Vaikuttaminen muuttuu nyt

Kaikilla yrityksillä ja organisaatioilla on tarve vaikuttaa; jotkut haluavat vaikuttaa asiakkaisiinsa myydäkseen tuotteitaan, toiset politiikkaan muuttaakseen lainsäädäntöä, kolmannet, esimerkiksi järjestöt, laajemmin maailmassa vallitseviin epäkohtiin. Samaan aikaan ihmiset yksilöinä saavat muutoksen alulle vertaistensa ja verkostojensa voimin.

Yhteistä tälle kaikelle on, että vaikuttaminen on ennen kaikkea viestintää ja kommunikaatiota, jonka tavoitteena on muuttaa henkilön tai ihmisryhmän käsityksiä jostakin asiasta tai ilmiöstä. 

Mitä vaikuttamisessa onnistuminen edellyttää nyt ja tulevaisuudessa?

Ensinnäkin, onnistuminen edellyttää aitoa keskustelua niiden tahojen eli ihmisten kanssa, joihin vaikuttaminen ja viesti halutaan suunnata. Toiseksi, onnistuminen edellyttää luottamusta, jotta yhteys vaikuttajan ja vaikutettavan välille voi muodostua.

Vaikuttamisessa onnistuminen siis edellyttää keskustelua ja sen avulla syntyvää luottamusta osapuolten välillä. 

Ilman luottamusta vaikuttaja ei voi saavuta tavoittelemaansa lopputulosta: tuote jää ostamatta, lainsäädäntö jää ennalleen ja epäkohta maailmassa jää korjaamatta.

Asema, auktoriteetti ja kontrolli eivät enää pelaa

Aiemmin luottamus syntyi muodollisen aseman, auktoriteetin ja kontrollin avulla. Keskinäisen luottamuksen syntymistä vauhditettiinkin suljettujen ovien takana olipa kyse sitten poliittista päätöksistä tai kauppasopimuksista. Noihin aikoihin yrityksetkin pystyivät luottamaan brändin ja maineenhallintaan.

Tänä päivänä luottamuksen syntyminen vaatii enemmän kuin ehkä koskaan aiemmin. Läpi viestinnällistyneet yhteiskunnat ja teknologiset murrokset laajemminkin ovat tuoneet essonbaarien keskustelut samalle viivalle eliitin keskustelujen kanssa.

Kommunikaation ja teknologisen mullistuksen myötä sosiaalinen media ja sen luoma paine ovat siis laajentaneet julkisuuden piiriä ja pakottaneet yritykset, poliitikot, virkamiehet, ja järjestöt huomattavasti laajempaan vuoropuheluun ympäröivän yhteiskunnan ja moninaisten sidosryhmien kanssa.

Ihmisiä ei voi ohjata vaan heidät on voitettava puolelleen

Luottamus ei siis enää synnykään virtaamalla auktoriteetilta alaspäin piilossa katseilta, vaan luottamusta rakennetaan avoimesti keskustellen suhteessa vertaisiin; ihminen voi vaikkapa haastaa yrityksen rajustikin sosiaalisessa mediassa jos kokee saaneensa vaikka huonoa asiakaspalvelua. 

Toisaalta myös kiitokset ja hyvin tehdyt asiat voivat saada suuren huomion. Puolueet joutuvat reagoimaan yhä voimakkaammin niiden ulkopuolelta tuleviin poliittisiin agendoihin. Järjestöt saavat aivan uusia joukkoja mukaan vaikuttamaan maailman epäkohtien korjaamiseen. 

Yksilöt voivat organisoitua valtaviksi liikkeiksi joista vaikkapa seksuaaliseen häirintään puuttuva #MeToo on tähtiesimerkki. 

Ihmiset luottavat yhä enemmän vertaisiinsa ja tämä tarkoittaa, että kaikkien yritysten ja organisaatioiden sidosryhmät ovat laajentuneet merkittävästi. Siksi näiden sidosryhmien tunnistaminen ja heidän kanssaan käytävä onnistunut kommunikaatio on luottamuksen rakentamisen lisäksi olennaista vaikuttamisessa onnistumisessa.

Vaikuttajalla on mahdollisuus onnistua myös nyt ja tulevaisuudessa

Luottamusta tutkinut Rachel Botsman on todennut, että luottamus on sillan rakentamista kohti tuntematonta. Siksi vaikuttamista on kaikki se keskustelu, jota mikä tahansa yritys tai organisaatio käy yhteiskunnallisessa kontekstissa niin päättäjien kuin suuren yleisönkin kanssa tarjotessaan omaa näkemystään muutoksesta, olemassaolostaan ja tulevaisuudesta. 

Enää ei myöskään voi kertoa sellaista, mikä ei ole totta tai kestä päivänvaloa. Luottamus ansaitaan ainoastaan aidoilla teoilla. Kysymys kuuluukin, kenen tuotteisiin, ehdotuksiin tai ajatuksiin luotetaan, ketkä onnistuvat rakentamaan siltaa tuntemattomaan tai tulevaisuuteen? Siksi myös vaikuttamisen keinot muuttavat muotoaan. 

Moni kokee meneillään olevat suuret muutokset ahdistaviksi ja haastaviksi. Ekologisen kriisin, kiihtyvän teknologisen muutoksen tai järkkyvän turvallisuusympäristön ajassa jokaisen yrityksen, järjestön ja organisaation tulisi pystyä kertomaan, miten ne aikovat aidosti muuttaa maailmaa paremmaksi, jos ne haluavat onnistua vaikuttamisessa ja muiden mukaan saamisessa asioidensa taakse. 

Siksi näkemyksellisyys, sillanrakentaminen ja tulevaisuuden kestävät ratkaisut ovat kovaa valuuttaa. Näkemyksellinen on se, joka ymmärtää maailman muutosta ja tarjoaa siihen ratkaisuja, joita muutkin pitävät hyvänä. 

Ellun Kanojen Mitä tapahtuu huomenna -tehdas julkistaa “Mitä tapahtuu huomenna vaikuttamiselle” -raportin perjantaina 10.6. klo 8.30 verkossa pidettävässä aamustudiossan. Mukana mm. Inclusin Risto Siilasmaa, europarlamentaarikko Miapetra Kumpula-Natri, Greenpeacen Sini Harkki, sijoitusvaikuttaja Merja Mähkä ja Kuluttajatutkimuskeskuksen Minna Ruckenstein. Katso ohjelma ja ilmoittaudu mukaan täältä.