3 asiaa, jotka kannattaa oppia Petra Ollilta
Kehittymistä ei tapahdu menemättä epämukavuusalueelle, ja Petra Olli, jos kuka, tietää sen.
Tervetuloa painimolskille! Tai ennen sitä, tervetuloa monimutkaiseen maailmaan, jossa syy-seuraussuhteet ovat hämärät ja kompleksiset, tieto on vapaata ja muuttujia on enemmän kuin koskaan. Maailmaan, jossa oma vaikutusvalta muutokseen tuntuu paradoksaalisesti pienemmältä kuin koskaan, vaikka uusien kommunikaatiokanavien kautta käytämme ääntämme enemmän kuin ikinä.
Kun maailma menee sekavaksi ja haasteet tulevat vaikeammiksi, on helppo kääntyä sisäänpäin, valittaa, syyttää muita ja alistua omaan voimattomuuteen. Onneksi meillä on Petra Olli!
Me voimme oppia suomalaiselta huippupainijalta ainakin nämä 3 asiaa:
1. Asenne
Vuosi 2015.
”Vegasissa rupesi jo vähän ärsyttämään, kun ihmiset halusivat vain kuviin sen silmän kanssa.”
Petra Olli tuli suuremman yleisön tietoisuuteen syksyllä 2015, kun hän voitti MM-hopeaa Las Vegasissa. Mutta ei oikeastaan hopeasta vaan asenteesta, jolla hopea voitettiin. Avausottelussa kirgiisialainen Aisuluu Tynybekova iski päänsä Petran silmäkulmaan, eikä silmä enää seuraavana päivänä auennut. Ennen seuraavaa päivää piti kuitenkin vielä painia neljä matsia, vaikka poskipään paukama peitti jo puoliksi koko silmän.
Lihas ei kehity jos ei sitä epämukavasti rasita.
Tiedän kyllä, että sana ”epämukavuusalue” tuottaa monelle, noh, epämukavuutta. Käytän sitä silti, sillä kehittyminen edellyttää jonkinlaista epämukavuusaluetta, henkistä tai fyysistä tavoitteesta riippuen. Lihas ei kehity jos ei sitä epämukavasti rasita. Sama koskee henkistä oppimista ja kehittymistä, innovaatioita ja uutta ajattelua. Mukavuusalue, oma osaamisalue, on helppoa, kaikki sujuu, lopulta jo melkein automaattisesti. Epämukavuusalue on epävarmempaa, lopputulos ei ole ihan varma, jännittää onnistuuko, hävettää kun ei onnistu tai osaa. Mukavuusalueella saa toki pysyä, mutta ei siitä käsin isoja haasteita selätetä oli kyseessä sitten yksilö, yritys tai koko yhteiskunta.
Kompleksisessa maailmassa mukavuusalueesta muodostuu vankila. Loputtomat varmistelut, asiantuntijamietinnöt, seminaarit ja työryhmät eivät näennäisessä turvallisuudessaan korvaa sitä, että kokeillaan, mokataan, korjataan, opitaan ja kehitytään. Rohkeutta ei ole mennä mukavuusalueella jonnekin, jonka lopputuloksesta on varma.
Rohkeutta on mennä epämukavuusalueelle vaikka ei ole lainkaan varma onnistumisesta. Vaikka tulee mustelmia.
2. Asenne
Vuosi 2016.
”Ei v***u tällä tasolla”
Vuosi 2016, Rion olympialaiset, joissa Petra Olli on isoimpia mitalitoiveita. Mutta kisamatkasta tuli iso pettymys: tappio tuli jo toisella kierroksella, vastassa muuten samainen Aisuluu Tynybekova, jonka kanssa päitä iskettiin yhteen vuonna 2015. Tynybekova voitti nyt murskalukemin.
Petra Olli oli armoton itselleen. Nimenomaan itselleen. Voittoa lähdettiin hakemaan, ei hyvää fiilistä, ei kisakokemusta, ei parasta mitä itse voi tehdä vaan voittoa. Vaatii valtavaa sisäistä rohkeutta ja rehellisyyttä katsoa epäonnistumisen hetkellä peiliin. Ei syyttää valmentajaa, kisajärjestelyjä tai heikkoa polvea. Jos haluaa pelata olympiatasolla, on toimittava kuten olympiatasolla.
Yleisradion Teemu Tammilehto kirjoitti kommentissaan: ”Siitähän urheilussa kuitenkin on kyse: itsensä, ennätyksensä, vastustajansa voittamisesta.”
Vastustajan voi voittaa vain vaatimalla itseltään enemmän.
Jos haluaa pärjätä paremmin kuin muut, on voitettava itsensä ja omat ennätyksensä, uskottava siihen, että pystyy parempaan. Vastustajan voi voittaa vain vaatimalla itseltään enemmän, ei toivomalla, että vastustaja olisi seuraavalla kerralla kehnompi.
Sama koskee kaikkia haastavia, viheliäisiä ongelmia aina ilmastonmuutoksesta lähtien. Meidän on kyettävä voittamaan omat nykyiset ennätyksemme, eikä toivottava, että ilmasto itsestään jäähtyy.
Spekuloinnin ja vastuunsiirron sijaan on hyvä katsoa peiliin. Ja sitten mennä eteenpäin.
3. Asenne
Vuosi 2018.
”Jos joku oli saatanallinen ralli, niin tämä”
Kaksi vuotta Riosta, ollaan Budapestin MM-kisoissa. Väliin on mahtunut loukkaantumista, leikkausta, kuntoutumista ja pettymyksiä, kisoja on loukkaantumisen takia jäänyt väliin. Voi vain kuvitella, kuinka vaikeita hetkiä on nähty. Kisapäivänä harjoittelut on harjoiteltu ja ennen illan finaaliottelua Olli kertoo valmistautuvansa ”kämpillä maleksien, elämää miettien ja kahvia juoden”. Tällä kertaa Petra Olli paitsi voittaa mutta on myös samalla ensimmäinen suomalaisnainen, joka on voittanut painin MM-kultaa.
Tervetuloa kompleksiseen maailmaan!
Finaalimatsi on erityisen sekava, virheitä tehdään ja jälkikäteen Olli tunnustaa, että jossain vaiheessa hän ei tiennyt yhtään, missä mennään. Tervetuloa kompleksiseen maailmaan! Kun kaikki menee ympärillä todella sekavaksi niin kannattaa keskittyä vain omaan ralliin ja suoritukseen.
Siis: 1. Asenne, 2. Asenne, 3. Asenne. Petra Ollilta nimittäin voi – ja kannattaa – oppia asennetta.
Ellun Kanat sponsoroi Petra Ollia Tokion olympialaisiin 2020 ja uskomme, että tällä asenteella voitetaan vielä olympiakultaa. Meille sponsorina ei kuitenkaan ole merkitystä, mikä mitali tulee tai tuleeko sellaista lainkaan. Sponsoroimme Petraa, sillä inspiroidumme Petran asenteesta, joka on samaan aikaan voitontahtoinen ja nöyrä, vaativa ja rehellinen, uhmakas ja oppiva.
Huima tavoite, kova tahto ja itsensä haastaminen koko ajan parempaan suoritukseen. Sillä asenteella on kaikki mahdollista. Me olemme Petra sinusta todella ylpeitä!
Lisää Petrasta on meillä kirjoitettu täällä:
Ei v***u tällä tasolla
Ellun Kanat ja Petra Olli sparraavat yhdessä vuoteen 2020