Mistä yritysvastuun kentällä puhutaan koronan jälkeen?
Koronaexit on täällä, onko yrityksenne valmis?
Moni maailmaa ravistelevista kriiseistä tuntui jäävän taka-alalle, kun korona vei kaiken huomion. Nyt pandemiatunnelin päässä näkyy valoa. On siis korkea aika kohdistaa katse niihin vastuullisuuskysymyksiin, jotka yritysten toimintaa tällä hetkellä ja maailmassa koronan jälkeen määrittelevät.
Mitä vastuullisuustrendi tarkoittaa? Toisin kuin arkikielenkäytössä, jossa trendit tulevat ja menevät, tilastollisena käsitteenä trendi tarkoittaa pitkän aikavälin muutoksen suuntaa. Trendi ei siis ole se piste, jossa nyt ollaan. Siksi myös trendilistauksiin kannattaa suhtautua tiekarttana tulevaisuuteen.
Vastuullisuustrendit ovat tekemisen pohjataso: ne ovat asioita, joita kaikilta vaaditaan tällä hetkellä ja etenkin tulevaisuudessa. Trendienmukaisella tekemisellä itsessään ei voi erottua, mutta toisaalta niitä ei voi sivuuttaakaan. Trendeissä kannattaa olla kartalla, jotta oman tekemisen voi suhteuttaa niihin.
Mutta onko yrityksissä varaa vastuullisuustyöhön, kun bisnestä pitäisi elvyttää? Ja onko vastuullisuutta kulutusvalinnoissa erityisen paljon arvostavilla nuorilla varaa ylipäätään kuluttaa?
Vaikka pandemiasta palautuvassa maailmassa inflaatio kiihtyy, odotetaan sen jäävän hetkelliseksi ilmiöksi. Talous toipuu vauhdilla, eikä ole syytä olettaa ettei vastuullisuus nousisi kriisien ravistelemassa maailmassa entistä tärkeämmäksi arvoksi. Vuoden 2021 Edelman Trust -barometrissa kävi ilmi, että yritykset ovat ainoa instituutio, johon ihmiset luottavat. Edelmanin mukaan yrityksiin luotetaan nyt enemmän kuin mediaan, valtionhallintoon tai järjestöihin.
Sama suunta näkyy myös Ellun Kanojen Rytmihäiriöbarometrissa, jonka mukaan ihmiset odottavat yritysten osallistuvan myös yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisuun. Nyt yrityksillä onkin näytön paikka: niiden pitää todistaa olevansa luottamuksen arvoisia ja kantavan vastuunsa ongelmanratkaisijoina.
Listasimme viisi vastuullisuustrendiä koronanjälkeiseen maailmaan. Ainakin nämä asiat jokaisen yrityksen kannattaa ottaa huomioon tulevaisuutta suunniteltaessa.
1. Ilmasto ja biodiversiteetin säilyttäminen
On ilmiselvää, että ilmastokriisin ratkaisu on ja sen täytyy olla kaikenkokoisten yritysten vastuullisuustekemisen keskiössä. Kuolleella planeetalla ei ole työpaikkoja eikä tuotantoa, ja jos yrityksen ilmasto- ja ympäristövaikutusten tontti ei ole kunnossa, ei yrityksellä ole oikeutta olla olemassa.
Ilmastokysymyksiin ja toimenpiteisiin biodiversiteetin säilyttämiseksi sisältyvät muun muassa päästöjen pienentäminen ja pyrkimys hiilinegatiivisuuteen, ratkaisut päästöjen sitomiseksi sekä kiertotalouden huomiointi. Tuotteiden alkutuotantoon ja raaka-aineiden hankintaan kiinnitetään myös huomiota ilmastokulmasta yhä enemmän. Myös vesi on nouseva keskustelunaihe: missä on puhdasta vettä, kenelle se kuuluu ja millä ehdoin? Onko vesi jakamaton ihmisoikeus, ja jos ei ole, pitäisikö sen olla (spoiler: kyllä pitäisi)?
Konkreettisia asioita, joita yritykset voivat toteuttaa:
-
Konkreettiset ja kunnianhimoiset ilmastotavoitteet, mm. hiilineutraalius tai hiilinegatiivisuus 2030 mennessä
-
Pakkausmateriaalien kierrätettävyyden huomiointi ja muovin korvaaminen
-
Toimet biodiversiteetin säilyttämiseksi jokaisessa tuotantoketjun vaiheessa
-
Energiankäyttöön liittyvät ratkaisut: fossiilisista luopuminen, oma energiantuotanto, energiankäytön vähentäminen, uusiutuvien energialähteiden käyttö
2. Vastuullinen kuluttaminen
Vastuullisen kuluttamisen sektorilla kuluttajat haastavat yrityksiä reilumpaan ja kestävämpään tuotantoon. Huomio keskittyy etenkin vaatteisiin, ruoantuotantoon, matkailuun ja energiakysymyksiin. Kuluttajat vaativat yrityksiä sitoutumaan minimitasoa parempiin tuotantokäytäntöihin ja haluavat voida helposti selvittää sekä tuotteen tuotantoketjun että ympäristöjalanjäljen. Tuotantoketjujen läpinäkyvyys nouseekin yhä merkittävämmäksi tekijäksi ostopäätösten taustalla. Ketjun pitää kestää tarkastelu niin ekologisten kuin inhimillisten kysymysten osalta.
