Minne menet, tulevaisuus?

Kaksi viikkoa sitten Venäjän vyöryessä Ukrainaan ja aloitettua häikäilemättömän sotaretkensä, muuttuivat tulevaisuudenodotukset monella tasolla. Ennen kaikkea kyseessä on valtava inhimillinen tragedia ukrainalaisille, jolle ei ole mitään muuta syytä kuin ruma, autoritäärinen vallanhalu, jonka olisi toivonut jääneen jo historian häpeälliseen nurkkaan.

Suomessa ja länsimaissa pohditaan nyt, mitä tapahtumat tarkoittavat toimintaympäristön näkökulmasta. Ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikka tulee varmasti nousemaan aiempaa huomattavasti keskeisempään rooliin kaikessa päätöksenteossa. Tämä on selvää. Mutta mihin muuhun yritysten ja organisaatioiden tulisi nyt kiinnittää huomionsa? Meneillään oleva kriisi ei nimittäin tee tyhjäksi muita kehityskulkuja, jotka on väistämättä otettava huomioon. Olemme Ellun Kanoissa tehneet analyysin, jonka mukaan tulevalla vuosikymmenellä kaikkein olennaisimpia muutosvoimia yritysten ja organisaatioiden näkökulmasta ovat seuraavat:

Kommunikaation murros, rytmihäiriö, joka muuttaa yhteiskunnallisia rakenteita ja haastaa ihmisten luottamusta yrityksiä ja organisaatioita kohtaan tulee edelleen olemaan olennainen ja näyttää voimaansa parhaillaan. Ihmiset kaikkialta maailmasta ovat osallistuneet sodan narratiivin rakentamiseen, avustuksia on koottu nopeasti ja jopa Ukrainan armeijaa on voinut rahoittaa joukkorahoituksella. Yritykset ovat puolestaan joutuneet nopeasti reagoimaan vastuullisuusvaatimuksiin. Liiketoimintaansa suojelevat hidastelijat ovat joutuneet maistamaan katkeraa kalkkia, kun yrityksiltä on laajalla rintamalla vaadittu vastuullista toimintaa ja yhteyden katkaisemista Venäjälle.  Meneillään olevassa kriisissä kommunikaation voima on ollut mullistava ja tämä kehitys tulee jatkumaan. Se tarkoittaa yrityksille ja organisaatioille yhä suurempaa vaadetta vastuullisuuteen ja sen ymmärtämiseen, keitä niiden sidosryhmät ovat.

Muutosta on nyt ajettava entistä päättäväisemmin, eikä yksikään toimija ole tämän muutoksen aikaansaamisen ulkopuolella.

Maapallon ekologisen kantokyvyn rajojen vastaan tuleminen, joka muuttaa talouden ja arvonluonnin rakenteita. Kansainvälinen ilmastopaneeli julkaisi raporttinsa 1.3., vaikka sen julkaisu jäikin pahasti sodan jalkoihin. Raportin pääviesti ei kerro hyvää. Paljon peruuttamattomia muutoksia on jo tapahtunut. eikä 1,5 asteen rajan tavoittelu enää riitä pysäyttämään niitä. Toisin sanoen: teimme mitä tahansa, merenpinta nousee monin paikoin hengenvaaralliselle tasolle, kuivuus uhkaa ruoantuotantoa ja ekosysteemit muuttuvat tavalla, jota ei voi ennakoida. Listaa voi jatkaa pitkälle. Edessä on siis seuraavaksi sopeutuminen maailmaan, jota kriisi on muuttanut. Muutosten rajaaminen siedettävälle tasolle on kuitenkin tehtävä, jossa ihmiskunnan on onnistuttava. Tässä taloudella ja yrityksillä on merkittävä rooli. Muutosta on nyt ajettava entistä päättäväisemmin, eikä yksikään toimija ole tämän muutoksen aikaansaamisen ulkopuolella. Ekologisen kriisin hallinta on myös turvallisuuskysymys. Kun viljasadot romahtavat, vedestä tulee pulaa ja ihmiset pakenevat kodeistaan äärisäiden vuoksi, yhteiskunnat ajautuvat tilanteisiin, joissa epävakaus väistämättä lisääntyy.

