Miksi USA:n presidentinvaalit ovat niin tärkeät Suomelle?

Marraskuun 2024 USA:n presidentinvaalit ovat tämän vuoden merkittävin vaalitapahtuma maailmanlaajuisesti. Vaalien tulos vaikuttaa myös Suomen turvallisuuspoliittiseen asemaan. Vastakkain ovat republikaanien Donald Trump ja demokraattien Kamala Harris.

Poikkeuksellisen tiukka kaksintaistelu

Marraskuussa amerikkalaiset valitsevat presidenttinsä kahden hyvin erilaisen ehdokkaan väliltä. Vaalipäivään on alle kaksi viikkoa ja tilanne on hyvin tiukka.  Republikaanien Donald Trump hakee paluuta Valkoiseen taloon oltuaan presidenttinä 2017–2021.

Trump kampanjoi jälleen protektionistisella talouspolitiikalla, mutta hänellä tuntuu olevan myös henkilökohtainen agenda. Trump kokee, että hänellä on sellaisia poliittisia vihollisia, jotka ovat syyllistyneet maanpetokseen ja jotka ansaitsevat nyt koston.

Kamala Harris puolestaan raivasi tiensä demokraattien ehdokkaaksi presidentti Joe Bidenin vetäydyttyä. Harrisilla on taustaa Kalifornian syyttäjänä, senaattorina ja nykyisenä varapresidenttinä. Hänen poliittinen linjansa on jäänyt kampanjassa epäselväksi. Tätä selittää poikkeuksellinen tapa nousta ehdokkaaksi. Harris ei joutunut olemaan mukana esivaaleissa, joten hän ei ollut pakotettu esittelemään omaa poliittista agendaansa.

Trump kokee, että hänellä on poliittisia vihollisia, jotka ovat syyllistyneet maanpetokseen ja jotka ansaitsevat nyt koston.

Tuloksen merkitys turvallisuuspolitiikalle on suuri

NATO-jäsenyyden myötä Suomen turvallisuuspolitiikka on nyt selvästi kytköksissä USA:n linjaan ja päätöksiin. Kolmenkymmenenkahden maan yhteistyö ja ennen kaikkea NATO:n turvatakuiden uskottavuus vaatii USA:lta vahvaa sitoutumista.

Ukrainan sota on tehnyt USA:sta ja sen Ukrainalle antamasta aseavusta Euroopalle kriittisemmän kuin pitkään aikaan. Yhdysvaltain tulevan presidentin suhtautuminen Ukrainan tukemiseen vaikuttaa siis suoraan myös Suomen turvallisuusympäristöön.

Trumpin valinta sisältäisi jännitysmomentin niin NATO:n kuin Ukrainan osalta. Toisaalta Suomen ja Yhdysvaltain kahdenväliset suhteet ovat hyvin vahvalla pohjalla, ja suhteet Capitol Hillille säilyvät hyvinä hallinnosta riippumatta.

Talouspolitiikan uhat

Vaalit voivat heiluttaa merkittävästi myös taloussuhteita. Trumpin protektionistinen agenda lupaa merkittäviä muutoksia kansainväliseen kauppaan. Jos Yhdysvallat yksipuolisesti julistaisi uusia tuontitulleja Kiinalle, johtaisi se väistämättä vastatoimiin. Geopoliittisten jännitteiden kiristyminen heijastuisi väistämättä kansainvälisiin kauppavirtoihin.

Tuleva presidentti joutuukin tekemään paljon työtä talouspolitiikan parissa.

USA:n talouden suunta ja erityisesti suuret budjettialijäämät herättävät huolta. Liittovaltion velan korkomenot ovat nousseet suuremmiksi kuin maan puolustusbudjetti. Jos dollarin uskottavuus vielä heikkenee, voi sillä olla isoja heijastusvaikutuksia maailmantalouteen. Tuleva presidentti joutuukin tekemään paljon työtä talouspolitiikan parissa.

Seitsemän osavaltion valta

Yhdysvaltain presidentinvaalit eivät ratkea suoralla kansanäänestyksellä. Sen sijaan kussakin osavaltiossa valitaan valitsijamiehet, jotka lopulta valitsevat presidentin. Useimmissa osavaltioissa tulos on varsin ennustettava. Esimerkiksi Kalifornia ja New York ovat perinteisesti demokraattien vahvoja alueita. Harris on saamassa todennäköisesti 226 valitsijamiestä. Trump puolestaan voi luottaa republikaanien vahvoilta tukialueilta tulevaan 219 valitsijamieheen. Valituksi tuleminen edellyttää 270 valitsijamiehen tukea.

Karkeasti 80% kaikista näiden vaalien mainosdollareista käytetään seitsemässä osavaltiossa.

Vaalit ratkeavat seitsemän vaa’ankieliosavaltiossa, joissa on jaossa yhteensä 93 valitsijamiestä. Siksi Pennsylvania, Georgia, Pohjois-Carolina, Minnesota, Arizona, Wisconsin ja Nevada ovat poliittisen kamppailun keskiössä. Karkeasti 80 prosenttia kaikista näiden vaalien mainosdollareista käytetään näissä seitsemässä osavaltiossa.

Vaalipäivä on marraskuun viides, mutta lopullisen tuloksen ratkeaminen voi kestää jopa kuukauden. Takarajana voi pitää joulukuun puoliväliä, jolloin valitsijamiehet kokoontuvat osavaltioissa äänestämään presidentistä. Kongressi vahvistaa tuloksen tammikuussa ja uuden presidentin kausi alkaa 20. tammikuuta 2025.

Ota kuunteluun Aina on vaalit-podcastin tuorein jakso, jossa syvennymme tämän vuoden merkittävimpään vaaliin.

Ja jos haluat tietää, miten USA:n vaalitulos vaikuttaa tarkemmin teidän toimintaympäristöönne, niin ota yhteys asiantuntijoihimme.