käydä aitoa dialogia.

Kun johto haluaa saada aikaan muutosta ja luoda yhteistä tahtotilaa, sen tärkein työkalu on kommunikaatio

Kun johto haluaa saada aikaan muutosta ja luoda yhteistä tahtotilaa, sen tärkein työkalu on kommunikaatio. Johtavissa tehtävissä olevat näyttävät esimerkillään, missä yrityksen prioriteetit ovat, ja viestijöiden rooli on rohkeasti auttaa johtoa kehittämään omia vuorovaikutustaitojaan.

Kuten Ellun Kanojen Tuplarytmihäiriö-tulevaisuusraportissa sanotaan, on yritysten kyettävä rakentamaan yrityskulttuuria, joka tukee ihmisten kokemusta hyvästä työstä. Hyvä työ ja merkityksen tunne syntyvät aktiivisesta vuorovaikutuksesta, jonka luomisessa sisäisen viestinnän asiantuntijat ovat organisaation kivijalka ja johto esimerkillään kulttuurin rakentajia.