Organisaationne voi olla loistavaa maaperää informaatiovaikuttamiselle

Mietitään hetki mennyttä.

Kesäkuussa 1999 Belgiassa Bornemin koulussa kolmekymmentä 11–13-vuotiasta koululaista oirehti lounaan jälkeen. Jotkut oksensivat. Osa lapsista kiidätettiin tarkkailuun sairaalaan. Heidän epäiltiin sairastuneen juotuaan Coca-Colaa.

Tapaukset levisivät useampaan kouluun. Belgian terveysviranomainen kielsi Coca-Colan myynnin ja myrkytystietokeskukseen tuli 1 400 soittoa. Myös Pohjois-Ranskassa ilmeni tapauksia. Puhuttiin jopa myrkyllisen Coca-Colan aiheuttamasta keskenmenosta.

Coca-Cola joutui vetämään markkinoilta 30 miljoonaa tölkkiä ja pulloa. Ne tuhottiin. Kustannukset olivat yhtiölle nykyrahassa 140 miljoonaa euroa. Liikevaihto laski viisi prosenttia ja pörssikurssi kärsi.

Tutkimuksissa mitään myrkkyä ei löytynyt. Virvoitusjuomasta löytyi hajuhaittaa aiheuttanutta, mutta vaaratonta vetysulfidia. Joidenkin tölkkien pinnoilta löytyi myös jäämiä kuljetuslaatikoihin käytetystä homeenestoaineesta. 

Diagnoosi oli lopulta mass sociogenic illness, MSI. Suomeksi sanottuna joukkohysteria.

Saako yhteiskunnan hajoamaan sisältä päin?

Bornemissa EI ollut kyse informaatiovaikuttamisesta, mutta se toimii hyvänä skenaariona, koska informaatiovaikuttamisella pyritään samanlaisiin vaikutuksiin: joukkohysterian lietsomiseen ja kannustamaan tekoihin, kuten vaikka myrkytyskeskukseen soittamiseen.

Informaatiovaikuttamisen historia on hyvin pitkä.

Ennen Japanin hyökkäystä Pearl Harboriin brittitiedustelu MI6 ujutti amerikkalaisiin sanomalehtiin erilaisia valeuutisia. Operaation tavoitteena oli vahvistaa amerikkalaisten keskuudessa ajatusta siitä, että Yhdysvaltain tulisi liittyä sotaan Natsi-Saksaa vastaan. Valeuutisia syötettiin parhaillaan kahdenkymmenen kappaleen viikkotahtia.

Nykyinen informaatiovaikuttaminen pyrkii hajottamaan yhteiskuntia sisältä päin. Tavoitteena on aiheuttaa hämmennystä sekä lietsoa niin epäluottamusta, vastakkainasettelua kuin pelkoa. Shakin suurmestari Garri Kasparov summasi modernin disinformaation, vanhan propagandan tarkoitukseksi kriittisen ajattelun ja totuuden tukahduttamisen.  

Mutta informaatiovaikuttaminen pyrkii myös käytöksen muuttamiseen ja informaatiovaikuttamista tekevän tahon etuja edistäviin tekoihin.

Näiden syiden vuoksi Venäjä muun muassa perusti Yhdysvalloissa Facebookiin vastakkaisia näkemyksiä kannattavia ryhmiä. Ne järjestivät vuoden 2016 presidentinvaalien alla yhteensä 129 mielenosoitusta. Usein eri mieltä olevat kokoontuivat samaan paikkaan samoihin aikoihin. Tarkoituksena oli provosoida yhteenottoja mielenosoittajien kesken. 

Supervoimat informaatiovaikuttamiselle onkin antanut juuri some. 

Epäluottamusta nopeasti, laajalle – ja suorana lähetyksenä

Bornemin tapahtumat olisivat näyttäytyneet hyvin erilaisilta tänään. Tapahtumia olisi voinut nyt seurata reaaliajassa TikTokissa ja muissa palveluissa. Epäluulo Coca-Colaa kohtaan olisi levinnyt paljon laajemmalle ja paljon nopeammin. Myrkytystietokeskukset eri puolilla maailmaa olisivat ruuhkautuneet.

