Nyt se tunnustetaan – olemassaolon tarkoitus on strateginen johtotähti, ei päälleliimattu slogan

Olemassaolon tarkoituksen on oltava yrityksen ytimessä oleva strateginen johtotähti. Viisi olennaista kysymystä paljastaa, missä jamassa yrityksesi ”purpose” on.

Bisnesmaailmassa kuohuu. 181 amerikkalaista yritysjohtajaa julkaisi maanantaina tiedotteen tai ”julistuksen”, joka muuttaa yritysmaailmaa globaalisti. Ainakin se muuttaa syvällisesti sen, mitä olemme ajatelleet olevan yritysmaailman olemassaolon tarkoituksesta.

Yritysjohtajat, joihin kuuluvat muun muassa Amazonin Jeff Bezos, Applen Tim Cook ja GM:n Mary Barra, haluavat määritellä uudelleen yrityksen olemassaolon tarkoituksen. Eivätkä vain omissa yrityksissään tai omissa yrityskulttuuripapereissaan vaan yleisesti ja liiketoiminnan ytimessä.

Mitä jos yritykset pudottaisivat kokonaan pois ikivanhan maininnan siitä, että yrityksen tehtävänä on ensisijaisesti palvella osakkeenomistajiaan ja maksimoida voitot?

Suomessahan tuo kuuluisa osakeyhtiölain 5. pykälä kuuluu: Yhtiön toiminnan tarkoituksena on tuottaa voittoa osakkeenomistajille, jollei yhtiöjärjestyksessä määrätä toisin. Lauseesta on kuitenkin yrityselämän arjessa pudonnut loppu pois, ja yrityksen tehtäväksi on tullut voiton tuottaminen. Vaikka ”purposesta” eli olemassaolon tarkoituksesta puhutaan yritysmaailmassa jo meilläkin, on se todella harvassa yrityksessä aidosti osa bisnesstrategiaa. Ennemmin se kulkee päälleliimattuna sloganina, jonka tarkoituksena on luoda mielekkyyttä työhön.

Purpose on todella harvassa yrityksessä aidosti osa bisnesstrategiaa

Maailman suurimman varainhoitoyrityksen, BlackRockin, toimitusjohtaja Larry Flink on jo muutaman vuoden ajan vuosittaisissa kirjeissään toimitusjohtajille korostanut sijoittajien muuttunutta tahtoa ja käsitystä yrityksen arvosta ja sen investointipotentiaalista: yritysten tulee tarkastella olemassaoloaan uudella tavalla, olla osa yhteiskuntaa, luoda olemassa olonsa vahvemmalle pohjalle kuin pelkälle maksimaaliselle tuotolle. 

Flink on varoittanut yrityksiä siitä, että pelkkä yksisilmäinen voitontavoittelu johtaa lyhyen tähtäimen ajatteluun, johon ei haluta tulevaisuudessa sijoittaa. Tämän vuoden kirjeessä hän totesi, että “Purpose is not the sole pursuit of profits but the animating force for achieving them.” Flink on yksi tiedotteen 181:stä allekirjoittajasta.

Purpose tarvitaan bisnessyistä

Olemassaolon tarkoitus ei ole vain hauska, ostettu mainoskampanja vetävällä sloganilla. Sen on oltava yrityksen ytimessä oleva strateginen johtotähti. Olemassalon tarkoitus ei myöskään ole vain strategian sivussa olevia mainintoja asiakkaista tai henkilökunnasta vaan kokonaisvaltaista ajattelua yrityksen olemassaolosta eri sidosryhmille.

Keskustelu ei ole pelkkää vastuullisuuskeskustelua vaan bisneskeskustelua

On hyvä huomata, että tämä keskustelu ei ole pelkkää vastuullisuuskeskustelua vaan bisneskeskustelua. ”Flinkiläinen ajattelu” ei lähde siitä, että yrityksellä olisi hyvä olla purpose vastuullisuussyistä vaan bisnessyistä. Ero entiseen ajatteluun on iso. Ero on iso myös siihen, kuinka valtaosa suomalaisista yrityksistä olemassaolon tarkoitustaan määrittää.

Olemassaolon tarkoitus ja pitkän tähtäimen liikevoitto ovat erottamattomasti linkittyneet toisiinsa. Rytmihäiriön nopeasti muuttuvassa maailmassa yrityksen on luotava itsensä uudelleen. Alkaen olemassaolonsa tarkoituksesta.

