Pelastaako tekoäly meidät järjettömyyksiltä?

Tekoälyyn erikoistuneen konsultointiyritys Fourkindin senior advisor Atte Jääskeläinen kirjoitti sopivan ohuen kirjan tekoälystä, jotta ihmiset ymmärtäisivät, että ei tässä nyt mistään mahdottoman vaikeasta asiasta ole kyse.

Miksi tekoäly kiinnostaa sinua?

– Olen aina ollut kiinnostunut tulevaisuudesta. Mieleni on siellä, missä muutoksen suunta on – en pidä menneisyydessä märehtimisestä. Minua kiehtovat ennen kaikkea tulevaisuuden positiiviset puolet: mitä ihmiskunta voi vielä saavuttaa ja miten elämä muuttuu paremmaksi.

Miten olet hypännyt tekoälyn pariin?

– Tekoäly siinsi horisontissa jo aikaisemmalla työurallani. Työskentelin pitkään mediassa, jossa teknologian rooli kasvoi jatkuvasti.

Samalla kun journalismi on rypenyt kriisissään, esiin on noussut kysymys siitä, mikä oikeastaan on ihmisille arvokasta.

Samalla kun journalismi on rypenyt kriisissään, esiin on noussut kysymys siitä, mikä oikeastaan on ihmisille arvokasta. Tässä asiassa olen teknologiauskovainen: ihmisiä palvellaan parhaiten tuomalla mahdollisimman paljon tietoa heidän elämästään ja heille tärkeistä asioista.

Tekoäly mahdollistaa tällaisen muutoksen. Kiinnostuin siitä ja yhtäkkiä huomasin olevani järjestämässä esimerkiksi ulkomaisille mediajohtajille opintomatkoja Suomeen. Nyt toimin neuvonantajana tekoälyyn erikoistuneessa konsultointiyrityksessä ja olen tehnyt aiheesta podcast-sarjan ja kirjan.

Väität kirjassasi, että tekoäly voisi poistaa maailmasta järjettömyydet. Mitä tarkoitat järjettömyyksillä?

– Toisin kuin kuvitellaan, ihmisten tekemät päätökset ovat kaikkea muuta kuin järkeviä. Tai jos ne ovat järkeviä, ovat ne sitä sattumalta, eivätkä minkään systemaattisen prosessin tulos.

En silti väitä, että kaikkien päätösten pitäisi olla järkeviä. Päinvastoin, omassa elämässä pitää tehdä paljonkin päätöksiä, jotka perustuvat ennemmin esimerkiksi arvoihin.

Mutta mitä ne järjettömyydet siis ovat?

– Yksi esimerkki on ilmastonmuutos. Myös organisaatioissa saatetaan sitkeästi noudattaa joitakin käytäntöjä, vaikka ne olisivat tutkimusten mukaan kaikkea muuta kuin parhaita mahdollisia.

Algoritmit paljastavat ihmisen toiminnan perimmäisen luonteen.

Tekoäly voi auttaa meitä havaitsemaan paremmin oman toimintamme epärationaalisia piirteitä. Algoritmit paljastavat ihmisen toiminnan perimmäisen luonteen.

Haluammeko me oikeasti havahtua tällaisiin tuloksiin ja avata silmämme?

– Vaikea sanoa, pelastuuko maailma vai ei. Senhän näkee vasta jälkikäteen.

Tekoäly on valtavan suuri työkalu tehostamiselle – hyvässä mielessä. Ihmisillä on nyt kiire saada aikaan paljon asioita, joilla korjataan aiempia virheitämme. Tehokkuutta kannattaa parantaa esimerkiksi energiankulutuksessa ja liikenteessä.

Pelottaako sinua tekoälyssä mikään?

– Ehkä kaikkein eniten pelottaa se, että asiat menevät solmuun, jos ihmiset muuttuvat hysteerisiksi. En silti usko, että koneet ottaisivat vallan ihmisiltä.

On totta, että tekoäly on väärissä käsissä erittäin vaarallinen. Maailmassa on edelleen paljon terrorismia, sotia ja pahuutta, jota on vaikea suomalaisesta näkökulmasta ymmärtää.

Tekoälystä on kirjoitettu paljon. Mikä tässä kirjassa on uutta?