Tuotantoketjun pitää kestää tarkastelu niin ekologisten kuin inhimillisten kysymysten osalta.
Konkreettisia trendejä, joita yritysten kannattaa suunnitelmissaan huomioida:
-
Pikamuodin loppu
-
Maata pitkin matkailu
-
Fleksaaminen ja kasvipohjaisten tuotteiden suosiminen
-
Lähiruoka
-
Kiinnostus aurinko-, tuuli-, vety- ja vesivoimaa kohtaan
-
Vaatimus tuotantoketjujen läpinäkyvyydelle
-
Tuottajien ihmisoikeudet
3. Ihmisten kantokyky
Korona on muuttanut työtä merkittävästi. Äkillinen siirtymä etätöihin ja työmarkkinoiden polarisaatio (valkokaulustyöt vs. palveluammatit) ovat muuttaneet yhteiskunnallista keskustelua työstä.
Nyt kun koronaexitin jälkeen ihmiset palaavat työpaikoilleen, edessä on monta ratkaistavaa kysymystä. Onko toimistoja enää jäljellä, onko työntekijöillä oikeus lähitöihin työpaikoilla tai pitäisikö olla, millaisessa henkisessä kunnossa ihmiset palaavat työpaikoille, onko yrityksen dynamiikka muuttunut?
Koronan tuoman epävarmuuden myötä yhä useampi on myös kyseenalaistanut uravalintansa. Tähän kyseenalaistamiseen ja ihmisten kantokykyyn liittyy myös työn mielekkyys: yhä useampi haluaa tehdä työtä yrityksessä, jonka arvot itse jakaa ja jolla on voitontavoittelua suurempi merkitys maailmassa.
Koronaexitin myötä yritysten täytyy miettiä mm. näitä aiheita:
-
Etätyön aiheuttamien muutosten ja kuormituksen huomioiminen
-
Uudenlainen johtajuus etätyötilanteessa
-
Yksinäisyyden ja uupumuksen torjuminen työpaikalla ja yhteiskunnassa
-
Digitalisaatio kontaktien mahdollistajana ja toisaalta yksinäisyyttä lisäävänä asiana
-
Ihmisten henkinen kantokyky korona- ja ilmastokriisihuolien keskellä
4. Teknologiset ratkaisut hiilineutraaliin tulevaisuuteen
Teknologiset ratkaisut muuttavat nopealla tahdilla lähes kaikkia toimialoja ruoantuotannosta energiasektoriin, tiedonvälitykseen, liikkumiseen ja rakentamiseen.
Kaikki teknologiset ratkaisut tähtäävät enemmän tai vähemmän yhteen maaliin: vihreään, hiilineutraaliin tulevaisuuteen. Vihreät teknologiat avaavat uusia liiketoimintamalleja lähes kaikilla sektoreilla.
Vihreät teknologiat avaavat uusia liiketoimintamalleja lähes kaikilla sektoreilla.
Riippumatta siitä, millä alalla yritys toimii, sen kannattaa ajatella näitä kaikkeen liikkumiseen, energiantuotantoon ja laitteistoihin liittyviä trendejä:
-
Vähemmän energiaa tarvitsevat laitteet
-
Uudet energianjakoverkostot
-
Vihreä energiantuotanto
-
Hiilen sitominen ilmakehästä
-
Hybridi- ja sähköautot
-
Vaihtoehdot lentämiselle
-
Energiaälykäs rakentaminen
-
Tekoäly sekä tuotannossa että myynnissä
-
Mahdollisuus kommunikaatioon ja työntekoon sijainnista riippumatta
5. Rahoitusmarkkinoiden vastuullisuus
Bank of America, Nordea, Financial Times. Yhä useampi rahoitusalan toimija ja media kirjoittaa kapitalismin lopusta, pankkien ilmastoherätyksestä ja fossiilisiin polttoaineisiin nojaavien alojen rahoitusriskeistä.
Pääoma hakeutuu yhä enemmän tulevaisuudenkestäviin ja ilmastofiksuihin kohteisiin, ja ilmastokriisi määrittelee myös finanssimarkkinoita merkittävästi. Koronaelvytys vie huomiota rahoitusmarkkinoilla muutamien vuosien ajan, mutta sen vierellä yhä voimistuvana trendinä on ilmasto.
Viimeistään nyt yritysten on siis elintärkeää käydä läpi ilmastonäkökulmasta sekä oma toimintansa, sijoituskohteensa että asiakasyrityksensä. Vaikuttaako ilmastokriisi asiakkaidenne maksukykyyn, saatteko te tulevaisuudessa rahoitusta, voitteko siirtää sijoitukset pois ympäristöä ja ilmastoa tuhoavilta aloilta? Yritysten rahoitukseen liittyviä silmällä pidettäviä trendejä ovat ainakin:
-
Päästövaatimukset rahoitusalalla
-
Pääoma vetäytyy toimialoilta, joiden vastuullisuus- ja ilmastotyö ei ole kestävää
-
Vihreän kasvun voimakas rahoitus
-
Yksityisten sijoittajien innostus vastuullisista rahastoista ja yrityksistä