Harvard Business Review’n (syys-lokakuu 2019) selvitys tukee tätä ajatusta. Se haastatteli Euroopassa, Yhdysvalloissa ja Intiassa yrityksiä, joiden keskimääräinen vuosittainen kasvu oli 30 prosenttia viitenä peräkkäisenä vuotena. ”Purposella” eli olemassaolon tarkoituksella oli kasvussa ja menestyksessä kaksi tärkeää strategista roolia:

1) se auttoi yrityksiä määrittämään uudelleen pelikenttänsä

2) se auttoi yrityksiä uudistamaan arvolupauksensa. 

Pelikentän uudistajana ja erinomaisena esimerkkinä lehti mainitsee suomalaisen Nesteen. HBR kertoo myös, kuinka Nesteen toimitusjohtaja Matti Lievosen oltua kolme vuotta toimitusjohtajana ”a leading economic magazine in Finland published an article saying that he should be fired”. Ihan sellaista artikkelia ei löytynyt, mutta 4.3.2011 Talouselämässä julkaistiin artikkeli otsikolla Näille pomoille pörssi antaisi potkut. Talouselämä oli ”selvittänyt alisuoriutujat” ja Nesteestä kirjoitettiin, että ”Matti Lievosen vetämä Neste on oman strategiansa ansassa”.

Lievosen vetämä strategia nojasi merkitykseen, olemassaolon tarkoituksen uudelleen määrittelyyn ja oman pelikentän rajojen uudelleen maalaamiseen. 

Kauppalehti  jatkoi juttua otsikolla Viiden johtajan olisi aika vetää johtopäätökset. 

Kuinka kävi? Vuonna 2015 Neste oli maailman suurin uusiutuvien polttoaineiden tuottaja. Vuotta myöhemmin uusiutuvien tuotteiden liikevaihto ylitti öljytuotteiden liikevaihdon. Noin 10 prosenttia työntekijöistä lähti, kertoo Harvard Business Review, koska he eivät Talouselämän ja Kauppalehden tavoin uskoneet Nesteen olemassaolon tarkoitukseen. Ja hyvä, että lähtivät, lehti toteaa. Jos yrityksen merkityksellä ei ole itselle merkitystä, kannattaa vaihtaa yritystä.

5 olennaista kysymystä ”purposesta”

Toinen olemassaolon tarkoituksen strateginen rooli on yrityksen arvolupauksen uusiminen. Sen sijaan että keksitään uusia tuotteita, palveluita tai liiketoimintamalleja, olemassaolon tarkoituksesta lähtevä strateginen tapa ajatella luo uutta kasvua peliareenalle. Tämä mahdollistaa yrityksille mission laajentamista kokonaisvaltaiseen ajatteluun.

Olemassaolon tarkoituksesta lähtevä strateginen tapa ajatella luo uutta kasvua peliareenalle

Vaikka HBR ottaakin hyvänä ”purpose”-esimerkkinä Nesteen, ei tämä ajattelu vielä ole Suomessa valtavirtaa. 

Suomalaisessa neuvotteluhuoneessa ylimpään johtoon kuuluva vielä säpsähtää, jos olemassaolon tarkoituksesta puhutaan jonain muuna kuin voiton tuottamisena. Lyhyen tähtäimen ”alisuoriutuminen” pelottaa.

Loppujen lopuksi ajattelutavan toki määrittää hallitus ja sen tavoitteet johdolle. Kuinka paljon hallituksissa sitten puhutaan olemassaolon tarkoituksesta? Jos haluaa päästä alkuun, voisi hallitus kysyä seuraavat Harvard Business Review’n testikysymykset selvittääkseen onko olemassaolon tarkoitus todella strategian ytimessä. 

1. Onko olemassaolon tarkoitus osallisena yrityksesi kasvun ja tuottavuuden kasvussa?
2. Vaikuttaako olemassaolon tarkoitus merkittävästi strategisiin päätöksiin ja investointipäätöksiin?
3. Muokkaako olemassaolon tarkoitus yrityksen arvolupausta?
4. Vaikuttaako olemassaolon tarkoitus siihen, kuinka rakennat ja johdat organisatorisia kyvykkyyksiä?
5. Onko olemassaolon tarkoitus agendalla jokaisessa johtoryhmän/hallituksen kokouksessa?

Mikäli vastaat kaikkiin kyllä, hyvä. Mikäli et, on skarpattavaa – jos siis haluat menestyä pitkällä tähtäimellä. Ja ei, se ei ole helppoa. Mutta kuten Larry Flink toteaa: The world needs your leadership. Ja se vielä kannattaa taloudellisestikin. 

Ellun Kanojen olemassaolon tarkoitus on:

Ravistelemme muutokseen. Teemme muutoksen ymmärrettäväksi. Muutamme maailmaa paremmaksi.

Lue edellinen kirjoitukseni olemassaolon tarkoituksesta.