Koronan aiheuttama muutosvoimien kiihtyminen ja postnormaali kaoottisuus. Jo ennen sotaa olemme eläneet poikkeustilanteessa kaksi edellistä vuotta. Voidaan hyvin todeta, että tällä hetkellä koronan aiheuttama shokki yhdistettynä nyt Euroopan mantereella käytävään sotaan, ovat muuttujia, jotka viimeistään alleviivaavat siirtymistä post-normaaliin aikaan. Postnormaalilla ajalla tarkoitetaan yllätyksien, erilaisten jännitteiden ja epäjatkuvuuksien aikaa, jossa normaali ei ole enää kovin käyttökelpoinen. Samaan aikaan tulevaisuus ei ole enää pelkästään kompleksinen, vaan myös kaoottinen ja arvaamaton. Kuinka toimia tällaisessa maailmassa? Kompleksisuutta ja kaaosta päätöksenteossa tutkinut Walesilainen Dave Snowden puhuu neljästä toimenpiteestä.

1)Yritä adaptoitua uuteen tilanteeseen ja rakenna verkostoja informaation keräämiseksi päätöksiä varten.

2)Määrittele uudelleen olemassa olevat rakenteet vastaamaan uutta tilannetta ja varmista, että ne tuottavat uuteen tilanteeseen sopivaa ajattelua ja toimintaa.

3) Pyri rauhoittamaan akuutti tilanne.

4)Tuo opit uuteen tilanteeseen ja kasvata resilienssiä, eli toimintakykyä.

Muutos on tehnyt tuloaan jo pitkään ja merkkejä on ollut monia siitä, että läntisen maailman omakseen tuntema maailmanjärjestys on katoamassa ja tilalle on syntymässä uusi.

Epävarma globaali toimintaympäristö. Trendikartoissamme globaali toimintaympäristö on jo pitkään hehkunut punaisena merkintänä, symbolina suuresta epävarmuudesta ja disruptioiden mahdollisuudesta. Muutos on tehnyt tuloaan jo pitkään. Venäjän Krimin miehittäminen 2014, Iso-Britannian eroaminen EU:sta ja Donald Trumpin valinta presidentiksi 2016, globaali pandemia 2020 ja nyt sota Euroopassa 2022 ovat kaikki merkkejä siitä, että läntisen maailman omakseen tuntema maailmanjärjestys on katoamassa ja tilalle on syntymässä uusi. Millainen ja millä aikavälillä, on epäselvää. Merkittävä toimija tässä maailmassa on ilman muuta Kiina, jonka suuntaa on nyt seurattava tarkasti. EU:n rivien tiivistyminen, USA:n sisäinen suunta sekä Venäjän sisäisen tilanteen ja ulkoisen toiminnan merkitys ovat kaikki olennaisia tekijöitä. Samaan aikaan globaali rokotekattavuus, ekologisen kriisin seuraukset, globaali ruuantuotanto sekä inhimillisen kehityksen toteutuminen ovat kaikki tekijöitä, joiden kehitysuunnalla on merkitys myös suomalaiselle ihmiselle, yhteiskunnalle, yrityksille ja organisaatioille. Keskinäisriippuvainen maailma on yhä tiiviimmässä sidoksissa yhteen.

Tällä hetkellä ennakoinnin menetelmillä saadaan pöytään paljon huolta. Toisaalta, tässä piilee myös ennakoinnin voima. Trendeillä on taipumus synnyttää vastatrendejä, kriisit johtavat myös monesti ratkaisuihin ja ihminen on monesti kyennyt inhimillisellä toiminnallaan kääntämään kriisien suuntaan. Nyt jos koskaan on oikea hetki tarttua toimeen.