Miksi yksi konsultti onnistuu ja toinen epäonnistuu?
Kun konsultointi ja sen ostaminen muuttuvat isosti rytmihäiriön maailmassa, konsultin työn arvo muuttuu. Asiantuntijoilla on selvä näkemys siitä, miten.
Kalkkunan elämä on lokoisaa. Sille tuodaan ruokaa joka päivä. Ihmiset ovat ystävällisiä ja heidän tehtävänsä on pitää kalkkunasta huolta – vähän kuin omat henkilökohtaiset palvelijat. Mistään ei tarvitse itse huolehtia: ei turvasta, ei ruuasta, ei seurasta. Jokainen tällainen päivä vahvistaa kalkkunan näkemystä siitä, että se on onnekas, tämä se vasta on elämää! Sitten, muutama päivä ennen kiitospäivää, kalkkunalle tapahtuu jotain odottamatonta…
Tässä tutkija Nassim Nicholas Talebin esimerkissä kalkkuna voi olla se yritys, jossa olet töissä.
Kirjassaan The Black Swan Taleb kirjoittaa datasta ja siitä, kuinka puutteellista data on maailman ennustamisessa. Musta joutsen on tapahtuma, joka on datan valossa odottamaton, erittäin epätodennäköinen ja siksi sellainen, johon on vaikea valmistautua.
Kalkkunan elämässä kaikki data osoittaa, että homma menee putkeen. Kun kalkkunan elämä kohtaa mustan joutsenen, ei tämä ole enää itse korjaamassa käsitystään maailmasta, ihmisistä ja itsestään…
Data ravistelee konsulttitoimialaa kahdella tavalla
Monimutkaisessa, nopeasti muuttuvassa maailmassa perinteiset konsulttitoimijat hakevat uutta kyvykkyyttä, teknologiaa, dataa ja luovaa ajattelua. Teknologiayritykset taas haluavat puskea johdon konsultointiin. Luovasta ajattelusta ponnistelevat konsulttitoimijat joko kasvavat tässä välissä isoiksi tai tulevat ostetuiksi tai tallotuiksi.
Kuten kollegani, yksi Juppi, hippi vai punkkari – Mitä tapahtuu huomenna konsultille? -kirjan kirjoittajista, Saara Iivari kirjoitti myös blogissaan, asiakas hakee itselleen asiantuntevaa partneria ja uskottavaa muutoksen tekijää. Ei pelkkää fasilitoijaa vaan näkemyksellistä toimijaa, joka uskottavasti kykenee osoittamaan merkityksensä nopeasti muuttuvassa maailmassa.
Boston Consulting Group on ennustanut, että vuoteen 2025 mennessä jopa neljäsosa maailman nykyisistä työtehtävistä on automatisoitu tai korvattu entistä paremmalla data-analytiikalla. Hyvä niin. Tämä ei kuitenkaan vielä välttämättä tarkoita sitä, että konsultti menettäisi hommansa. Mutta kun data tulee ja kovaa, se ravistelee myös konsulttitoimialaa ja konsultteja.
Ainakin kahdella tavalla.
1) Konsultti, joka käyttää tekoälyä, korvaa konsultin, joka ei käytä
Teknologia ja data järisyttävät konsultoinnin fundamentteja aina työn arvosta hinnoittelumalleihin. Harvard Business Schoolin professori Clay Christensen irvailee, että vaikka konsulttiyritykset mieluusti neuvovat asiakkaita digitalisaatiossa ja teknologian hyödyntämisessä, ne eivät ole siinä itse kovin hyviä eivätkä edelläkävijöitä.
Kun hinnoittelu perustuu tunti- ja päivätaksoihin, on nopeuttavaan teknologiaan investoiminen perustavaa laatua oleva paradoksi.
McKinseyn emerituskonsultti Dominic Barton tunnistaa ilmiön ja ennustaa uusia pelaajia kentälle. Barton kertoo Harvard Business Review’n artikkelissa omasta kokemuksestaan vuodelta 1986, jolloin pikaruokayritykselle kerättiin tietoa siitä, minkä kokoisia annosten tulisi olla. Ehdotuksen tekemiseen meni kuusi kuukautta, siis puoli vuotta! Barton epäilee, että tänään saman asian selvittäminen kestäisi alle kaksi viikkoa. Eikä ehkä edes sitä. Työn arvon on siis tultava jostain muualta.
