Rytmihäiriö – kuinka nauttia siitä?
Samalla viikolla taloustieteen professori Bengt Holmström toteaa, että suomalaiset ovat liian turvallisuushakuisia ja korkeimman oikeuden presidentti Pauliine Koskelo penää erityisesti poliitikoilta muutoshalukkuutta. Seuraavalla viikolla kaatuu yhteiskuntasopimus ja päälle tulevat Sanoman yt:t. Pörssi natisee liitoksistaan maailmalla, Ruotsidemokraatit ovat jo naapurin suurin puolue ja Donald Trumpista on kovaa kyytiä tulossa USA:n seuraava presidentti. WTF?, voisi kysyä…
Maailma muuttuu aina, niin isovanhempiemme kuin lastenlastemme aikana. Mutta ei ole liioiteltua todeta, että muutosvauhti on nopeutunut huimasti. Teknologinen kehitys on mullistanut kommunikaation, antanut kommunikaatiovallan käytännössä meille kaikille. Emme tarvitse enää mediaa ja toimittajia tulkitsemaan ilmiöitä, vaan tulkitsemme niitä itse. Maailma on monimutkaistunut eikä bisnes- tai poliittisten päätösten seuraukset ole suoraviivaisia. Asiantuntijatkaan eivät enää ole samaa mieltä mistään. Me taas jakaudumme omiin arvokupliimme huutelemaan milloin mitäkin. Jos joku kritisoi, pakenemme takaisin samanmielistemme kanssa yhteiseen kuplaan oli kyse sitten punaviinihipstereistä tai persukuplasta.
Tämä aika suorastaan huutaa parempaa kommunikaatiota!
Jokainen yritys, poliitikko ja puolue, jokainen päättäjä missä tahansa joutuu miettimään asiat uusiksi. Ei siksi, että teknologia. Vaan siksi, että ihminen.
Yhtäkkiä yksittäinen ihminen pyörittääkin sirkusta. Yritykset ja politiikka ovat tottumattomia tähän vallan uusijakoon. Äänestäjät eivät vaikuta enää vain neljän vuoden välein vaaleissa vaan ihan koko ajan. Asiakkaat ja potentiaaliset asiakkaat vaativat yrityksiltä vuoropuhelua ja läpinäkyvyyttä aivan uudella tasolla. Auktoriteetit ovat pirstaloituneet. Siinä missä joku pitää auktoriteettina ravitsemustieteilijää, toisen auktoriteetti on tuttu, joka iltatöinään toimii personal trainerina. Me saamme tietoa enemmän kuin koskaan, niin paljon kuin haluamme. Myös yritykset saavat big dataansa ja tietävät asiakkaistaan enemmän kuin koskaan ennen.
Tieto ei kuitenkin vielä riitä hyvään lopputulokseen, ymmärrykseen tai liiketoiminnan vauhdittamiseen. Tarvitaan kommunikaatiota. Rytmihäiriö syntyy yritysten ja organisaatioiden ja ihmisten välisestä kommunikaatiokuilusta.
Jokaisen on tehtävä toimintansa ymmärrettäväksi ja altistuttava pelkkien tutkimusten sijaan aidolle vuoropuhelulle. Olit sitten yrittäjä, talousjohtaja, IT-johtaja, toimari, lääkäri tai vaikkapa myyjä. Rytminmuutos vaatii erilaiset työkalut kuin mitä ennen on käytetty, kommunikaation on oltava yrityksen ytimessä ja yrityksen tulee ottaa siitä kaikki tehot irti. Keskusjohtoinen hallintaan perustuva maailma on tullut tiensä päähän ja organisaatioiden on perustettava toimintansa myös aitoon sisäiseen kommunikaatioon hierarkioiden sijaan.
Vaikeaako? Totta hemmetissä! Ja työlästä!
Mutta kuinka monta uutista vielä aiot lukea siitä kuinka yritykset ovat joutuneet kuseen ymmärtämättä maailmassa tapahtunutta muutosta ja kykenemättä muuttamaan omaa toimintaansa vastaamaan maailman ja ihmisen rytmiä? Kuinka monet yt-neuvottelut kestät ilman, että muutoshalukkuus ja -kyky alkavat kiinnostaa, jopa innostaa? Salim Ismael kirjoittaa kirjassaan Exponential Organisations, että ei oikein usko vanhaan maailmaan rakennettujen yritysten pärjäävän tässä maailmassa. Ulkoinen muutos on liian iso ja sisäinen muutos tapahtuu liian hitaasti ja vasta pakon edessä liian myöhään.
Olisiko aika siis nostaa rimaa, pistää juoksukengät jalkaan ja lähteä pinkomaan?
Kirja Rytmihäiriö – Tartu mahdollisuuksiin tai kuole, ilmestyy Talentumin kustantamana marraskuussa. Kirjan voi tilata täältä.
