Olisiko vuonna 2019 aika luopua verojen kateuspuheesta?
Niin yritykset kuin kansalaisjärjestötkin ottavat veropäivän viestinnästä kaiken irti – kukin omalla tavallaan. Verotilastot ovat politiikkaa.
Tänään lähes 3,6 miljoonaa suomalaista sai veronpalautuksia. Koko vuonna palautuksia on maksettu ennätyssumma, 2,9 miljardia euroa. Ensi vuonna yhteistä veronpalautusten maksupäivää ei enää ole, vaan verohallinto maksaa palautuksia elokuusta alkaen.
Olisiko aika muuttaa myös marraskuun ensimmäiseen liittyviä perinteitä ja niin sanotun suuren veropäivän kateuspuheita? Mistä veropäivän keskustelussa on kyse?
1. Ilkka Paananen on muuttanut mielikuvaa paljon tienaavasta ihmisestä
Veropäiväkeskustelu muuttui merkittävästi vuonna 2013, kun Supercellin perustajat Ilkka Paanasen johdolla korvasivat verokärjessä suurten konsernien toimitusjohtajat ja omistajat.
Ilkka Paananen korosti esimerkiksi Wired-lehden haastattelussa, etteivät he Supercellillä harrasta vero-optimointia ja kuinka osallistuminen maksuttoman koulutuksen ja terveydenhuollon järjestämiseen auttaa seuraavaa sukupolvea. Viesti oli vahva, eikä se rakentanut pelkästään Supercellin mainetta vaan myös Suomi-brändiä.
Aiemmin tulokärkeä hallitsivat Aatos Erkon ja Björn Wahlroosin kaltaiset suuromistajat.
Aiemmin tulokärkeä hallitsivat Aatos Erkon ja Björn Wahlroosin kaltaiset suuromistajat. Paljon tienaamiseen liitettiin kansan puheissa enemmän stereotypioita siitä, että rikkaus syntyy muiden ihmisten työstä, ja ihmiset vertasivat omia palkkojaan omistajien suuriin tuloihin. Tämä oli omiaan synnyttämään vastakkainasettelua.
Verokärkeä nyt hallitseva Paananen tuntuu tästä näkökulmasta katsottuna helpommin lähestyttävältä, kun hän esittelee julkisuudessa puheenvuoroja hyvinvointivaltion puolesta. Hän tekee niin todennäköisesti myös siksi, että hän työskentelee vaikeasti hahmotettavalla toimialalla. Toimialaa on selitettävä, koska ihmisten saattaa olla helpompi ymmärtää, että joku rikastuu myymällä hissejä kuin mobiilipelien lisäominaisuuksia myymällä.
2. Kun veropäivänä puhutaan kateudesta, asiallinen keskustelu tulonjaosta ja verotuksen oikeudenmukaisuudesta jää sen jalkoihin
Suurta veropäivää on jo vuosia kutsuttu kateuspäiväksi. Kyse tuntuu kuitenkin olevan enemmänkin metapuheelta siitä, kuinka verotietojen julkistaminen ja katselu kertoo kateudesta kuin siitä, että joku todella tunnustaisi olevansa kateellinen. Kateuspäivässä korostuu oman elämäntyönsä myyneiden yrittäjien tilipäivä: yritys on myyty eteenpäin ja siitä on kuitattu reippaat pääomatulot.
Mutta peittääkö kateudesta puhuminen alleen asiallisempaa keskustelua tulonjaosta ja verotuksen oikeudenmukaisuudesta?
”Pamplona can boast of the running of the bulls, Rio de Janeiro has Carnival, but Helsinki is alone in observing ’National Jealousy Day’, when every Finnish citizen’s taxable income is made public at 8 a.m. sharp.” https://t.co/wb3LYch22a
— Elina Valtonen (@elinavaltonen) November 1, 2018
On rehellistä todeta, että verotiedot kiinnostavat ihmisiä. Esimerkiksi Ilta-Sanomat kertoi, että heidän verokoneellaan tehtiin yli 3 miljoonaa hakua. Kiinnostusta puolestaan ruokki iltapäivälehtien mittava uutisointi.
3. Hyväksytään, että Tuomas Enbuske ja Finnwatch lukevat verotilastoja eri tavalla
Yksi tapa lukea verotilastoja on käyttää sitä oman politiikan oikeuttamiseen. Esimerkiksi kokoomuslaiset twiittasivat tänä vuonna, kuinka hallituksen politiikka on onnistunutta, kun pienimpiin tuloluokkiin kuuluvien määrä oli pienentynyt. Mediapersoona Tuomas Enbuske puolestaan letkautti, etteivät verotilastot kerro siitä, kenellä on suurimmat tulot, vaan siitä, kenellä on huonoimmat verojuristit.
Köyhät ovat rikastuneet hallituksen hyvän kokoomuslaisen talouspolitiikan seurauksena. Ei uskoisi, kun kuuntelee vihervasemmiston syytöksiä. Hyvä hallitus ja varsinkin @kokoomus! #talous #politiikka #veropäivä https://t.co/vb5Jh9FgLE
— Anttї Vesala 🇺🇦🌻 (@anttivesala) November 2, 2018
Yritystoiminnan globaaleja vaikutuksia tutkiva Finnwatch puolestaan kertoi, mitkä kaikki tulot eivät tulotilastoissa näy erilaisten järjestelyjen tai lainsäädännön seurauksena.
Verotilastot ovat politiikkaa.
Pidetään siis mielessä, että samaa asiaa voi tarkastella monesta eri näkökulmasta ja että siitä voi tehdä erilaisia johtopäätöksiä. Verotilastot ovat politiikkaa.
4. On hyvä, että yritykset tarjoavat avoimesti tietoa verojalanjäljestään, mutta lakien ja säädösten noudattaminen ei ole vielä vastuullisuutta
Useat yritykset kertoivat sosiaalisen median kanavissaan, paljonko he maksoivat yhteisöveroa vuonna 2017. Tällä tavoin ne tekivät välttämättömyydestä hyveen. Veronmaksusta viestiminen on keino viestiä omasta kokoluokasta ja yhteiskunnallisesta merkityksestä.
#Nordea maksoi Suomessa viime vuonna #yhteisövero'ja yli 175 miljoonaa euroa 💰 #veropäivä https://t.co/cUroeGNrkW pic.twitter.com/4aKwrSKldT
— Nordea Suomi (@Nordea_FI) November 1, 2018
Danske Bank ja Nordea ovat molemmat olleet otsikoissa rahanpesukohujen vuoksi. Pankit ovat joutuneet viime vuosina käymään verokeskustelua kriisien ja kohujen kautta (vakuutuskuoret tai Panama-paperit).
Veropäivä onkin paikka puhua veroista positiivisesta näkökulmasta.
Veropäivä onkin paikka puhua veroista positiivisesta näkökulmasta. Silloin on mahdollisuus viestiä niistä edistysaskeleista, joita yrityksissä on tehty. Nordean konsernijohtaja Casper von Koskull mainitsi Kauppalehti Option haastattelussa, että Nordealla työskentelee 1 500 henkilöä, joiden tehtävänä on pelkästään varmistaa, että pankki toimii säädösten mukaan.
