Nämä kolme asiaa työelämä voi oppia uusien opiskelijoiden orientaatiosta

Jos uusi työntekijä tietää, millaiseen paikkaan hän on konkreettisesti tulossa ja millaisia arkiset menettelytavat siellä ovat, hän välttää turhan ympäristöstä aiheutuvan ahdistuksen.

Minua jännittää. Olen ollut tukioppilaana, tutorina lukiossa, isosena ja nyt yliopistossa taas tutor. Silti aina uuden opiskelijan tapaaminen on kutkuttavaa ja kiinnostavaa, ja saa lounaaksi syödyt kuppinuudelit kiertämään vatsan pohjalla. Se on empatiaa! Nämä mursuthan ovat aloittamassa ihan uudenlaisen vaiheen elämässään. I’ve been there.

Mutta mihin se epävarmuus ja jännitys uudesta fyysisestä ja ennen kaikkea sosiaalisesta ympäristöstä iän myötä sitten hälvenisi? Elämme maailmassa, jossa meistä jokaisella on oltava monta ammattia ja jossa meidät pakotetaan reagoimaan uusiin tilanteisiin nopeammin kuin koskaan. Panostukset uuden tulokkaan hyvinvointiin eivät vastaa tarvetta. Organisaatiot voisivatkin oppia opiskelijoilta ainakin nämä kolme orientaation periaatetta.

1. Kommunikoi käytännöt ennakkoon

Työpaikasta tulee asiantuntijalle parhaimmillaan toinen koti, jossa on hyvä kohdata, keskittyä ja rauhoittua. Jos tietää millaiseen paikkaan konkreettisesti on tulossa, ja millaisia arkiset menettelytavat siellä ovat, välttää turhan ympäristöstä aiheutuvan ahdistuksen. 

Millaisia palveluja toimistolla on ja miten sitä Macbookia käytetään? Onko mulla oma työpiste? Missä säilytän laukun ja pyöräilykypärän, entä onko keittiössä jemma proteiinipatukoille? Mitä työterveyteen kuuluu? Milloin on seuraavat firman bileet?

Työpaikasta tulee asiantuntijalle parhaimmillaan toinen koti, jossa on hyvä kohdata, keskittyä ja rauhoittua

Resursoi uudelle työntekijälle työpäivän verran aikaa sukellella eri ohjeissa, materiaaleissa, sisäisen viestinnän kanavissa ja netissä julkaistujen tekstien parissa. Tietotulva tulee kuitenkin ja mahdollisuus tutustua ilman painetta tuloksellisuudesta helpottaa sitä.

2. Valitse töihintulotoveri

Työpaikka on monimutkainen sosiaalinen ympäristö, jossa on aina uniikki kulttuuri ja jopa vahvasti omaleimainen kieli. Samalla kuitenkin myös työn tekemisen tavat ja vaikkapa tukiorganisaatioiden roolit vaihtelevat vahvasti paikasta toiseen.

Keneltä täällä kysytään apua tuotteiden kanssa? Kuka tietää lounaspaikoista kaiken? Oon lähdössä viikonlopuksi reissuun, kukahan ottaisi meidän shiban hoitoon? Hionko mä PowerPointini itse, vai kuuluuko se jollekin AD:lle? 

Onboarding buddy, töihintulotoveri, auttaa uuden työntekijän alkuun kolmella tavalla. Se auttaa sopeutumaan uuteen kontekstiin: mistä löytyisi sopivimmat työkaverit, ketkä ovat ammatillisen kehittymisen kannalta relevanteimpia ja millaisia kikkoja kulttuuriin kuuluu. Esimerkiksi Microsoftin pilottiin osallistuneet uudet työntekijät kertoivat heidän tehokkuutensa parantuneen sitä enemmän, mitä useammin he toverinsa kanssa tapasivat. Kolmen kuukauden työssäolon jälkeen toveriaan tavanneet olivat 37 % tyytyväisempiä työhönsä kuin ne, jotka eivät pilottiin osallistuneet.

3. Kannusta ja mahdollista kokeilut

Kuka voisi uuteen työhön tullessa tietää, mitä kaikkea haluaa tehdä? Aluksi koetetaan muokata työnkuvaa, mutta todellisen tarpeen ja roolin yhteisössä hahmottaa vasta jonkin aikaa siellä elettyään. Yhteisön tulisi olla avoin sisäisille peliliikkeille – huvissa ja hyödyssä.

Yhteisön tulisi olla avoin sisäisille peliliikkeille – huvissa ja hyödyssä.

Tuolla osastolla vaikuttaa olevan just mun tyylinen huumori, uskaltaisinkohan mennä pikkujouluissa niiden pöytään? Onpa tuo rinnakkaistiimin työ on inspiroivaa, olis kiva nähdä enemmän mitä ne tekee! Hei apua, kehtaiskohan tänne perustaa joogajengin?

Isommissa organisaatioissa voi olla suuretkin resurssit erilaiselle vapaa-ajan toiminnalle, pienissä yhteisö on jopa perhemäinen. Kuten ainejärjestöjen ja opiskelijakerhojen, myös työpaikan yhteisten harrastusten ja juhlien pitäisi rakentua niin, että oman tiimin kanssa ryhmäytymisen ohella ne mahdollistaisivat tutustumisen uusiin ihmisiin. Panosta siis siihen, että töissä uskalletaan repäistä ja kokeilla – myös vakitiimien ulkopuolella. Se rohkea ja välitön asenne tarttuu sekä työhön että hupiin ja inspiroi myös työntekijää vapaa-ajalla.

Summa summarum

Tätä korkeakouluyhteisöissä ympäri Suomen tehdään vuodesta toiseen: valmistellaan materiaaleja, rekrytoidaan ja koulutetaan tutorit isolla panostuksella, sekä järjestetään erilaisia orientaatiotapahtumia ja avointen ovien mahdollisuuksia lähteä mukaan. Suurin osa Suomen nuorista osaajista tulee tästä maailmasta, jossa kohtaaminen ja kommunikaatio ovat avaintekijät parempaan onnistumiseen.

Voisiko työelämä ottaa heidät vastaan samoin: panostaa ennakkoviestintään, avustaa oman aseman löytämiseen yhteisössä ja kannustaa myös muuttamaan omaa polkuaan oman organisaation sisällä?