Vuonna 1999 elettiin kuitenkin vielä matopelimatkapuhelimien, ei älypuhelimien, aikaa. Silloin myös luotettiin auktoriteetteihin ja uutisilla oli portinvartijat, mikä hidasti tapahtumien rytmiä. Nyt misinformaatio (so. vahingossa leviävä väärä tieto) ja disinformaatio (so. tarkoituksella levitetty väärä tieto) leviävät verkossa kulovalkean lailla ja laajalle. 

Informaatiovaikuttaminen on olennainen osa hybridivaikuttamista – tai laaja-alaista vaikuttamista, kuten sitä nykyään Suomen puolustusvoimien doktriinissa kutsutaan. 

Monessako yrityksessä on mietitty niitä tilanteita, joissa ne voisivat joutua informaatiovaikuttamisen kohteeksi tai osaksi sitä?

Moni yritys on varautunut erilaisiin kyberuhkiin (kuten palvelunestohyökkäyksiin, tietomurtoihin tai ransomwareen). Mutta monessako yrityksessä on mietitty niitä tilanteita, joissa ne voisivat joutua informaatiovaikuttamisen kohteeksi tai osaksi sitä?

Riski voi tuntua pieneltä, mutta lauetessaan vaikutukset ovat isoja. Asiaa voi kysyä vaikka Washingtonissa sijaitsevalta Comet Ping Pong-pitserialta, joka demokraattisen puolueen sähköposteihin liittyneen tietomurron jälkeen päätyi osaksi QAnon-salaliittoteoriaa.

Pitserian omistaja ja työntekijät ovat sittemmin joutuneet monenlaisen häirinnän ja jopa tappouhkausten kohteeksi. Aseistautunut 28-vuotias mies esimerkiksi tunkeutui ravintolaan vuonna 2016. Miehen tarkoituksena oli paljastaa kansainvälinen pedofiliarinki, jota pyöritettiin kellarista käsin – kellarista, jota ei ollut olemassa.  

Kyberuhkien torjuminen ja niihin varautuminen edellyttää ohjelmistopäivitysten säntillistä asentamista ja työntekijöiden tietoturvakoulutuksesta huolehtimista.

Mutta miten varautua ja valmistautua informaatiovaikuttamiseen?

Keskeisessä asemassa on luottamus. 

Sidosryhmien luottamus vähentää vaurioita

Luottamustutkija Rachel Botsmanin mukaan luottamus on sitä, että koemme, että meillä on luottavainen suhde tuntemattomaan. Kun tuota luottamusta on tarpeeksi, ei mikään määrä informaatiovaikuttamista onnistu synnyttämään meissä lamaannuttavaa kokemusta riskistä.

Mutta jos luottamus on jo valmiiksi heikkoa, on maaperä joukkohysterialle valmis. 

Bornemista lähteneen joukkohysterian mahdollisti saastuneesta rehusta syntynyt Belgian dioksiiniskandaali, joka johti satojen maatilojen sulkemiseen ja belgialaisen ruoan tuontikieltoihin monissa maissa.

Yritysten on mietittävä yhä enemmän sitä, että miten ne pystyvät herättämään toisissa luottamusta. 

Startup-yritykset joutuvat usein miettimään sitä, miten ne pystyvät auttamaan luottavaisen suhteen syntymistä niiden uusiin, disruptiivisiin tuotteisiin ja palveluihin. Nyt myös muut yritykset joutuvat panostamaan yhä enemmän tällaiseen luottamusmuotoiluun. 

Yritysten on mietittävä yhä enemmän sitä, että miten ne pystyvät herättämään toisissa luottamusta, jotta oma bisnes kestää mahdollisimman pienillä vaurioilla. 

Yritysten on myös tunnistettava se, miten niihin liittyvät riskit kehittyvät ulkoisten tapahtumien johdosta, jotta niillä on herkkyyttä reagoida. Coca-Colalle Belgian ruokaturvallisuutta heikentänyt dioksiiniskandaali oli tällainen katalyytti.

Mutta paras rokote yrityksille informaatiovaikuttamista vastaan on se, että niiden keskeisillä sidosryhmillä on vahva luottamus yritykseen eikä niiden toiminnasta löydy luottamusriskejä.

Käydään läpi informaatiovaikuttamisen tulevaisuuden skenaariot organisaatiollenne!