2) Datan paras kaveri on näkemys
Datalla on aina, kuten kalkkuna voi todistaa, rajoituksensa. Eikä sen tulkitseminen ole aina yksiselitteistä.
Dentsu Aegis Networkin toimitusjohtaja Pauli Aalto-Setälä pohtii kirjassaan Häiriö luovan työn tulevaisuutta ja sitä, miksi robotti ei voi korvata konsulttia ihan kokonaan: kommunikaation maailmassa ja informaatiotulvassa yllätyksellä ja sääntöjen rikkomisella on koko ajan suurempi rooli. Kaikkea uutta ei pystytä ennustamaan, vaan Nassim Talebin kuuluisa musta joutsen tulee aina yllättäen. Datasta ei kyetä tuoreeltaan tunnistamaan kaikkea.
”Suurimmat muutoskohdat vaativat rohkeutta ja riskinottoa ja silloin draiverina on epälooginen luova ihminen, ei matemaattinen algoritmi”, Aalto-Setälä kirjoittaa.
Konsultoinnista ei siis tule pelkkää robottien kansoittama datakeskusliiketoimintaa. Eikä konsultointi tule olemaan pelkkää fasilitointiakaan. Sen sijaan tehtaista siirrytään itse asiassa enemmän näkemyksen tuottamiseen ja prosessiorientoituvasta konsultoinnista enemmän luovaan tekemiseen. Siinä maailmassa toden totta tapahtuu, kuten kirjassamme haastateltu KPMG:n konsultti Antti Lojamo toteaa:
”Työkalupakkikonsultit ovat hätää kärsimässä monimutkaisessa maailmassa, jossa pitää aidosti ymmärtää ja räätälöidä”.
Kaikkea ei voi ennustaa
Myös johtamisen arvostettu teoreetikko Henry Mintzberg kritisoi konsulttien analyyttista tapaa lähestyä strategiaa. Hänen näkemyksensä mukaan sellaisessa tavassa on perustavaa laatua oleva valuvika, sillä pelkästään analysoimalla ei pysty innovoimaan mitään uutta.
Mikään määrä pelkistävää analyysiä asiakkaan tarpeista, markkinan koosta tai kilpailuedun positioinnista ei anna isoa näkemystä siitä, mikä tuote tai palvelu tekee voittajaa. Tällaisen analyysin tai prosessin voi suorittaa hyvin kone.
Pelkällä analyysillä ei tehdä strategiaa, joka on oppimisprosessi. Tarvitaan näkemystä. Monimutkaisessa maailmassa onkin syytä kyseenalaistaa ajatus pitkään suunnittelutyöhön perustuvasta strategiasta, joka ”jalkautetaan” organisaatioon.
Käsitys tulevaisuudesta on epämääräinen ja vaillinainen. Kaikkea ei voi ennustaa, vaan matkan varrella tulee haasteita, jotka kyseenalaistavat strategiamme ja toisaalta tulee myös mahdollisuuksia, joita emme ole osanneet ennustaa.
Yrityksellä tulee olla herkkyyttä muutokselle ja nopeutta toimintaan. Sen tulee ymmärtää maailmaa monesta näkökulmasta, jotta se pystyy ennustamaan tulevaisuuttaan ja suuntaamaan toimintaansa.
Tässä auttamisessa toinen konsultti epäonnistuu, toinen onnistuu.
Kuten Taleb muistuttaa, data vaatii tulkintaa, jossa maailman monipuolinen ymmärtäminen ja näkemys yhteiskunnasta syvällisesti auttaa, ettei ”käy kalkkunat”:
“If you survive until tomorrow, it could mean that either a) you are more likely to be immortal or b) that you are closer to death.”
Juuri ilmestyneessä väitekirjassamme Juppi, hippi vai punkkari – Mitä tapahtuu huomenna konsultille? (Ellun Kanat ja WSOY) haastamme niin konsulttia kuin yrityksiäkin uudistumaan, uudistamaan ja muuttumaan.
Seuraavien viikkojen aikana herätämme keskustelua blogissa niin konsultoinnin rytmistä, prosessista, diversiteetistä ja näkemyksestä kuin olemassaolon tarkoituksestakin. Voit hankkia oman kirjasi kirjakaupasta täältä tai kuunnella sen täällä.