– Tämä kirja seikkailee kapeassa solassa, jonka toisella puolella ovat ne, jotka ovat kiinnostuneita tekniikasta ja uusista ihmeellisistä asioista ja toisella puolella maailmanlopun ennustajat. Siinä välissä tämä kirja viestii sitä, ettei tämä niin mahdottoman ihmeellinen asia ole. Pysytellään kaukana data scientistien termeistä – ja pysytään silti järjissään, vaikkei kaikkea ymmärretä.

Miten määrittelet tekoälyn: mitä se siis tarkoittaa?

– Tiivistetysti se on asiat, jotka ihmiset tunnistavat sekunnissa, esimerkiksi kissat videolta.

Yleisemmällä tasolla tekoäly toistaa tiettyjä malleja tai havaitsee poikkeamia ja pyrkii aina parempiin suorituksiin. Se on tietokonejärjestelmä, joka kykenee sopeutumaan muutoksiin ja reagoimaan annettuun palautteeseen – ja sitä kautta muuttumaan paremmaksi.

Kuulostaa myös täydellisen työntekijän määritelmältä…

– Kyllä, kieltämättä. Eli ei se porukan välkyin, mutta se joka noudattaa pomojen käskyjä orjallisesti. Ja tarvitsee paljon apua ja palautetta.

Sanotaan, että tekoäly vie työpaikat – ja laittaa perinteiset valkokaulustyöläisetkin, kuten lääkärit ja juristitkin, polvilleen. Pelkäämmeko turhia asioita?

– Pohjimmiltaan ajatus palautuu kysymykseen siitä, pelkäämmekö muutosta. Jos sitä pelkää, pelkää myös tekoälyä.

Pohjimmiltaan ajatus palautuu kysymykseen siitä, pelkäämmekö muutosta. Jos sitä pelkää, pelkää myös tekoälyä.

On selvää, että tulevaisuudessa juristit ja lääkäritkin hoitavat hommiaan, koska sairauksia riittää parannettavaksi ja riitoja ratkaistaviksi. Tekoälyn myötä työ siirtyy vain toiseen kohtaan.  

Tekoäly voi tuoda mukanaan positiivisia muutoksia, esimerkiksi vähemmän koulutetuille ihmisille tulee mahdollisuus tehdä vaativampia töitä. Tekoälyllä voi olla myös tasa-arvoistava vaikutus, kun tiettyihin tehtäviin ei tarvita enää koulutusta.

Miten tekoälyn voi opettaa vastuulliseksi?

– Paras tapa on tunnistaa ensin ihmisen vastuuttomuus. Tekoälyä opetetaan aineistolla, joka on ollut ihmisen valitsemaa. Sitten päivitellään, että kone tuottaa moraalisesti arveluttavia tuloksia, vaikka itse aineisto on jo ollut moraalitonta.

Pitää muistaa, että kun koodia tehdään, se on aina ihmisen tekemää työtä.

Miten tekoäly auttaa parhaiten johtajia?

– Lukemattomilla tavoilla. Se auttaa tehostamaan toimintaa ja kehittämään uusia liiketoiminta-alueita mutta antaa myös mahdollisuuksia ymmärtää paremmin ihmisiä, niin asiakkaita kuin työntekijöitäkin.

Tekoälyn tuomat organisaatiokulttuurin muutokset voivat muuttaa johtamisen paradigmaa. Pitää hyväksyä, että ihmiset ovat jatkossa tasa-arvoisempia ja että jokaisen havaintoja tarvitaan pärjäämiseksi. Menestystä ei edistä se, että ihmisten suut suljetaan.

Mistä keskustelemme tekoälyyn liittyen seuraavaksi? Paljasta joku huomisen puheenaihe.

– Uskon, että keskusteluun nousee kaksi suurta asiaa. Tekoäly tulee haastamaan vahvasti ajatuksen siitä, että vain ihminen voi olla luova. Tulemme vielä hämmästymään siitä, miten hyviä tuloksia tulemme saamaan, kun tekoälyä hyödynnetään luovuutta vaativassa työssä.

Toinen iso keskustelu nousee lääketieteessä ja tekoälyn tekemässä diagnosoimisessa. Tulee olemaan haastavaa hyväksyä, että järjestelmä voi luoda niin hyviä tuloksia ilman, että ymmärrämme sitä, miten se on niihin päätynyt.

Mitä tapahtuu huomenna – kun tekoäly poistaa järjettömyydet? (WSOY, Fourkind & Ellun Kanat) ilmestyy 14.2. Se on myynnissä kirjakaupoissa ja kuunneltavissa esimerkiksi BookBeat-palvelussa.