Ensimmäiset ilmastokonkurssit on nyt nähty – Miten yrityksellesi käy ilmastonmuutoksen maailmassa?
Vuonna 2019 nähtiin maailman ensimmäiset – muttei viimeiset – suuret ilmastonmuutoskonkurssit. Huonointa bisnestä on antaa planeetan elinolosuhteiden romahtaa. Siinä konkurssissa eivät enää osakkeenomistajien toiveet paljon paina.
Viime viikonloppuna uutisia hallitsivat matkatoimisto Thomas Cookin uhkaava konkurssi ja miljoonia ihmisiä ympäri maailman kaduille vetäneet ilmastonmuutosmielenosoitukset. Tänä maanantaina alkoi YK:n ilmastokokous New Yorkissa ja Thomas Cook hakeutui konkurssiin.
Vuonna 1841 perustetulla Thomas Cookilla oli 19 miljoonaa asiakasta vuodessa. Se työllisti tuhansia ihmisiä sekä suoraan että epäsuorasti niin matkakohteissaan kuin lentoyhtiöissä, matkamyynnissä että oppaina. Konkurssin arvellaan aiheuttavan koko matkailualalle kolauksen yrityksen suurimmissa kohdemaissa, kuten Espanjassa ja Turkissa, sekä jättävän polttoainetoimittajat tappiolle.
Maailman vanhin matkanjärjestäjä selvisi kahdesta maailmansodasta, muttei kyennyt sopeutumaan muuttuneeseen maailmantilanteeseen. Pääasiallisena epäonnistumisena pidetään yrityksen kyvyttömyyttä muuttaa ydintoimintaansa aikana, jolloin yhä useammat varaavat matkansa itse verkosta. Internetin nousu ja sen aiheuttamat mullistukset eivät kuitenkaan edes huonojen bisnespäätösten yhteydessä ole ainoa syy nyt nähtyyn jättiläisen kaatumiseen.
Thomas Cook koki kesällä 2018 valtavan takaiskun, kun käristyskupoliksi kutsuttu lämpöaalto valtasi Euroopan. Viime vuoden heinäkuussa yritys antoi tulosvaroituksen kertoen, ettei ollut onnistunut myymään matkoja odotetusti ihmisten jäädessä kotimaihinsa viettämään aurinkolomaa. Tämän jälkeen Thomas Cookin osakkeiden arvo suli nopeammin kuin jäätiköt: viidessä kuukaudessa osakkeen arvo putosi yli 70 prosenttia. Vaikkei matkajätin konkurssi ole seurausta yksin ilmastonmuutoksesta, ei sen vaikutuksia yrityksen kohtaloon voi vähätellä. Ennen kaikkea konkurssi kertoo kyvyttömyydestä ajatella liiketoiminta uusiksi, mutta myös vähättelevästä asenteesta meneillään olevaa ilmastokriisiä kohtaan.
Vuonna 2019 nähtiin maailman ensimmäiset – muttei viimeiset – suuret ilmastonmuutoskonkurssit
Vuonna 2019 nähtiin maailman ensimmäiset – muttei viimeiset – suuret ilmastonmuutoskonkurssit. Tammikuussa konkurssiin hakeutui yksi Yhdysvaltojen suurimmista sijoittajaomisteisista energiayrityksistä, Pacific Gas and Electric (PG&E). Sen edustajat sanoivat ilmastonmuutoksen muuttaneen ympäristöä niin, että sähkölinjoista syttyi kuivilla alueilla entistä herkemmin maastopaloja. Yrityksen sähkönjakelusta aiheutuneet tulipalot aiheuttivat lähes sata kuolemaa, tuhosivat 14 000 kotia, yli 500 yritystä ja 4 300 rakennusta. Vaikka yritys teki kosmeettisia toimenpiteitä esimerkiksi sähkölinjojensa lähialueiden raivaamisen parissa, se teki liian vähän ja liian myöhään. Kaatuessaan PG&E:llä oli 52 miljardia dollaria velkaa.
Ketkä jatkavat, ketkä tuhoutuvat?
Maailman päästöistä suurimman osan aiheuttavat energiasektori, liikenne ja ruoantuotanto. PG&E:n konkurssi kertoo energiasektorilla käynnissä olevista muutoksista, Thomas Cookin konkurssin voidaan katsoa ainakin osittain liittyvän ilmastonmuutokseen. On vain ajan kysymys, koska ensimmäinen jätti eläinperäisellä elintarvikealalla kaatuu.
Vaikka ilmastonmuutos vaikuttaa suoraan merkittäviin teollisuudenaloihin, ei mikään ala ole sen vaikutuksilta turvassa. Wall Streetin analyytikot sanovat yritysten “ilmastoriskin” syntyvän pääasiassa siitä, jos ja kun valtiot alkavat verottaa hiilidioksidipäätöjä. Muut riskit ovat kuitenkin jo täällä. Yksistään vuonna 2017 merien lämpenemisestä aiheutuneet supervoimakkaat hurrikaanit aiheuttivat 220 miljardin dollarin vahingot Yhdysvaltojen taloudelle. Sään ääri-ilmiöiltä ei ole turvassa kukaan, missään. Jo sen vuoksi ilmastonmuutos on sekä kaiken ihmiselämän että kaikkien yritysten polttava ongelma.
Englannin pankin pääjohtaja Mark Carney sanoo yritysten ja sijoittajien edelleen aliarvioivan ilmastonmuutoksen aiheuttamat uhat ja vaikutukset talouteen. Yritykset, jotka eivät onnistu vastaamaan ilmastonmuutoksen luomiin haasteisiin “menevät epäilemättä konkurssiin”, Carney sanoo Independentin haastattelussa. Carneyn mukaan pankit ja vakuutusyhtiöt ovat uhattujen yritysten listalla, ja niiden liiketoiminnassa tapahtuvat muutokset aikaansaisivat suuria muutoksia koko maailmantaloudessa. “Tärkein asia on siirtää pääoma sieltä missä se on tänään sinne missä sen pitää olla huomenna”, hän sanoo.
Ilmastonmuutoksen maailmassa yrityksillä on kolme pääasiallista ongelmaa.
1. Yritykset ajattelevat ilmastonmuutoksen vaikuttavan “sitten joskus”
Vaikka ilmaston lämpenemisen kohdalla puhutaan esimerkiksi vuodesta 2050, ilmastonmuutos tapahtuu tässä ja nyt. Niitä, jotka eivät nyt toimi sen edessä, ei ole enää olemassa vuonna 2050. Euroopassa arvellaan satojen miljardien dollarien kadonneen yksin energiayhtiöiden arvosta uusiutuvan energian nousun myötä. Rahoittajat ja vakuuttajat peruuttavat nyt kovalla vauhdilla pois ilmastoa tuhoavilta teollisuuden aloilta.
Pankeille päätös rahoituksen pois vetämisestä tapahtuu nopeammin kuin moni kuvittelee. Yhä useampi pankki on ottamassa käyttöön TCFD:n (Task Force on Climate-Related Financial Disclosures), joka auttaa rahoittajia määrittelemään rahoitettavan tahon ilmastoriskit. Suurin osa TCFD:n käyttöön ottavista pankeista aikoo tehdä sen kolmen vuoden kuluessa. Hiilisektori on jo kokenut muutoksen lukuisten pankkien vetäytyessä uusien hiilivoimaloiden rahoittamisesta. Jos muutoksia yrityksen toimintaan ei halua tehdä hyvällä, ne pakotetaan tekemään pahalla.
Ne selviävät, jotka toimivat nyt heti ja ottavat ilmastonmuutoksen tosissaan.
2. Yritykset eivät usko kuluttajien muuttavan kulutustaan
Yritykset kuvittelevat kuluttajien olevan höynäytettävissä ekologisemmalla pakkauksella ja kevyillä vastuullisuuslupauksilla. Ihmisten kokema ilmastoahdistus kuitenkin kanavoituu yhä enemmän kulutukseen ja sen vaikutusten arviointiin. Osasta yrityksiä voi myös tulla äkillisesti tarpeettomia ilmastonmuutoksen muuttaessa koko planeettaa, kuten kävi kesällä 2018 Thomas Cookille.
Siinä missä kuluttaja voi muuttaa kulutustottumuksiaan yhdessä yössä, liiketoiminnan suunnan muutokset vievät pidempään. Maailman megatrendeistä vastuullisuus jatkaa nousuaan, eikä ole lähdössä mihinkään vaan sen sijaan kasvattamassa vaikuttavuuttaan kulutuspäätöksissä.
Ne selviävät, jotka kuuntelevat kuluttajia, muuttavat liiketoimintaansa oikeasti vastuulliseen suuntaan eivätkä ota nykytilannetta annettuna.
Ne selviävät, jotka kuuntelevat kuluttajia, muuttavat liiketoimintaansa oikeasti vastuulliseen suuntaan eivätkä ota nykytilannetta annettuna
3. Yritysten ilmastotoimet ovat liian kepeitä
PG&E:n pääasiallinen toimenpide maastopalojen alla ei ollut muuttaa toimintaansa vaan lobata lakimuutoksia, joka olisi vapauttanut yrityksen vastuusta tulipalojen sattuessa. Yrityksessä ei haluttu ymmärtää, että lakien sijaan liiketoiminnan ydintä olisi pitänyt muuttaa. Thomas Cook puolestaan kompensoi Pohjoismaisten lentojensa päästöt ja ilmoitti korvanneensa lentokoneiden ohjekirjat koneen painoa vähentävillä iPadeilla. Kummankaan yrityksen teot eivät olleet riittävän radikaaleja vaan vaikuttavat enemmän näpertelyllä. Puuhastelun ja viherpesun aika on ohi.
Ne tuhoutuvat, jotka eivät ole valmiita muuttumaan ja yrittävät silmänkääntötemppuja vastuullisuuden suhteen.
Todellisuudessa kyse ei tietenkään pitäisi olla siitä, mitkä yritykset selviävät ja mitkä eivät. Kyse on siitä, millaisen planeetan jätämme seuraavalle sukupolvelle. Ilmastonmuutoksen edessä jokaisella yksilöllä ja yrityksellä on moraalinen velvollisuus tehdä kaikki mahdollinen, jotta ilmaston lämpeneminen yli kriittisen rajan saadaan estettyä. Jos kuitenkin haluat tehdä tämän yrityksesi puitteissa, on paras olla mukana muutoksessa viimeistään nyt.
Huonointa bisnestä on antaa planeetan elinolosuhteiden romahtaa. Siinä konkurssissa eivät enää osakkeenomistajien toiveet paljon paina.